“Kis­sa­kuis­kaa­ja” Min­na sai kiin­ni kol­me kuu­kaut­ta kateis­sa olleen turis­ti­kis­sa Alisan

Kol­me kuu­kaut­ta Iis­sä kateis­sa ollut Ali­sa-kis­sa löy­tyi tiis­tai­na. Kis­sa kato­si kesä­lo­ma­mat­kal­la olleil­ta venä­läi­sil­tä omis­ta­jil­taan sen  pääs­tyä livah­ta­maan ulos asun­to­vau­nus­ta Illin­saa­res­sa Vih­ko­saa­ren uima­ran­nal­la. Kis­san sai kiin­ni  iiläi­nen Min­na Wiik, joka on ehdit­ty jo nime­tä kissakuiskaajaksi.

Kadon­nut­ta kis­saa on etsit­ty koko kesä, sitä on kuu­lu­tet­tu Iin pus­ka­ra­dios­sa ja pyy­det­ty havain­to­ja.  Kis­san Venä­jän Kar­ja­las­sa asu­va emän­tä on myös käy­nyt Iis­sä use­aan ottee­seen etsi­mäs­sä lem­mik­ki­ään kesän aika­na. Iis­tä hän läh­ti vii­mek­si kotiin­sa lauantaina.

Ali­san löy­ty­mi­nen oli tie­ten­kin usko­ma­ton ja iloi­nen uuti­nen. Kis­saan­sa hän aikoo tul­la nou­ta­maan näil­lä näky­min alkuviikosta.

Rat­kai­se­va havain­to kis­sas­ta teh­tiin tiis­tai­na. Ali­san tun­to­merk­ke­jä vas­taa­van kis­san näki noin parin kilo­met­rin pääs­sä katoa­mis­pai­kas­ta Ilpo Paa­so, joka ilmoit­ti asias­ta Min­na Wii­kil­le, joka on ollut “pää­et­si­jä”.  Hän toi­mii  vapaa­eh­toi­se­na löy­tö­eläi­nyh­dis­tys PoPoPet:issä tar­jo­ten myös kotin­sa sijais­ko­dik­si löytöeläimille.

– Menin ilmoi­tet­tuun paik­kaan tiis­tai­na noin kel­lo 13 aikaan. Lai­toin maas­toon lou­kun, jos­sa oli ruo­ka­kup­pi ja jäin lähis­töl­le seu­raa­maan. Kis­sa ilmes­tyi näkö­pii­riin, mut­ta juok­si heti pois. Sit­ten se pala­si takai­sin ja onnis­tui siep­paa­maan lou­kus­ta ruo­ka­ku­pin, jon­ka kul­jet­ti ham­pais­saan kau­em­mak­si ja alkoi syödä.

Nel­jän tun­nin tai­vut­te­lun jäl­keen kis­sa hyväk­syi Min­nan läs­nä­olon ja tuli lopul­ta luo, mut­ta arka­na ja varuillaan.

– Olin kyy­kys­sä ja kis­sa tuli lähel­le, jol­loin annoin sil­le ruo­kaa ja sain sen kiin­ni, kuvai­lee Minna.

– Kis­sa oli riu­tu­nut. Sen kau­la­pan­ta oli lui­su­nut vat­san pääl­le, mis­sä se oli tiu­kas­sa puris­tuk­ses­sa. Pan­ta oli hier­tä­nyt kis­san kai­na­lo­na­luk­sen veres­li­hal­le ja iho oli alka­nut mär­kiä, ker­too Minna.

Hän uskoi koko ajan Ali­san löy­ty­mi­seen, kuten var­mas­ti sen emän­tä­kin. Min­na oli kui­ten­kin yllät­ty­nyt, että kis­sa oli kes­kel­lä ei mitään, puru­ra­dan var­rel­la lähel­lä kala­tie­tä, eikä ollut hakeu­tu­nut asu­tuk­sen lähei­syy­teen. Syy­nä sii­hen saat­toi olla, että eläin oli niin huo­nos­sa kun­nos­sa, että se oli hakeu­tu­nut rau­hal­li­seen paik­kaan, mis­sä sil­lä oli maas­sa pesä.

Eläin­lää­kä­ril­tä apua

Min­na ajoi löy­tö­pai­kal­ta Iin eläin­lää­kä­riin, mis­sä eläin­lää­kä­ri Mee­lis Rei­maa oli pihal­la ja läh­dös­sä juu­ri pois työ­pai­kal­taan. Hän otti kui­ten­kin Ali­san vas­taan ja ryh­tyi hoi­ta­maan sitä. Kis­san ruh­jeet puh­dis­tet­tiin ja se sai antibioottia.

– Mee­li­sil­le todel­la suu­ret kii­tok­set avus­ta, kiit­te­lee Minna.

Kun Min­na ja Ali­sa pää­si­vät Min­nan kotiin, kis­sa oksen­si.  Se oli syö­nyt näl­kään­sä koivunlehtiä.

Yö ja kes­ki­viik­ko­päi­vä ovat suju­neet hyvin. Ali­sa on syö­nyt, keh­rän­nyt ja nukkunut.

Tie­to Ali­sa-kis­san löy­ty­mi­ses­tä on saa­nut run­saas­ti huo­mio­ta Face­boo­kin iiläis­ten Pus­ka­ra­dios­sa. Suu­ri jouk­ko iiläi­siä ja seu­raa­jia laa­jem­min­kin ovat iloi­sia  Ali­sa-turis­ti­kis­san löy­ty­mi­ses­tä. Sen etsi­mi­seen  ovat monet halun­neet tar­jo­ta apua.

– Tiis­tai­na juu­ri  kun olin saa­nut Ali­san autoon, sen omis­ta­ja sat­tui soit­ta­maan minul­le. Oli­han se usko­ma­ton uuti­nen ker­toa, että kis­sa on juu­ri täs­sä minun kans­sa­ni, ker­too Minna.

Ali­san omis­ta­ja oli ker­to­nut tule­van­sa pikim­mi­ten hake­maan lem­mik­ki­ään. Hänen tyt­tä­ren­sä, joka oli muka­na myös tuol­la koh­ta­lok­kaal­la loma­reis­sul­la Suo­mes­sa, asuu Tuk­hol­mas­sa. Saat­taa olla, että Ali­sas­ta tulee ruot­sa­lai­nen, sil­lä sen emän­tä oli luvan­nut kis­san tyt­tä­ren­sä hoi­viin:  ei jos, vaan KUN se löytyy.

– Kyl­lä­hän meil­lä oli tämän venä­läi­sen kis­sa­no­mis­ta­jan kans­sa vähän kie­lion­gel­mia kun näim­me tai vaih­doim­me kuu­lu­mi­sia puhe­li­mes­sa kesän mit­taan. Hän ei esi­mer­kik­si ymmär­tä­nyt mitä louk­ku tar­koit­taa ja tar­kis­ti asian vas­ta koto­naan sanakirjasta.

Lop­pu hyvin, kaik­ki hyvin!

 

Kuvat: Min­na Wiik