Rivinokka, Kurtinhauta, Miehikkä, Myllysaari, Koiteli, Rekikylä, Jokikokko, Alavuotto, Inninkoski, sekä monet muut upeat maisemapaikat ja virkistyskohteet taukopaikkoineen värittävät Rantapohjan alueella Kiiminkijokea alajuoksulta yläjuoksulle siirryttäessä. Aluetta halkovan Kiiminkijoen virkistyskäyttö on vuosien aikana kuitenkin Koitelia lukuunottamatta hiipunut.
Nyt Kiiminkijoen varrella on alkamassa uusi Leaderin rahoittama hanke, jonka tarkoituksena on saada joen taukopaikkaverkosto parempaan kuosiin ja samalla lisätä joen houkuttelevuutta kalastajien, melojien ja muiden retkeilijöiden keskuudessa. Kiiminkijoen virkistyspaikat kuntoon ‑nimisessä hankkeessa kartoitetaan Kiiminkijoen pääuoman varrella sijaitsevat tauko- ja virkistyspaikat sekä päätetään mitkä virkistyspaikoista tullaan kunnostamaan.
Kiiminkijoki on Suomen ensimmäinen säännöllisin taukopaikoin varustettu pitkä vesiretkeilyreitti.
– Joen laajalla valuma-alueella on upeita luontokohteita, joita matkailijat eivät välttämättä löydä. Kyltit ja opasteet ovat osin heikkotasoisia tai puuttuvat kokonaan, eivätkä ole yhtenäisiä. Rakenteet, opasteet ja kyltit ovat suurimmalta osin 90-luvulta peräisin. Yhtenäiset opasteet antaisivat alueesta nykyistä tarkempaa tietoa ja auttavat löytämään kohteet, kertoo Kiiminkijoki ry:n Petri Haapala.
Hankkeen aikana teetetään Kiiminkijoen alueesta nettiin digitaalinen kartta, joka tulee myös mobiililaitteilla selattavaksi. Jo kenties tulevana syksynä valmistuva kartta auttaa löytämään Kiiminkijoen ja lähiseudun hienot luontokohteet helpommin.
– Sellaisia ovat vaikkapa Viini- ja Kälväsvaaran sekä Ylikiimingin Keihäskankaan lähteet, Olvassuon Kirkaslampi, Suomen korkein putous Puolangan Hepoköngäs sekä monet hienot kosket Kiiminkijoen pääuomassa. Alueelta löytyy myös useita lampi- ja järvikalastuskohteita, lintutorneja sekä historiallisia kohteita, Haapala luettelee.
Haukiputaan Asemakylällä Sämppikosken ja Alakosken maisemissa sijaitsee Myllysaari, jonka laavun kyläyhdistys kunnosti viime syksyn aikana. Laavu ympäristöineen toimii esimerkkinä siitä, miten jokivarsi nostetaan jälleen ihmisten käyttöön.
– Meidän kyläyhdistyksen pääasia on Kiiminkijoki. Mielellämme näkisimme sen nousevan uuteen kukoistukseen, lohen samoin kuin ravun ja useiden kalalajien elpyvän, sanoo kyläyhdistyksen Pasi Haapakangas.
– Haaveena on, että turvetuotannon vähetessä jokiveden happamuus edelleen vähenee, harjus- ja lohikannat kasvaisivat ja joesta tulisi kestävästi suosittu kalastuskohde. Saataisiin perheet, lapset ja melojatkin takaisin joelle. Näkisin mielelläni, että pitkin jokivartta olisi pieniä matkailualan yrityksiä. Kiiminkijokimelonta ja monet kylien omat tapahtumat toisivat joelle eloa. Kiiminkijoki toisi ihmiset luontoon, Haapala haaveilee.
Koiteli herää eloon kesällä
Koitelinkosket rantakallioineen on Kiiminkijoen ykköskohde monessakin mielessä. Se on paitsi kalastajien myös retkeilijöiden ja perheiden sekä ohi kulkevien matkailijoiden suosiossa. Se on myös ainoa paikka Kiiminkijoella, jossa useat eri yrittäjät tarjoavat palveluitaan kävijöille.
Koitelin Tunnelmatupa on kesäisin auki nuorten työntekijöidensä voimin. Tänä kesänä Go Arcticin kahvilatoiminnasta Sahasaaressa vastaa Miia Yliniemi, joka katselee Koitelin alueen heräämistä kesään hyvillä mielin.
– Ihmiset ovat täällä kaikki hyvällä tuulella, mutta miksipä ei. Maisema ja tunnelma ovat ainutlaatuisia. Täällä voi rauhoittua, katsella ja kuunnella, nauttia kaikilla aisteilla ympäristöstä. Koskenlaskijat ja kalastajat ovat monelle luonnon ohella mieluisaa seurattavaa.
Sahasaaren Tunnelmatuvalla Yliniemen lisäksi on kesän aikana töissä kahdeksan kesäseteliläistä sekä satunnaisia apulaisia. Lisäksi mantereen puolen jäätelökioskilla on omat työntekijänsä.
Go Arcticin lisäksi Koitelissa palveluitaan tarjoavat Koitelin Residenssi, Backwood Action, Kiiminkijoki ry ja Koiteli elää ry.