Arvostettu taidealan lehti Taide antoi vastikään loistavat arvostelut kuvataiteilija Jussi Pykyn viimeisimmälle, Helsingissä pidetylle Doubt-nimiselle näyttelylle. Kriitikko Leena Kuumola summaa arvostelussaan: ”Pykyllä on kyky vähin elein vangita piirroksiinsa sitä kauneutta ja koskettavuutta joka lopultakin on luonteenomaista kaikelle elolliselle.”
Pykyn näyttely Helsingissä sijaitsevassa Huuto-galleriassa herätti paljon mielenkiintoa. Marraskuisena arkipäivänä galleriassa ei ollut hiljaista hetkeä, kun ihmiset kiertelivät näyttelyä kiinnostuneena. Kaiken kaikkiaan näyttelyssä kävi satoja vierailijoita.
Ylikiimingistä lähtöisin oleva ja Tyrnävälläkin lapsuuttaan viettänyt kuvataiteilija Jussi Pyky kokee maalla varttumisen vaikuttaneen hänen taiteeseensa ja ajatteluunsa merkittävästi. Esimerkiksi varhaiset vuodet Tyrnävän hiljaisessa pikkukylässä kartuttivat taitelijan mielikuvitusta, sillä leikit piti keksiä itse ja kavereita ei ollut kilometrien säteellä.
– On jäänyt mieleen, että lapsena oli yksinäisempää. Olen ollut itseni kanssa pienestä pitäen ja koen, että se on vaikuttanut mielikuvitukseni kehittymiseen.
Pykyn ollessa kahdeksanvuotias perhe muutti Ylikiiminkiin, missä hän vietti nuoruusvuotensa. Isän puolen suvun juuret ulottuvat kylällä muutaman sadan vuoden päähän ja vanha kotitalo huokuu historiaa. Luonnon vaikutus on myös Ylikiimingissä voimakkaasti läsnä, ja maisemista Pyky saa inspiraatiota vielä nykypäivänäkin
Ylikiimingin Karahkassa sijaitseva Kyrölampi on jäänyt erityisesti taiteilijan mieleen hiljaisuutensa takia. Siellä mieli voi levätä rauhassa.
– Kyrölampi on jäänyt mieleen, sillä se on niin keskellä ei-mitään. Ympärillä on vain hiljaista erämaata. Olen ollut siellä muutamia öitä yksikseni ja jonkunlaista luontomystiikkaa siinä on. Luonto on muutenkin koko ajan läsnä piirustuksissani.
Tie kuvataiteilijan ammattiin ei ollut Jussi Pykylle suoraviivainen. Jo pienenä hän toki piti piirtämisestä, muistaapa hän käyneensä kesäisin myös kuvataidekoulussa. Ammatillisen innostuksen herääminen alkoi kuitenkin sattuman kautta. Päivämääräsekaannus ylioppilaskirjoituksissa siirsi Pykyn valmistumista lähes vuodella. Jotain piti keksiä yhtäkkiä vapautuneelle ajalle.
– Menin melkein vuodeksi Limingan taidekouluun ja siellä sain selville, että kuvataiteilija voi olla myös ammatikseen. Sitä ei oltu missään ennen kerrottu. Siellä kiinnostus sitten heräsi.
Kirjoitukset hoidettuaan tie oli Pykylle selvä. Hän suuntasi Lahden taideinstituuttiin ja valmistui kuvataiteilijaksi vuonna 2009. Ammattikorkeakoulun jälkeen hän kävi Lahdessa myös taiteen perusopettajan pedagogiset opinnot. Ura opettajana ei tosin ainakaan toistaiseksi ole Pykyllä näköpiirissä.
Lahdessa hän vietti noin yhdeksän vuotta näyttelyitä pitäen. Pyky kuuluu myös vuonna 2011 Lahdessa perustettuun taiteilijaryhmä Hydraan. Helsinkiin kuvataiteilija muutti, kun pääsi Helsingissä sijaitsevaan Taideyliopiston Kuvataideakatemiaan suorittamaan kuvataiteen maisterin opinnot, josta valmistui vuonna 2016. Koulu on Suomessa korkein opinahjo, jossa kuvataiteen opintoja voi suorittaa.
Pyky kokee, että Helsingissä kuvataidemaailma on eläväisempi kuin muualla.
- On hedelmällisempää pitää näyttelyitä, kun kävijämäärät ovat suuremmat. Ihmisiä on
yleensäkin ottaen enemmän, joten kiinnostusta taiteeseen riittää.
Helsingin vilskeessä voi kuitenkin olla haastavaa löytää luonnon rauhaa, jossa Pyky mielellään työskentelee. Hän onkin tietoisesti yrittänyt luoda taiteesta itselleen työkalua, jota voi työstää paikasta riippumatta. Etenkin piirtäminen, joka tällä hetkellä on Pykylle mieluisin taiteenlaji, antaa vapaammat kädet kuin esimerkiksi työläämpi öljyvärimaalaus.
Tulevaisuutta Pyky ei mielellään ajattele turhan pitkälle. Tavoitteena on ollut pitää joka vuosi näyttelyitä, jossa hän on onnistunutkin.
Seuraavaksi hän osallistuu tulevana kesänä Hämeenlinnassa järjestettävään kansainväliseen kesänäyttelyyn, jonne taiteilija aikoo tehdä uudet työt. Helsingistä hänellä ei ole kiire mihinkään, mutta viettää säännöllisesti aikaa kotikulmillaan Ylikiimingissä. Pyky kaavailee mahdollisesti näyttelyä myös Pohjois-Suomeen.
– Täällä Helsingissä on oikeastaan kaikki. Olen täällä niin kauan kuin viihdyn. Välillä mietin maalle muuttoa, kun pidän yksinäisyydestä ja omasta ajasta. Mutta aika näyttää. Nyt viihdyn Helsingissä.
”Pykyn viiva on herkkä ja hauras, sen tummat tihentymät ja tuskin havaittavat ohentumat luovat runollista verkon kaltaista tilaa jo pelkällä olemuksellaan.” Muun muassa näin määrittelee kriitikko Leena Kuumola Taide-lehdessä Pykyn taiteen.
Mutta miten taiteilija itse määrittelee taiteensa?
– Työskentelyäni voisi kuvailla vaikkapa luonnollisena jatkumona ajattelulleni ja muulle elämälleni. Koen löytäneeni itselleni luontevan ja välittömän tavan ilmaista itseäni. Piirtäminen on minulle tapa olla ja toimia maailmassa.
– Ammennan teoksiini muun muassa kirjallisuudesta, musiikista, elokuvista ja luonnosta. Piirtäminen välineenä mahdollistaa sen, että voin työskennellä missä ja milloin tahansa.
Jussi Pyky
Syntynyt vuonna 1985.
Opintoja: peruskoulu, Oulun lyseon lukio, Lahden taideinsituutti, Taideyliopiston Kuvataideakatemia.
Kotipaikka: Ylikiiminki ja Tyrnävä.
Asuu nyt Helsingissä.
Useita yksityis‑, ryhmä- ja yhteisnäyttelyitä Suomessa ja ulkomailla.
Seuraava näyttely ensi kesänä Hämeenlinnassa.
Teoksia voi katsella osoitteessa www.jussipyky.com