Itse­näi­syys on lap­sil­le itses­tään­sel­vyys – Nuo­ri­so­val­tuus­ton Kal­le Pyky tun­tee kii­tol­li­suut­ta sota­ve­te­raa­ne­ja koh­taan­Tal­vi­so­dan syt­ty­mi­ses­tä 80 vuotta

Kii­min­ki­joen kou­lun juh­la­sa­lis­sa käy mel­koi­nen vils­ke, kun kou­lun oppi­laat val­mis­tau­tu­vat tule­vaan itse­näi­syys­päi­vän juh­laan. Juh­lan jär­jes­te­lys­tä vas­taa­vat kou­lul­la perin­tei­ses­ti vii­des­luok­ka­lai­set. He ovat otta­neet tun­tu­maa itse­näi­syy­teen aihee­na ennen juh­laa muun muas­sa kuvaa­ma­tai­don tun­nil­la lau­la­mal­la ja kuvit­ta­mal­la lau­lua Tääl­lä poh­jan täh­den alla.

– Itse­näi­syys on ihan nor­mi asia, jota ei pal­jon­kaan tule mie­tit­tyä, sanoo Kii­min­ki­joen kou­lun oppia­las­kun­nan hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja Mari Kuos­ma­nen.

Kii­min­ki­joen kou­lun apu­lais­joh­ta­ja Tit­ta Tiri-Luuk­ko­nen myön­tää, että asia on juu­ri näin.

– Nyky­ajan lap­set ovat syn­ty­neet itse­näi­seen Suo­meen ja sodis­ta on jo niin pit­kä aika, että heil­le itse­näi­syys on itses­tään­sel­vyys ja asia, jota ei tar­vit­se oikeas­taan ajatella.

Kii­min­ki­joen kou­lun itse­näi­syys­päi­vän juh­la on täl­lä ker­taa musiik­ki­pai­not­tei­nen. Oppi­laat esit­tä­vät usei­ta tee­maan liit­ty­viä lau­lu­ja. Mukaan juh­laan on kut­sut­tu kii­min­ki­läi­siä sota­ve­te­raa­ne­ja sekä kou­lun enti­siä työntekijöitä.

– Kou­ral­li­nen sota­ve­te­raa­ne­ja saa­daan vie­lä mukaan kou­lun juh­laan, Tiri-Luuk­ko­nen sanoo.

Tänä vuon­na Suo­mi täyt­tää 102 vuot­ta, sil­lä Suo­mi itse­näis­tyi 6. päi­vä­nä jou­lu­kuu­ta 1917. Tuol­loin Suo­mi vapau­tui Venä­jän hallinnosta.

Itse­näi­syys­päi­vä­nä lipu­te­taan, juh­li­taan pait­si kodeis­sa, myös pre­si­den­tin vas­taa­no­tol­la eli Lin­nan juh­lis­sa. Lap­set puo­les­taan juh­li­vat itse­näi­syys­päi­vää Hel­sin­gis­sä Sää­ty­ta­lol­la jo tors­tai­na 5.12.

Samoin Kii­min­ki­joen kou­lul­la tämän itse­näi­syys­päi­vän juh­lal­li­suu­det ovat jo juh­lan aat­to­na. Hel­sin­kiin juh­li­maan mene­vil­tä lap­sil­ta on tänä vuon­na kysyt­ty sitä, mis­tä he ovat iloi­sia tai ylpei­tä Suo­mes­sa. Juh­la tee­ma on Suo­mi maa­il­mas­sa – maa­il­ma meissä.

Kii­min­ki­joen kou­lun vii­des­luok­ka­lai­set ker­to­vat, että itse­näi­syys­päi­vän juh­lin­nan huo­maa koto­na vapaa­päi­vän lisäk­si sii­tä, että ikku­nal­la voi olla kynt­ti­lät pala­mas­sa ja kat­so­taan Lin­nan juhlia.

Oulun nuo­ri­so­val­tuus­ton kii­min­ki­läi­nen puheen­joh­ta­ja Kal­le Pyky ker­too, että itse­näi­syys­päi­vä herät­tää hänes­sä aina kun­nioi­tus­ta isän­maa­ta ja sen raken­ta­jia kohtaan.

– Kii­tol­li­suus on myös pääl­lim­mäi­se­nä tun­tee­na, sil­lä sotiem­me vete­raa­nit ovat taan­neet meil­le tur­val­li­sen ja hie­non koti­maan. Itse­näi­syys mer­kit­see nyky­nuo­ril­le vapaut­ta. Vapaut­ta puhua omaa äidin­kiel­tään, vapaut­ta teh­dä asioi­ta mis­tä pitää. Nuo­ril­le itse­näi­syys mer­kit­see myös vas­tuu­ta. Vas­tuu­ta säi­lyt­tää itse­näi­syys myös tule­vai­suu­des­sa ja vaa­lia meil­le tär­kei­tä arvo­ja, kuten vapautta.

Kal­le Pyky ker­too, että hänen pap­pan­sa oli sota­ve­te­raa­ni, joten sik­si­kin itse­näi­syys­päi­väl­lä on tär­keä merkitys.

– Pap­pa­ni kuo­li kun olin seit­se­män, mut­ta muis­tot itkui­sis­ta sil­mis­tä, hänen ker­toes­saan sota­muis­to­ja, säi­ly­vät mie­les­sä­ni ikuisesti.

Pykyn mie­les­tä on sano­mat­ta­kin sel­vää, että nuo­ret tun­te­vat kun­nioi­tus­ta ja kii­tol­li­suut­ta sota­ve­te­raa­ne­ja kohtaan.

– Pian koit­taa aika kun kes­kuu­des­sam­me ei ole enää sota­ve­te­raa­ne­ja, mut­ta sil­loin on tär­ke­ää että muis­tot säi­ly­vät. Itse­näi­syy­des­tä ei saa kos­kaan tul­la itses­tään­sel­vyys, vaan mei­dän tulee aina vaa­lia sekä kun­noit­taa sitä. Itse­näi­syyt­tä tulee vaa­lia oppi­mal­la ja kun­nioit­ta­mal­la his­to­ri­aam­me, mut­ta myös raken­ta­mal­la tulevaa.

Kal­le pyky näkee tär­keä­nä sen, että nuo­ret jat­ka­vat Suo­men raken­ta­mis­ta ja itse­näi­syy­den vaa­li­mis­ta myös tulevaisuudessa.

Tal­vi­so­dan syt­ty­mi­ses­tä 80 vuotta

• Tal­vi­so­ta Neu­vos­to­liit­toa vas­taan käy­tiin 30.11.1939 – 13.3.1940.

• Suo­mi tais­te­li 105 päi­vää olemassaolostaan.

• Sota alkoi Mai­ni­lan lau­kauk­sil­la ilman sitä edel­tä­vää sodanjulistusta.

• Tal­vi­so­dan tun­ne­tuim­pia tais­te­lui­ta oli­vat Raat­teen tien, Suo­mus­sal­men ja Tol­va­jär­ven tais­te­lut sekä Kuh­mon ja Laa­to­kan mottitaistelut.

• Tal­vi­so­dan aika­na Oulu oli tär­keä majoi­tus- ja huol­to­kau­pun­ki. Kau­pun­kia pom­mi­tet­tiin sodan aika­na kak­si kertaa.

• Puna-armei­jan jou­kot pysäy­tet­tiin jou­lu­kuus­sa Mannerheim-linjalle.

• Hel­mi­kuus­sa alka­nut neu­vos­to­jouk­ko­jen suur­hyök­käys Kan­nak­sel­la joh­ti Man­ner­heim-lin­jan mur­tu­mi­seen ja jouk­ko­jen vetäy­ty­mi­seen. Suo­mi suos­tui kat­ke­raan rauhaan.

• Tal­vi­so­das­sa oli kaa­tu­nei­ta tai kadon­nei­ta noin 27 000, haa­voit­tu­nei­ta noin 44 000. Maa­lis­kuus­sa päi­vit­täin kaa­tui yli 500 suo­ma­lais­ta, 6.3.1940 jopa yli 800 miestä.

• Tal­vi­so­dan jäl­keen Suo­mes­sa tais­tel­tiin vie­lä Jat­ko­so­ta sekä Lap­sin sota. Vii­mei­set sak­sa­lai­set pois­tui­vat Suo­men alu­eel­ta 27. huh­ti­kuu­ta 1945, min­kä jäl­keen Suo­mi kat­soi sodan todel­la päättyneeksi.

• Sotien jäl­keen Sota­vai­na­jien muis­ton vaa­li­mi­syh­dis­tys ry on jär­jes­tä­nyt rajo­jen taak­se ken­täl­le jää­nei­den san­ka­ri­vai­na­jien etsin­tö­jä. Vuo­si­na 1992–2015 on löy­det­ty noin 2000 vain­ajan jään­nök­set, jois­ta lähes 400 on voi­tu tun­nis­taa. Tun­te­mat­to­mik­si jää­neet vai­na­jat on hau­dat­tu pää­asial­li­ses­ti Lap­peen­ran­nan ja pie­ni osa Joen­suun, Kajaa­nin ja Hel­sin­gin Hie­ta­nie­men sankarihautausmaihin.

(Lähde:Talvisotayhdistys)