Inflaa­tiol­la poik­keuk­sel­li­set vai­ku­tuk­set eläkkeisiin

Maa­il­man­po­liit­ti­sen tilan­teen vuok­si hin­nat ovat nousus­sa. Kor­kea inflaa­tio iskee kaik­kien arkeen ja kulu­tus­ky­kyyn. Eni­ten inflaa­tio tulee vai­kut­ta­maan kai­kis­ta pie­ni­tu­loi­sim­piin, tämä on sel­vää. Yllät­tä­väm­pää on se, että työ­eläk­keet tule­vat nouse­maan palk­ko­ja enem­män sen vai­ku­tuk­se­na. Syy tähän pii­lee työeläkeindeksissä.

Työ­elä­kein­dek­si on niin sanot­tu tai­tet­tu indek­si. Tämä tar­koit­taa, että hin­ta­ta­son muu­tok­sen osuus indek­sis­tä on 80 % ja pal­kan­saa­jien ansio­ta­son muu­tok­sen osuus on 20 %. Hin­to­jen nousu siis näkyy aikai­sem­min työ­eläk­kei­den koro­tuk­sis­sa palk­koi­hin verrattuna.

Työ­elä­kein­dek­sin tulos­ta on, että eläk­keet ovat parem­min inflaa­tio­suo­jat­tu­ja kuin pal­kat. Elä­ke­tur­va­kes­kuk­sen eko­no­mi Vil­le Meri­län mukaan pal­kat eivät ole kas­va­neet inflaa­tion vauh­din muka­na, mikä vai­kut­taa reaa­lian­sioi­hin las­ke­vas­ti. Inflaa­tiol­la on toki mui­ta­kin vai­ku­tuk­sia. Esi­mer­kik­si kor­ko­jen nousu iskee eni­ten nuo­rem­piin ikä­luok­kiin vaik­ka­pa asun­to­lai­na­kus­tan­nus­ten kautta.

Tai­tet­tua indek­siä ollaan aiem­min kri­ti­soi­tu sil­tä poh­jal­ta, että eläk­keet eivät kas­va palk­ko­jen kans­sa samaa tah­tia. Tilan­teen olles­sa päin­vas­tai­nen pal­kan­saa­jat voi­vat kokea “häviä­vän” osa­puo­len roo­lin kovak­si palaksi.

Sekä Meri­lä että Työ­elä­ke­va­kuut­ta­jat ry:n toi­mi­tus­joh­ta­ja Suvi-Anne Sii­mes ker­to­vat, että vas­taa­via tilan­tei­ta on näh­ty aiem­min­kin. Tilan­ne on poik­kea­va, mut­ta ei ennennäkemätön.

– Nyt käyn­nis­sä ole­va voi­ma­kas inflaa­tio ja juu­ri ennen inflaa­tion nope­aa nousua sol­mi­tut pää­osin erit­täin mal­til­li­set pal­kan­ko­ro­tuk­set ovat luo­neet tilan­teen, jos­sa nykyi­set elä­ke­läi­set “hyö­ty­vät” työ­elä­kein­dek­sin suu­res­ta kulut­ta­ja­hin­to­ja kos­ke­vas­ta pai­no­tuk­ses­ta. Täl­lai­sia tilan­tei­ta on ollut aina sil­loin täl­löin. Huo­mat­ta­vas­ti useam­min on ollut vuo­sia, jol­loin elä­ke­läi­set ovat “hävin­neet” tai aina­kin koke­neet hävin­neen­sä suh­tees­sa pal­kan­saa­jiin, Sii­mes kertoo.

Toi­sek­seen työ­elä­kein­dek­si perus­tuu jo tapah­tu­nei­siin muu­tok­siin, eli jo toteu­tu­nee­seen hin­ta- ja ansio­tu­lo­ke­hi­tyk­seen. Ensi vuo­den tilan­tees­ta palk­ka­ke­hi­tyk­sen tai inflaa­tion suh­teen ei voi­da vie­lä sanoa var­mas­ti mitään. Kään­tei­nen tilan­ne eläk­kei­den ja pal­kan koro­tus­ten välil­lä siis saat­taa jää­dä hyvin­kin lyhytaikaiseksi.

Eivät­kä elä­ke­läi­set sääs­ty inflaa­tion kuri­tuk­sel­ta, vaik­ka työ­elä­kein­dek­si takaa­kin eläk­keet palk­ko­ja parem­min inflaatiolta.

– Kos­ka työ­elä­kein­dek­si mää­räy­tyy aina men­neen, jo toteu­tu­neen inflaa­tion perus­teel­la, se ei tie­ten­kään kom­pen­soi hin­ta­ta­son nousua täys­mää­räi­ses­ti työ­eläk­keen eikä edes kan­sa­ne­läk­keen saa­jil­le. Sik­si inflaa­tio puree myös hei­tä — ja pot­kii tie­tys­ti juu­ri nyt mojo­vas­ti myös mei­tä pal­kan­saa­jia, Sii­mes tiivistää.

Inflaa­tiol­la on vai­ku­tuk­sia työ­elä­kein­dek­sin lisäk­si muu­hun­kin elä­ke­jär­jes­tel­mään. Työ­elä­ke­jär­jes­tel­mään kuu­luu myös toi­nen indek­si, jota kut­su­taan palk­ka­ker­toi­mek­si. Sitä käy­te­tään työ­eläk­keen mää­rää las­ket­taes­sa, kun ihmi­nen on jää­mäs­sä eläk­keel­le. Uran aika­na tie­naa­mat ansiot muu­te­taan palk­ka­ker­toi­men avul­la eläk­keel­le­jää­mis­vuo­den tasoon.

Palk­ka­ker­toi­mes­sa huo­mioi­daan hin­to­jen ja ansioi­den muu­tok­set, mut­ta päin­vas­tai­sel­la pai­no­tuk­sel­la kuin työ­elä­kein­dek­sis­sä. Sii­mes kuvaa palk­ka­ker­toi­men kehit­ty­vän “omi­tui­ses­ti” inflaa­tion johdosta.

– On täy­sin mah­dol­lis­ta, että nii­den [työ­elä­kein­dek­sin ja palk­ka­ker­toi­men] arvot kehit­ty­vät vuo­den 2023 tam­mi­kuun osal­ta niin, että eläk­keel­le jää­mi­sen ajan­koh­dal­la tulee ole­maan tavan­omais­ta vuot­ta suu­rem­pi vai­ku­tus eläk­keen­saa­jan odo­tet­ta­vis­sa ole­vaan elä­ke­tu­loon aina­kin jois­sain tapauk­sis­sa. Tämä joh­tuu sii­tä, että palk­ka­ker­toi­men kehi­tys tul­lee ole­maan huo­mat­ta­vas­ti tavan­omais­ta hei­kom­pi ja työ­elä­kein­dek­sin puo­les­taan huo­mat­ta­vas­ti tavan­omais­ta parempi.

Meri­lä on samaa miel­tä, vai­ku­tuk­set tul­lee näky­mään eläk­keel­le siir­ty­mi­sen ajankohdissa.

- Toden­nä­köi­ses­ti monet, var­sin­kin vuo­den­vaih­tees­sa van­huuse­läk­keel­le siir­ty­mis­tä suun­nit­te­le­vat har­kit­se­vat tark­kaan mil­loin eläk­keel­le kan­nat­taa siirtyä.

Jo mai­nit­tu­jen indek­sien lisäk­si var­sin­kin pie­ni­tu­lois­ten eläk­keen mää­rään vai­kut­taa kan­sa­ne­lä­ke. Sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riö pyr­kii tuke­maan pie­ni­tu­lois­ten eläk­keen- ja etuu­den­saa­jien mak­su­ky­kyä teke­mäl­lä sosi­aa­li­tur­vae­tuuk­siin yli­mää­räi­sen indek­si­ko­ro­tuk­sen vuo­del­le 2022.

Tämä tar­koit­taa, että muun muas­sa Kelan mak­sa­mien kan­sa­ne­läk­kei­den, per­he-eläk­kei­den ja takuu­eläk­kei­den mää­rä tulee kas­va­maan. Kon­kreet­ti­ses­ti koro­tus tar­koit­taa noin 24 euron lisäys­tä kan­sa­ne­läk­kee­seen kuu­kau­des­sa. Koro­te­tut etuu­det vai­kut­ta­vat toi­siin­sa, eli koro­tuk­sen lopul­li­nen mää­rä vaih­te­lee tapauksittain.

Eläk­keen mää­rä, eläk­keel­le siir­ty­mi­nen sekä sosi­aa­lie­tuu­det siis ovat inflaa­tion aiheut­ta­mas­sa muu­tok­ses­sa. Vaik­ka nor­maa­lis­ta poik­kea­va tilan­ne näyt­täi­si täten hyö­dyt­tä­vän elä­ke­läi­siä, Elä­ke­lii­ton Hau­ki­pu­taan yhdis­tyk­sen puheen­joh­ta­ja Paa­vo Veh­ka­pe­rä pai­not­taa, että reaa­lie­läk­keet ovat men­neet vuo­si vuo­del­ta huo­nom­paan suun­taan koro­tuk­sis­ta huolimatta.

– Inflaa­tion nousu­pai­ne näyt­tää ole­van sumun pei­tos­sa val­ta­kun­nan päät­tä­jiä myö­ten. Mitä lie­nee­kin inflaa­tio muu­ta­man kuu­kau­den pääs­tä? Var­maa lie­nee, että se syö ennes­tään­kin pie­niä eläkkeitä.

– Tilan­ne huo­les­tut­taa, sil­lä monen elä­ke­läi­sen talous on jo ollut tiu­kil­la. Indek­si vähän ehkä kor­jaa tilan­net­ta, mut­ta se tus­kin kor­vaa kus­tan­nus­ten nousua, Elä­ke­lii­ton Kii­min­gin yhdis­tyk­sen puheen­joh­ta­ja Sirk­ka-Lii­sa Mik­ko­nen säestää.

Iin Elä­ke­läi­set ry:n puheen­joh­ta­ja Eero Tep­po uskoo elä­ke­läis­ten ole­van suo­peas­ti otta­mas­sa vas­taan kaik­kia koro­tuk­sia, mitä eläk­kei­siin tar­jo­taan. Kui­ten­kaan hän ei usko pie­nien koro­tuk­sien vai­kut­ta­van elä­ke­läis­ten osto­voi­maan huo­mat­ta­vas­ti, sil­lä inflaa­tio kurit­taa eläk­kei­tä niis­tä huolimatta.

– Hin­to­jen nousu raa­pai­see mei­dän raha­pus­se­ja ensim­mäi­se­nä, kun ollaan pie­ni­tu­loi­sia. Se vai­kut­taa pit­käl­lä juok­sul­la. Kyl­lä­hän se vai­kut­taa jo nyt, var­sin­kin sel­lai­siin elä­ke­läi­siin, joil­la on kai­kis­ta pie­nim­mät eläkkeet.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ