Kolmas nuorille kuntavaaliehdokkaille äänen antava Nyt saa sanoa ‑verkkotilaisuus järjestettiin tiistai-iltana. Keskustelua johti tuttuun tapaan Hanna Jakku, ja tilaisuutta taltioi piirtäen Jarkko Harakka.
Tuttuun tapaan tilaisuus aloitettiin ehdokkaiden esiintymiskierroksella, jonka aloitti tällä kertaa Mark Härö (ps.). Härö painotti vaaliteemojensa esittelyssä erityisesti Oulun reuna-alueiden pitämistä elinvoimaisena sekä peruskouluissa tapahtuvan kiusaamisen lopettamista.
Seuraavana ääneen pääsi Antti Koivusaari (vihr.), jonka kolme vaalikärkeä ovat koulutus, lähiluonnon kehitys ja reilu muutos. Koivusaari haluaa koulutukselle parempia resursseja ja ajaa Oulua hiilineutraaliksi kaupungiksi vuoteen 2030 mennessä.
19-vuotias Emilia Luiro (kok.) valittiin viime nuorisovaaleissa Oulun nuorisovaltuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. Luiron kolme vaalikärkeä kuntavaaleissa ovat nuorten osallistaminen, laajan ja monipuolisemman kunnanvaltuuston edustuksen ajaminen sekä mielenterveyspalveluiden parantaminen.
Pohjois-Pohjanmaan keskustanuorten tapahtuma- ja viestintäkoordinaattorina toimiva 26-vuotias Eevasisko Mehtätalo (kesk.) haluaa edistää erityisesti opiskelijoiden ja nuorten asemaa Oulun päätöksenteossa. Hän puhuu Oulun rohkeamman kehittämistyön puolesta ja kannattaa yliopistokampuksen siirtoa lähemmäs keskustaa.
27-vuotias Janne-Pekka Niemimäki (SDP) toimii tällä hetkellä muun muassa Pohjois-Suomen Demarinuorten järjestösihteerinä. Niemimäen vaalikärkiä ovat nuorten ja opiskelijoiden mielenterveyspalveluiden parantaminen, työllisyyden ja elinkeinoelämän parantaminen sekä ilmastoteot.
Tämänkertainen yhteiskeskustelu käytiin teemalla nuorten osallisuus ja vaikuttaminen. Illan keskustelu oli fasilitaattori Hanna Jakun sanoin ihastuttavan yksimielistä.
Ensimmäinen keskustelunavaus esitti, että nuorille pitäisi olla oma budjetti, mitä voitaisiin hyödyntää nuorten asioiden hoidossa. Kukaan ehdokas ei tyrmännyt ideaa, vaan kaikki tuntuivat näkevän ajatuksessa mahdollisuuksia.
– Se olisi aika mainio tapa nuorille päästä konkreettisesti osallistumaan ja saada kokemus siitä, että kun vaikuttaa asioihin niin oikeasti tapahtuu. Tämä lisäisi nuorten osallisuutta ja opettaisi yhteiskunnallisesta päätöksenteosta, pohti Antti Koivusaari.
– Vasta taisi olla kysely, jonka mukaan ammattikoulunuoria ei kiinnosta yhteiskuntavaikuttaminen, mutta onko yhteiskuntakaan kiinnostunut nuorista? Tällaisen budjetoinnin kautta nuorilla olisi mahdollisuus päästä päättämään ja yhteiskunta voisi osoittaa välittävänsä nuorista, täydensi Janne-Pekka Niemimäki.
Seuraavaksi ehdokkailta kysyttiin, pitäisikö kunnan kehittää sosiaalista mediaa viestintäkanavanaan. Idea sai kannatusta jokaiselta ehdokkaalta.
– Somessa parasta on se, että pääsee vuorovaikutteisuuteen niiden kanssa, jotka siellä viestivät — tässä tapauksessa kunnan päättäjien. Se on tärkeää ja mahtavaa. Ihan tämän vuoden puolella on kehitetty Nuorten Oulu ‑sivua, ja olen itse lukenut sieltä ohjeita elämään. Tämmöistä kaivataan ehdottomasti lisää, totesi Emilia Luiro.
– Viestinnän kulmakivi on viestiä niissä kanavissa, missä tavoittaa kohderyhmän. Kaupungin päätökset, esityslistat ja pöytäkirjat ovat julkisuuslainsäädännön mukaisesti kaupungin verkkosivuilla nähtävillä, mutta mitä jos kuntalaiset eivät löydä niitä? Niiden pitäisi olla mielestäni esillä niissä kanavissa, joita seurataan, pohti Eevasisko Mehtätalo.
Viimeinen väittämä tuli ehdokkaille yleisökysymyksenä. Ehdokkailta kysyttiin, että pitäisikö Oulun nuorisovaltuustolle saada edustusoikeus kaupunginhallitukseen.
– ONE:n edustajille on ehdottomasti saatava puhe- ja läsnäolo-oikeus kaupunginhallitukseen vanhusneuvoston tavoin. Miksei alaikäisille anneta edes pientä mahdollisuutta tulla tasavertaiseksi kuntalaiseksi aikuisten kanssa?, kysyi Eevasisko Mehtätalo.
Muut ehdokkaat puolsivat ajatusta siitä, että kaupunginhallitukseen valittava edustaja olisi nimenomaan nuorisovaltuuston jäsen. Pientä hajontaakin samanmielisyyteen saatiin, kun Emilia Luiro esitti ajatuksen, että kuntavaaleissa jo 16-vuotiaat voisivat äänestää.
– Itse en tätä henkilökohtaisesti kannata, ihmisen aivot kehittyvät vielä paljon kuudentoista ikävuoden jälkeenkin ja siinä on paljon eroa 18-vuotiaaseen. Tämä asiahan ei ole valtuuston päätettävissäkään, totesi Mark Härö.
Viimeinen Nyt saa sanoa ‑tapahtuma järjestetään ensi keskiviikkona. Silloin keskustelemaan kokoontuvat Ville Kellokumpu (vas.), Sonja Kokko (SDP), Liisa Väisänen (vihr.), Kalle Pyky (kesk.) ja Henri Granlund (ps.). Linkki Teamsissa järjestettävään tapahtumaan julkaistaan Mun Oulun tapahtumapalvelussa.
Nyt saa sanoa ‑tapahtumien järjestäjänä toimivat Oulun kaupunginkirjasto, Nuorten politiikkakoulu sekä Oulun nuorisovaltuusto, ja ne ovat osa Sitran Kirjastoista kansanvallan foorumeita ‑hanketta.