Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa on valmistunut tuore Kuullaan, muttei kuunnella ‑kyselytutkimus luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja oikeudenmukaisuudesta suomalaisilla maaseuduille. Johanna Leinon, Tuija Monosen, Jukka Sihvosen ja Sonja Kivisen tekemän tutkimuksen päätelmä on, että maaseudulla elävät kokevat, ettei heillä ole todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa luonnonvarojen käyttöön alueilla. Väitöstutkija Leino kertoo, että moni vastaaja jakoi kokemuksen siitä, että maaseudun paikallisia “kuullaan, muttei kuunnella”.
– Riippumatta siitä, oliko kyse paikallisiin hankkeisiin liittyvistä päätöksistä tai kansallisen tai EU-tason poliittisista linjauksista, Leino toteaa.
Iin lisäksi kysely tehtiin Inarissa, Heinävedellä, Kaustisilla, Sodankylässä, Forssassa ja Tammelassa.
Kaikkien kyselyyn vastanneiden kuntien kokonaiskuvaa katsellessa käy ilmi, että energiasiirtymän edistäminen nähtiin tärkeänä Suomen turvallisuuspolitiikalle. Noin 60 prosenttia iiläisistä vastaajista oli sitä mieltä, että energiasiirtymän edistäminen on tärkeää ilmastotavoitteiden sekä Suomen talouden näkökulmista. Neljä viidestä koki, että luonnon hyvinvointi on tärkeää, mutta joka kolmas kuitenkin uskoi, että nykyisessä päätöksenteossa ajatellaan enemmänkin taloudellista hyötyä.
Energiasiirtymän alueellinen oikeudenmukaisuus ei iiläistenkään mielestä juurikaan toteudu. Noin 60 prosenttia ajatteli, etteivät energiasiirtymän taloudelliset hyödyt ja haitat tai vastuu jakaudu reilusti maakuntien välillä.
Iissä yli puolet vastanneista näkivät, että maaseudun merkitys energiasiirtymän mahdollistamisessa kasvaa tulevaisuudessa ja melkein yhtä moni oli sitä mieltä, että maaseudun elinvoimaisuus on riippuvainen energiasiirtymän toteutumisesta. Vaikka energiasiirtymän ajateltiin olevan välttämätöntä ja hyödyllistä, silti vajaat 40 prosenttia uskoi sen tuovan mukanaan enemmän uhkia kuin mahdollisuuksia maaseudulle.
Päätöksenteon suhteen muiden kuntien tapaan Iissä koettiin, ettei maaseutua huomioida riittävästi. Tutkimuksen mukaan muut kunnat uskoivat Iitä enemmän siihen, että yksityinen ja yhteinen etu on mahdollista yhteensovittaa päätöksenteossa ja muissa kunnissa oli hieman enemmän hyväksyttävämpää heikentää yksityisen etua yhteisen hyvän nimissä. Eniten hajontaa kuntien välillä ilmeni sen suhteen, saako energiasiirtymää edistää, jos se heikentää kunnan elinvoimaisuutta. Iissä melkein puolelle vastaajista elinvoimaisuus oli energiasiirtymää tärkeämpää.
Vain vajaa 20 prosenttia iiläisistä vastaajista koki, että voisi halutessaan vaikuttaa kunnan luonnonvaroja koskevaan päätöksentekoon. Viranomaisten asiantuntemukseen ja käytettyyn tietoon uskottiin kuitenkin hieman enemmän. Eniten tietoa luonnonvarojen käyttöön liittyen haettiin kunnasta, tutkijoilta tai tutkimusraporteista sekä viranomaisilta. Päätöksenteon aikana erityisen tärkeinä pidettiin tiedon helppoa saatavuutta, valmisteluvaiheessa järjestettäviä tiedotustilaisuuksia sekä ympäristövaikutusten huomioimista.
Tulevien sukupolvien hyvinvoinnin suhteen energiasiirtymää nopeuttavat päätökset koettiin tärkeinä, mutta vain joka kolmas oli sitä mieltä, että se vaatisi luonnonvarojen käytön lisäämistä maaseuduilla. Joka toinen iiläisistä vastaajista uskoi, että luonnonvarojen käyttö lisääntyy kunnassa lähivuosina, mutta hyötyjen ja haittojen ei uskottu jakautuvan kunnan sisällä tasavertaisesti. Suurin osa kaikista vastanneista oli samaa mieltä siitä, että luonnonvarahankkeiden paikalliset haitat tulisi hyvittää maanomistajille tai kunnalle. Iiläisten avoimissa vastauksissa esille nousivat tuulivoima ja kuntalaisten kuunteleminen.
– Tuulimyllyistä ei mitään hyötyä yksityisille kuntalaisille. Sähkön hinta pitäisi olla halvempi niillä alueilla, joissa tuulimyllyjä on paljon.
Toinen vastaaja harmitteli, että kuntalaisten mielipide tulee selville vasta päätösten jälkeen. Kuntalaisten oikea-aikainen osallistaminen kuului myös toisessa vastauksessa, jossa penättiin kuntalaisten kuulemisen perään erityisesti valmistelu- ja ideointivaiheissa.
– Oikeudenmukaisuus toteutuu, kun asukkaat tulevat kuulluiksi päätöksenteon valmisteluvaiheessa.
Tutkimusraportin johtopäätöksissä todetaan, mitä enemmän kuntalaiset kokevat epäoikeudenmukaisuutta, sitä vahvempaa vastustus on.
– Tuloksemme viittaavat siihen, että juuri paikallisten huolien kuuntelu sekä niihin reagoiminen yhtiön ja viranomaisten puolelta ovat lisänneet kokemusta oikeudenmukaisuudesta, Leino sanoo.
Kysely toteutettiin alkuvuonna 2023 osana YHYKE- Yhteistä ja yksityistä hyvää- Tutkimus luonnonvaroihin liittyvistä oikeudenmukaisuuksista ja niiden yhteensovittamisesta maaseudulla ‑hanketta. Hankkeen lähtökohtana on energiasiirtymisen ja sähköistymisen vaikutukset maaseuduilla.
Ii on mukana tutkimuksessa, sillä kunnan alueella on malminetsintää sekä paljon tuulivoimahankkeita. Tutkimukseen vastasi 150 iiläistä, joka oli 25 prosenttia kaikista kyselyyn vastanneista. Suurin osa iiläisistä vastaajista oli 30–69-vuotiaita kunnan vakituisia tai loma-ajan asukkaita.