Jokikylän kylätalolla käy vilkas ja iloinen puheensorina. Entisen Jokelan koulun luokkahuoneeseen on katettu täytekakkukahvit — on aihetta juhlaan! Jokikylän kylähistoriapiirin suurhanke, kyläkirja “Sisulla ja Sydämellä” on juuri ilmestynyt. Käsissä on 530-sivuinen opus, joka sisältää haastatteluihin ja muistitietoon perustuvia kertomuksia ja kuvauksia Jokikylän, Taipaleenkylän ja Onkamon kylien elämästä pääosin ajalta 1920–1970.Kyläkirjan tekijäkaartiin kuuluu 19 jäsentä, vieraskynäilijöitä sekä lukuisa joukko tietoja ja valokuvia antaneita kyläläisiä. Kyläkirjaa on jo ehditty lukea ahkerasti ja se niittää kiitoksia.– Lopputulos yllätti meidät tekijätkin, sanoi kyläkirjan toimittamisesta vastannut H. Tapio Hanhela.
– Ilman kaikkien yhteistä työpanosta ei oltaisi tässä nyt, kiitteli Hanhela, joka itse sai vastaavasti kehuja jämerästä johtajuudesta.
Julkistamisjuhlaan oli kutsuttu kyläkirjan “kummitäti”, Kellon kyläkirjan “Kello merelle soi”, toimittanut Tytti Isohookana-Asunmaa. Hän kävi pariin otteeseen rohkaisemassa ja opastamassa jokikyläläisiä kirjahankkeeseen.
– Saatte olla ylpeitä upeasta ja hienosta kyläkirjasta ja kylästänne, sanoi Isohookana-Asunmaan.
Hän oli itse jo löytänyt uutta kiinnostavaa tietoa omista, Jokikylään yltävistä sukujuuristaan.
– Kirjan nimi Sisulla ja sydämellä on sattuva ja kertoo kirjan merkityksestä kyläläisille ja kaikille lukijoille, jotka löytävät kirjan sivuilta palan itseään. Olette tehneet arvokasta työtä tallentamalla tietoa, joka muuten häviäisi. Kyläkirja vahvistaa identiteettiä ja tuo juurenne enemmän näkösälle, sanoi Isohookana-Asunmaa.
Hän on entistä vakuuttuneempi siitä, että koululla ja kansakoulunopettajilla oli entisaikaan suuri merkitys kylien elämään. Hän mainitsi myös arkisten tapahtumien ja juhlaperinteen tallentamisen tärkeyden, miten esimerkiksi ennen vanhaan vietettiin joulua, häitä tai hautajaisia, tai miten milläkin kylällä tehtiin pärekattoa.
Tytti Isohookana-Asunmaa ihmetteli, mikä oli Haukiputaan edistyksellisimmän ja vanhimman Jokikylän salaisuus, josta kumpusi nyt myös kyläkirja. Sen kiteytti Ulpu Seppänen:
– Kyllä se on hyvä yhteishenki ja yhteenkuuluvuus.
– Olemme kuin yhtä perhettä. Hyvässä yhteishengessä naapureita ja kyläläisiä on aina autettu ja pidetty huolta toisistamme, sanoi Pentti Niskanen.
– Vieläkin kuulee, kuinka hyvin tällä alueella otettiin vastaan ja kohdeltiin sota-ajan evakkoja, sanoi H.Tapio Hanhela.
Luonto ja Kiiminkijoki ovat aina olleet merkityksellisiä kyläläisille.
Elämän eri osa-alueita käsittelevässä kyläkirjassa nostetaan esille myös merkkihenkilöitä. Jaakko Jussila (1870–1960) oli eräänlainen Mr. Haukipudas, listasi H. Tapio Hanhela. Hän oli Jokikylän koulun ensimmäinen opettaja, saarnamies, pankkiiri, vaikuttaja ja päättäjä.
Hanhelan mukaan kyläkulmilla on myös sattunut ja tapahtunut.. Löytyy asekätkentää, astalolla ja myrkyllä murhaamista.
Neljän vuoden hanke
Kyläkirjan “isä” on Erkki Torvela, joka viritteli kyläkirjahanketta ensimmäisen kerran jo 2012. Kellon kyläkirjan esimerkki ja Oulu-opiston opintopiirin alkaminen toi tuulta purjeisiin. Alkoi neljän vuoden työ. Ensimmäisen vuoden veturina oli Helka Annala ja urakan vei loppuun H.Tapio Hanhela. Valokuvaaja Kari Vengasaho hoiti mittavan kuvapuolen.
– Tunteja ei auttanut laskea, mutta oli tosi mielenkiintoista tutustua kyläläisiin, sanoi Pudasjärveltä lähtöisin oleva Vengasaho. Kuvamateriaalia jäi ylikin runsaasti. Illan aikana jäi kytemään idea valokuvanäyttelyn järjestämisestä.
Kyläkirjan kirjoittaminen oli työntäyteinen, mutta hieno kokemus tekijöille. Asta Niskasta hieman pelotti “tyhjyys”, kun opintopiiri päättyy.
Kirjan nimen eräänä yönä keksinyt Ossi Hanhela on kiitollinen, että pystyi “vielä tällä iällä” antamaan osuuden yhteiseen hankkeeseen.
Kauko Jämsälle oli tärkeä saada tallennettua Tenttutien eli nykyisen Jokelantien rakennusaikaa kirjaan. Tien nimen palauttaminen Tenttutieksi on kyläläisten nykyisellä agendalla.
Marja Huttunen sanoi, että oli mieluisaa saada kirjoittaa kodin askareisiin liittyviä kertomuksia, sillä ne ovat tuttuja. Koulujen vaiheista kirjoittaneet Vieno Myllylä ja Sanna Rehu uskoivat, että kotiseutuhistoria alkaa kiinnostaa iän myötä kaikkia entistä enemmän. Kyläkirjan tietoja voidaan hyödyntää jatkossa myös opetuksessa.
Yksi historiankirjan lehti kääntyy tänä keväänä kun Jokikylän koulu lakkaa ja oppilaat siirtyvät Asemakylän koululle ensi syksynä.
Mutta elämä jatkuu, kuten kyläkirjan takakannessa todetaan:
Näillä kylillä on pärjätty, ja pärjätään vastakin, sisulla ja sydämellä. Elämää ja edistystä vähäväkisissä kylissä ovat ryydittäneet kädentaidot sekä sielun ja mielen rikkaudet enemmän kuin kylpemiset maallisessa mammonassa. Uudella vuosituhannella kylien elinvoima Oulun itäisimmässä kaupunginosa numero 124 eli reilun tuhannen asukkaan Jokikylässä (Onkamonkylä + Taipaleenkylä) on hiljakseen kasvanut.
Sisulla ja sydämellä
• Kyläkirja Jokikylä & Onkamonkylä & Taipaleenkylä.
• Keskittyy ajanjaksoon 1920–1970.
• Toimittanut H. Tapio Hanhela.
• Tekijöitä/kirjoittajia 19, kirjoituksia 200, valokuvia 310.
• Kirja syntynyt Oulu-opiston kylähistoriapiirissä 2015–2019.
• Kyläkirjan tekijät: Helka Annala, H. Tapio Hanhela, Ossi Hanhela, Marja Huttunen, Anni Jämsä, Eero Jämsä, Jorma Jämsä, Kauko Jämsä, Sirkka Kurkela, Anneli Lotvonen, Toivo Mettovaara, Asta Niskanen, Pentti Niskanen, Pentti K.I. Niskanen, Pekka Rehu, Ulpu Seppänen, Erkki Torvela, Kari Vengasaho, Toini Vänttilä + viraskynäilijät.
• Ennakkotilauksista syntynyt 6000 euron tuotto lahjoitetaan OYS:n lastenklinikan tukisäätiölle.
• Omakustanne. Myynti Jokikylän Kyläyhdistys, tiedustelut Erkki Torvela. (e.torvela@luukku.com).