Pykyn kohta 400 vuotta vanhan sukutilan vetovastuu Karahkassa on tällä hetkellä tilan 12. polvella eli Jesse Pykyllä, joka isänsä Matin sekä hänen puolisonsa ja kahden työntekijän voimin vievät lypsykarjatilaa kohti tulevaa.
Proagria nosti Majeksi Oy:n nimellä toimintaansa pyörittävän tilan toiselle sijalle parhaiden tuotosseurantakarjojen listalla, jolla tarkkailtiin maitotuotosta kilojen mukaan mitattuna. Keskituos ylikiiminkiläistilalla oli 13 648 kiloa vuodessa. Energiakorjattu keskituotos heillä oli 13 353, ja tällä listalla sijoitus oli kymmenes. Jesse Pyky kertoo, että tila on aiemminkin ollut kymmenen parhaan joukossa, mutta toiselle sijalle se ylsi nyt ensimmäistä kertaa.
Hän sanoo, että näin korkealle yltäminen on pitkän jalostustyön tulosta.
– Se vaatii hyvän karjan, olosuhteet ja ruokinnan. En olisi tässä viidessä vuodessa, jonka olen ollut tilalla vetovastuussa, saanut mitenkään tällaista tulosta aikaan, ellei pohja olisi ollut todella hyvä. Tämä on kymmenien vuosien työn tulos, josta voin vain kiittää edellisiä sukupolvia ja nykyistä työporukkaa.
Pykyn tila on yhden lypsyrobotin tila, ja karjaa on kaikkiaan noin 150 päätä, josta lypsykarjaa noin 70. Nurmea viljellään omaan käyttöön rehuksi.
Suurin osa Pykyn karjasta on rodultaan holsteinia. Rotu on maamme toiseksi yleisin, ja vuonna 2017 lypsylehmistä lähes puolet oli hoslteineja.
Perinteisen sukutilan jatkamisen Jesse Pyky näkee positiivisena velvoitteena, johon on kasvanut kiinni.
– Haluan jatkaa sukutilaa ja muokata sitä omannäköiseksi sekä kehittää mielekkäästi. Vielä toistaiseksi mitään isoja muutoksia emme ole tehneet, mutta tarkoitus on laajentaa toimintaa mahdollisuuksien mukaan.
Tällä hetkellä laajenemisen hidasteena on lähinnä se, että viljelypinta-alaa on haastava kasvattaa. Pykyn tilalla on noin 135 hehtaaria peltoa viljelyksessä, osa pelloista on vuokralla.
– Toivoisin, että maatalouden tukipolitiikka muuttuisi niin, että maataloustukien maksaminen olisi tuotteeseen sidottua. Silloin niillä, jotka toimivat maataloudessa aktiivisesti, olisi mahdollisuus kehittää toimintaansa, Pyky sanoo.
Hän uskoo, että vaikka maitotilojen määrä Suomessa on jyrkässä laskussa, on alalla mahdollisuus pärjätä, jos hommaan panostaa täysillä.
– Parhaat pärjäävät alalla kuin alalla. Haasteita on, mutta kun asiat ja tuote ovat kunnossa ja töitä tehdään kustannustehokkaasti sekä järkevästi, ei estettä menestymiselle ole.
Jesse Pyky kiittelee yläasteella hänellä opettajana ollutta Arttu Parkkista, joka antoi ohjeeksi: “Ihan sama mitä teet, kunhan vaan teet parhaasi, niin pärjäät.”.
– Sillä ohjeella olen pärjännyt hyvin.
Tämän hetkinen koronan aiheuttama tilanne ei Jesse Pykyn mukaan näy vielä alkutuotannossa.
– En usko, että tämä vaikuttaa juuri lainkaan meidän toimintaamme, sillä ala on niin kriittinen, että homman pitää toimia. Lisäksi tilallamme työskentelee niin pieni porukka, että pystymme tekemään työtä rajoituksista huolimatta.
Maalis-huhtikuun vaihteessa maitotilalla ollaan normaaliin tapaan navetalla aamulla ja illalla. Samalla tehdään kiinteistön ja kaluston huoltotöitä, suunnitellaan tulevaa kesää ja pidetään hiukan lomaakin. Lisäksi Majeksi Oy tekee jonkin verran myös maanrakennusalan töitä.
Info: Maitotuotokset nousussa
Suomalaisissa tuotosseurantakarjoissa lehmät lypsivät viime vuonna maitoa keskimäärin 9 937 kg lehmää kohden. Keskituotos nousi edellisestä vuodesta 142 kg.
Proagria asettaa tuotosseurantaan kuuluvien tilojen tavoitteeksi 11 000 kilon energiakorjatun keskituotoksen.
Luomutilat ylittivät myös 9 000 kg:n tuotosrajan, keskimääräinen tuotos luomutiloilla oli 9 111 kg.
Energiakorjattua maitoa lehmät tuottivat keskimäärin 10 534 kiloa lehmää kohden, nousua edelliseen vuoteen verrattuna oli 245 kg lehmää kohden.
(Lähde: Proagria)