Bas­se­tit pää­si­vät näyt­tä­mään tai­to­jaan Kuivaniemellä

Kui­va­nie­men met­säs­tys­seu­ra jär­jes­ti vii­me vii­kon­lop­pu­na yhdes­sä Käyt­tö­bas­se­tit ry:n kans­sa dree­ve­rei­den ja bas­set­tien ajo­ko­keet Kui­va­nie­mel­lä. Bas­set­tien ulko­nä­kö saat­taa hui­ja­ta monia luu­le­maan rotua vain seu­ra­koi­rak­si, mut­ta todel­li­suu­des­sa bas­se­tit ovat erit­täin itse­näi­siä ja työ­te­liäi­tä met­säs­tys­koi­ria. Pie­ni­ko­koi­nen ja lyhyt­jal­kai­nen bas­set­ti on yleis­ty­nyt met­säs­tys­käy­tös­sä, mut­ta rekis­te­röin­tien mää­rä on kui­ten­kin laskussa.

Met­säs­tä­jä­lii­ton Oulun pii­rin toi­min­nan­joh­ta­ja Kari Hyy­tiäi­nen toi­mi ajo­ko­keen yli­tuo­ma­ri­na ja hän ker­toi, että bas­set­tien ajo­ko­kei­siin käy­te­tään dree­ve­rei­den ajo­koe­sään­tö­jä. Vii­kon­lo­pun kes­tä­nees­sä ajo­koe­ta­pah­tu­mas­sa bas­se­tit läh­te­vät liik­keel­le ohjaa­jien­sa kans­sa jo aikai­sin aamul­la, sil­lä ajet­ta­vat eläi­met liik­ku­vat aamu­yöl­lä ja lait­ta­vat valoi­san tul­len makuulle.

– Tar­koi­tuk­se­na on, että koi­ra etsii ajet­ta­van yöjäl­jen perus­teel­la ja saa eläi­men liik­keel­le ja hauk­kuu sen, Hyy­tiäi­nen kertoi.

Bas­se­tit aja­vat pää­sään­töi­ses­ti pien­riis­taa, kuten jänik­siä, ket­tu­ja tai val­ko­hän­tä­peu­ro­ja. Pari vuot­ta sit­ten Suo­men met­säs­tys­a­se­tuk­siin tuli muu­tos, jos­sa kau­riin ajoon sal­lit­tu­jen rotu­jen säkä­ra­jaa nos­tet­tiin kym­me­nel­lä sen­til­lä ja se mah­dol­lis­taa nyt myös kau­riin met­säs­tyk­sen bas­se­til­la. Sun­nun­tai­na Kui­va­nie­men met­säs­tys­seu­ran ampu­ra­dan lähei­syy­des­sä kol­me bas­set­tia suo­rit­ti ajo­ko­keen. Hyy­tiäi­nen ker­toi, että ajo­ko­kees­sa met­sä on jaet­tu loh­koi­hin, mis­sä kukin koi­ra suo­rit­taa kokeen.

– Met­säs­sä tuo­ma­ri arvioi koi­ran hakua, ylö­sot­toa, ajo­var­muut­ta, hauk­kua, tot­te­le­vai­suut­ta ja ohjaa­jan huo­mioi­mis­ta. Minä otan sit­ten yli­tuo­ma­ri­na arviot vas­taan ja teen niis­tä yhteen­ve­don ja las­ken pis­teet. Pis­teet rat­kai­se­vat sit­ten pal­kin­to­si­jat, Hyy­tiäi­nen ker­toi ajokokeesta.

Perus­a­ja­tuk­se­na kokei­den jär­jes­tä­mi­ses­sä on sel­vit­tää, onko koi­ral­la jalos­tusar­voa ja kan­nat­taa­ko koi­ral­la teh­dä pen­tu­ja. Hyy­tiäi­nen ja Käyt­tö­bas­se­tit ry:stä pai­kal­la ollut Miia Mäki­joup­pi­la ker­toi­vat, että joil­le­kin ajo­ko­keet toi­mi­vat met­säs­tä­mi­sen oheis­toi­min­ta­na ja toi­sil­le ajo­ko­keet ovat itses­sään har­ras­tus riip­pu­mat­ta sii­tä met­säs­tä­vät­kö he. Tuo­ma­ri­na ja ohjaa­ja­na voi myös toi­mia ilman metsästyskorttia.

– Ja onhan nämä ajo­ko­keet aina muka­vaa yhteis­tä koi­ra­toi­min­taa, Hyy­tiäi­nen hymyili.

Lau­an­tai­na ajo­ko­kee­seen osal­lis­tui­vat myös bre­tag­nen­bas­set Rol­le ja petit bas­set Vil­ja. Molem­mat ovat bas­set­te­ja, mut­ta hei­dät erot­taa sel­väs­ti eri­vä­ri­sis­tä tur­keis­ta. Molem­mat pär­jä­si­vät hie­nos­ti kokees­sa, vaik­ka yöpak­ka­nen mei­na­si­kin aiheut­taa hie­man haas­tei­ta haju­jen suhteen.

– Rol­le­kin hais­te­li met­säs­sä todel­la tark­kaan hei­nän alhaal­ta ylös ilman tur­haa vou­hot­ta­mis­ta, ohjaa­ja­na toi­mi­nut Käyt­tö­bas­se­tit ry:n sih­tee­ri Emmi Pelt­ta­ri ker­toi.

Hyy­tiäi­nen tote­si, että ajo­ko­kees­sa tulee ottaa huo­mioon, että sekä ajet­ta­va että aja­ja ovat molem­mat luon­to­kap­pa­lei­ta. Sun­nun­tai­na näh­tiin­kin tilan­ne, mis­sä ajet­tu jänis eksyi ampu­ra­dan park­ki­pai­kal­le, mut­ta vaih­toi äkkiä suun­taa koi­ran tul­les­sa perässä.

– Haas­tei­ta aiheut­ta­vat myös tiet ja hak­kuu­alu­eet sekä ojat ja hiek­kadroo­pit, mis­sä ajet­ta­va yrit­tää ereh­dyt­tää koi­ran, Hyy­tiäi­nen kertoi.

Bas­set­tien rekis­te­röin­tien mää­rä on las­ke­nut parin vuo­den ajan ja nykyi­sin rodun edus­ta­jia rekis­te­röi­dään 30–50 vuo­sit­tain. Aiem­min luku oli lähem­pä­nä sataa. Mäki­joup­pi­la toi­voo, että mah­dol­li­suus ajaa kau­rii­ta lisäi­si rodun kiin­nos­ta­vuut­ta. Lou­nas­sa val­ko­hän­tä­peu­ra-alueil­la rodun suo­sio on kor­keim­mal­la. Suo­mes­sa bas­se­tin pen­tu­ja on vähän saa­ta­vil­la ja moni hakee­kin koi­ran Ruot­sin puo­lel­la, mis­sä rodun käyt­tö on sel­väs­ti naa­pu­ri­maa­taan suositumpaa.

Bas­se­tit ovat läh­töi­sin Rans­kas­ta, mis­tä laji on levin­nyt muu­al­le Euroop­paan. Rans­kas­sa met­säs­tys­kult­tuu­ri ero­aa suo­ma­lai­ses­ta ja siel­lä koi­rat aja­vat riis­taa useam­man koi­ran ajuei­na. Hyy­tiäi­nen tote­si, että met­säs­tys­koi­ra­kin täy­tyy opet­taa yhteis­kun­ta­kel­poi­sek­si ja tar­vit­taes­sa koi­ra täy­tyy saa­da met­säs­tä kut­su­mal­la pois koi­ran oman tur­val­li­suu­den­kin vuok­si. Nykyi­sin koi­ril­la käy­te­tään gps-pan­taa, jot­ta sen seu­raa­mi­nen on helppoa.

– Luok­se­tu­lon opet­ta­mi­nen on hal­vin hen­ki­va­kuu­tus koi­ral­le, Mäki­joup­pi­la lisäsi.

Bas­se­tin omi­nai­suuk­sis­ta puhut­taes­sa met­säs­tys­seu­ran tuki­koh­ta Kur­jen­pe­säs­sä moni kehui rodun seu­ral­li­suut­ta koto­na sekä lopu­ton­ta puh­tia metsässä.

– Bas­set on todel­la hyvä vai­nu­koi­ra, joka on paho­lai­nen met­säs­sä ja enke­li koto­na, Mäki­joup­pi­la naurahti.

Bas­se­tin vai­nu, eten­kin pie­nil­lä alueil­la työs­ken­te­le­mi­nen ja itse­näi­nen työs­ken­te­ly ennen lau­kaus­ta näh­tiin rodun eri­tyi­so­mi­nai­suuk­sik­si. Rotu sopii hyvin myös per­hei­siin, sil­lä se on sosi­aa­li­nen ja sopeu­tuu lau­maan hel­pos­ti. Lyhyt­jal­kai­nen bas­set­ti ei ole kui­ten­kaan omim­mil­laan pak­sus­sa han­ges­sa ja monen kausi lop­puu­kin, kun lun­ta on lii­kaa. Mäki­joup­pi­la itse pitää rodus­ta, sil­lä se jak­saa pie­nes­tä koos­taan huo­li­mat­ta yhtä­lail­la kun isot­kin koi­rat. Hänel­le on tär­ke­ää, että rotu säi­lyi­si käyt­tö­koi­ra­na, jot­ta sen fyy­si­set omi­nai­suu­det pysy­vät parempana.

– Bas­se­til­la täy­tyy olla laa­ja rin­ta, että keuh­kot mah­tu­vat hyvin ja selän täy­tyy olla suo­ra, Mäki­joup­pi­la totesi.

Rodun vii­saus näh­tiin sekä hyvä­nä omi­nai­suu­te­na sekä vitsauksena.

– Rol­lel­ta ei men­nyt kau­aa, kun hän huo­ma­si, että juus­to­lei­pä oli­kin vain hou­ku­tus kiin­niot­ta­mi­sel­le, poruk­ka nauroi.