Arki­huo­le­si kaik­ki heitä

“Arki­huo­le­si kaik­ki hei­tä, mie­les nuo­re­na nous­ta suo! Armas jou­lu jou­lu jo kut­suu mei­tä, taa­sen muis­to­jen suur­ten luo…”

Kau­niit ja iki-iha­nat jou­lu­lau­lut kajah­ti­vat jäl­leen aamu­tui­maan Seon kah­vios­sa Hau­ki­pu­taal­la virit­täen pai­kal­le saa­pu­neet jou­lu­tun­nel­maan var­hain per­jan­tai­aa­mu­na. Moni ehti pii­pah­taa lau­la­mas­sa ennen töihinmenoa.

– Väki­mää­rä on yllä­tys, poruk­kaa on enem­män kuin vii­me jou­lu­nal­la, iloit­si Tint­ti Rasi­la, Seo:n yrit­tä­jä toi­ses­sa polvessa.

Kant­to­ri Han­nu Nie­me­län ja Seon luo­ma jou­lu­lau­lu­tuo­kio jär­jes­tet­tiin jo kah­dek­sat­ta kertaa.

– Tääl­lä pää­see vii­meis­tään jou­lu­fii­lik­seen, jos ei ole vie­lä aiem­min käy­nyt kuun­te­le­mas­sa tai lau­la­mas­sa jou­lu­lau­lu­ja, ker­toi muka­na ollut Sami Iko­nen. Hän on osal­lis­tu­nut Seon tapah­tu­maan ennekin.

– Nyt tämän jäl­keen on hyvä läh­teä teke­mään vii­mei­siä jou­lu­val­mis­te­lu­ja, osta­maan kink­kua ja teke­mään laa­ti­koi­ta, suun­nit­te­li Ikonen.

Jou­lun­viet­toon hän aikoo mat­kus­taa Hau­ki­pu­taal­ta vähän kau­em­mak­si las­ten luok­se. Tule­van vuo­den hän ker­too ole­van itsel­leen mer­ki­tyk­sel­li­nen, kun syn­tyy ensim­mäi­sen lapsenlapsi.

– Ylei­ses­ti toi­von, että päät­tä­jil­lä oli­si vii­saut­ta rat­kais­ta iso­ja asioi­ta kan­sa­kun­nan par­haak­si, sanoi Ikonen.

Ensim­mäis­tä ker­taa Seon jou­lu­lau­lu­tuo­kioon osal­lis­tu­nut Tar­ja Paak­ki kehui tapah­tu­man tun­nel­maa. Aiem­min hän on käy­nyt kuun­te­le­mas­sa ja lau­la­mas­sa jou­lu­lau­lu­ja kirkossa.

– Täs­tä alkaa nyt jou­lu. Jou­lu­val­mis­te­lu­ja olen jo teh­nyt, mut­ta vuo­sien var­rel­la olen oppi­nut, että sii­vouk­sen kans­sa ei kan­na­ta ollen­kaan stres­sa­ta itseään.

Tar­ja Paak­ki ker­too, että jou­lua vie­te­tään per­he­pii­ris­sä las­ten kans­sa. Tule­val­ta vuo­del­ta hän toi­voo, että ihmi­set voi­si­vat rau­hoit­tua ja kokea olon­sa tur­val­li­sek­si täs­sä kii­rei­ses­sä arjes­sa ja levot­to­man­tun­tui­ses­sa maailmassa.

– Mei­dän kaik­kien pitäi­si osa­ta pysäh­tyä naut­ti­maan täs­tä het­kes­tä, eikä etu­kä­teen mureh­tia lii­kaa tule­vaa, sil­lä asiat tah­to­vat men­nä niin kuin ovat men­näk­seen, poh­tii Paakki.

Jou­lu­lau­lu­tuo­kios­sa lau­let­tiin ehkä ne kau­neim­mat ja rak­kaim­mat jou­lu­lau­lut, kuten Jou­lu­yö, juh­layö. Se on maa­il­man tun­ne­tuin ja levin­nein jou­lu­lau­lu, ker­toi Han­nu Niemelä.

Maa on niin kau­nis ‑kap­pa­leen myö­tä saa­tet­tiin muis­taa edes­men­nei­tä, rak­kai­ta lähei­siä ja ystä­viä. Perin­tei­ses­ti “Seon aamu­par­la­men­tin” toi­vees­ta lau­let­tiin kaik­kien polii­tik­ko­jen jou­lu­lau­lu En etsi val­taa loistoa.

Hau­ki­pu­taan Seol­la on ensi vuon­na 60-vuo­tis­juh­la­vuo­si, ker­toi kah­vi­pan­nun äärel­tä Rit­va Krop­su, joka mie­hen­sä Paa­von kans­sa perus­ti huol­ta­mon Hau­ki­pu­taal­le. Yri­tys oli paik­ka­kun­nan ensim­mäi­siä “maa­merk­ke­jä”. Rit­va Krop­sun toi­vees­ta lau­let­tiin yhdes­sä Sydä­mee­ni jou­lun teen ‑kap­pa­le.

Vapaa­eh­toi­sen kah­vi­mak­sun saat­toi antaa seu­ra­kun­nan lähe­tys­työn hyväk­si. Pai­kal­la ollut Hau­ki­pu­taan seu­ra­kun­nan lähe­tys­sih­tee­ri Pau­la Hil­tu­nen uskoi, että ” yhdes­sä me kaik­ki voim­me teh­dä maa­il­mas­ta paremman.”

Rai­mo Paa­so lau­loi tun­teik­kaan jou­lu­lau­lun Tai­vas sylis­säin, jon­ka säkei­siin ylei­sö sat­tui yhtyä — vii­meis­tään sil­loin oli kai­vet­ta­va nenä­lii­nat esille:

…Olet tois­ten kal­tai­nen, lap­si lupauksien,

Tuot­ko lap­se­ni nyt toi­von maailmaan?

Olet aar­re sydän­ten, miten sinut suojelen,

Hel­mas­sa­ni kan­taa itse tai­vas­ta­ko saan…