Ajat­te­le­mat­to­muus inva­py­sä­köin­nis­sä har­mit­taa tarvitsijoita

Pienemmillä paikkakunnilla pysäköintialueilla on usein paremmin tilaa kuin kaupunkialueilla, mikä saattaa houkuttaa pysäköimään invapaikalle, vaikka se ei tarpeen olisikaan. Toisaalta etenkin pienempien ruokakauppojen edustoilla parkkitilaa on muutoinkin niukasti, joten invapaikat olisi syytä säästää tarvitseville. Kuva: Ritva PiriPienemmillä paikkakunnilla pysäköintialueilla on usein paremmin tilaa kuin kaupunkialueilla, mikä saattaa houkuttaa pysäköimään invapaikalle, vaikka se ei tarpeen olisikaan. Toisaalta etenkin pienempien ruokakauppojen edustoilla parkkitilaa on muutoinkin niukasti, joten invapaikat olisi syytä säästää tarvitseville. Kuva: Ritva Piri

Pyö­rä­tuo­li­mer­kin­näl­lä varus­te­tut pysä­köin­ti­pai­kat, joi­ta muun muas­sa lii­ke­kiin­teis­tö­jen ja kaup­po­jen park­kia­lueil­ta löy­tyy, on tar­koi­tet­tu hen­ki­löil­le, joil­la on hal­lus­saan liik­ku­mi­ses­tei­sen pysä­köin­ti­tun­nus. Tun­nus on hen­ki­lö­koh­tai­nen ja tar­koi­tet­tu käy­tet­tä­väk­si vain sii­nä ajo­neu­vos­sa, mis­sä tun­nuk­sen hal­ti­ja on kul­jet­ta­ja­na tai kuljetettavana.

Pyö­rä­tuo­li­mer­kin­näl­lä varus­tet­tu­jen paik­ko­jen ohel­la tun­nus oikeut­taa pysä­köi­mään muun muas­sa mak­sul­li­sil­le alueil­le ilman mak­sua sekä alueil­le, min­ne pysä­köin­ti on muu­toin lii­ken­ne­mer­kil­lä kiel­let­ty. Lisäk­si se mah­dol­lis­taa pysä­köi­mi­sen aika­ra­joi­te­tuil­le alueil­le aika­ra­joi­tus­ta pidem­pään sekä park­kee­raa­mi­sen piha­ka­dul­le, kun­han pysä­köin­ti ei aiheu­ta hait­taa piha­ka­dun muul­le käytölle.

Yksi­tyi­sil­le pai­koi­tusa­lueil­le pysä­köi­mi­seen mak­sut­ta tun­nus ei sen sijaan suo­raan oikeu­ta, vaan nii­den suh­teen tulee nou­dat­taa alueil­le sijoi­tet­tu­ja lii­ken­ne­merk­ke­jä ja ohjei­ta. Tar­vit­taes­sa kan­nat­taa kään­tyä pysä­köin­nin­val­von­nas­ta vas­taa­van yri­tyk­sen tai kiin­teis­tön omis­ta­jan puoleen.

Muun muas­sa yllä lue­tel­lut inva­py­sä­köin­tiä kos­ke­vat sää­dök­set löy­ty­vät tie­lii­ken­ne­lais­ta. Moni liik­ku­mi­ses­teen sekä pysä­köin­ti­tun­nuk­sen omaa­va hen­ki­lö jou­tuu sil­ti havait­se­maan, että inva­pai­koil­le pysä­köi­dään ilman asian­omais­ta tunnusta.

Inva­li­di­liit­toon kuu­lu­van Oulun Inva­li­dien Yhdis­tys ry:n puheen­joh­ta­ja Johan­na Num­me­la ker­too­kin, että pysä­köin­tion­gel­mat nouse­vat esiin joka ker­ta, kun jäse­nis­tön kes­ken koke­muk­sis­ta jutellaan.

– Inva­paik­ko­jen vää­rin­käyt­tä­jät ovat usein sen ikäi­siä, ettei heil­lä itsel­lään vält­tä­mät­tä ole min­kään­lai­sia koke­muk­sia liik­ku­mi­sen vai­keuk­sis­ta. Kysees­sä on var­maan ajat­te­le­mat­to­muus mut­ta osin kyl­lä myös välin­pi­tä­mät­tö­myys. Usein kul­jet­ta­ja jopa istuu vää­räl­le pai­kal­le park­kee­ra­tus­sa autos­sa huo­maa­mat­ta aja­tel­la, että pai­kan var­si­nai­nen tar­vit­si­ja saat­taa odot­taa lähettyvillä.

Vaik­ka ongel­mia ilme­nee, tote­aa Num­me­la suu­rim­man osan ihmi­sis­tä toi­mi­van inva­paik­ko­jen suh­teen juu­ri kuten pitää. Ongel­ma­ti­lan­teet kui­ten­kin nos­ta­vat har­mi­tuk­sen pin­taan kun koh­dal­le sat­tu­vat. Hän mai­nit­see jopa tak­sien toi­si­naan pysä­köi­vän lii­ken­ne­mer­kil­lä inva­pai­koik­si mer­kit­tyi­hin park­ki­ruu­tui­hin, vaik­ka kysees­sä ei oli­si invataksi.

Hän hok­saut­taa­kin, että asia­kas­ta odot­ta­va tak­si, vaik­ka oli­si­kin inva­tak­si, voi sil­ti siir­tyä odo­tusa­jak­si kauemmas.

– Eten­kin OYS:n luo­na on omal­le koh­dal­le sat­tu­nut näi­tä tapauk­sia tak­sien kans­sa. Itse olen kyl­lä käy­nyt nois­sa tilan­teis­sa asias­ta tak­sin­kul­jet­ta­jien kans­sa kes­kus­te­le­mas­sa­kin. Kaik­ki kul­jet­ta­jat tosin eivät oikein ota palau­tet­ta vastaan.

Num­me­la ymmär­tää kyl­lä, että kaup­po­jen edus­tal­la moni kii­rei­nen asia­kas pysä­köi inva­pai­kal­le aja­tuk­sel­la “äkkiä vain käväi­sen”. Hän hok­saut­taa kui­ten­kin, että park­ki­ruu­dun käyt­töön oikeu­tet­tu tar­vit­si­ja ei pys­ty noin vain nouse­maan autos­taan ja tul­la asias­ta huo­maut­ta­maan, jos tar­vit­see itse liik­ku­mi­seen apu­vä­li­nei­tä kuten pyörätuolia.

– Tar­vit­si­ja ei voi myös­kään jää­dä ajo­neu­voi­neen mui­den tiel­le odot­ta­maan inva­pai­kan vapau­tu­mis­ta, eikä sii­hen aina ole aikaakaan.

Useil­la pysä­köin­tia­lueil­la on ongel­ma­na myös aurat­tu­jen lumien kasaa­mi­nen park­ki­ri­vin reu­nim­mai­seen ruutuun.

– Siis juu­ri sii­hen inva­pai­kal­le, ne kun ovat yleen­sä paik­ka­ri­vin reu­nas­sa. Tie­tys­ti lumi sit­ten aika­naan kul­je­te­taan pois­kin, mut­ta park­ki­ruu­dut ovat kui­ten­kin jon­kin aikaa sen val­las­sa. Kovas­ti toi­voi­sim­me inva­paik­ko­jen sijoit­ta­mis­ta hie­man eri taval­la, nii­tä ruu­tu­ja kun on rajal­li­nen mää­rä aina muu­ten­kin, Num­me­la toteaa.

Inva­li­di­liit­to jäse­nyh­dis­tyk­si­neen pyr­kii muun muas­sa tuo­maan lii­kun­taes­teis­ten lii­ken­tees­sä ja pysä­köin­nis­sä koke­mia han­ka­luuk­sia enem­män ylei­seen tie­toi­suu­teen. Lii­ton tämän kevään tee­ma­viik­ko jär­jes­te­tään tou­ko­kuus­sa 12. –16.5. tee­mal­la Help­po liik­kua. Oulun Inva­li­dien yhdis­tyk­sel­lä vii­kon eri­tyi­se­nä aihee­na onkin juu­ri invapysäköinti.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.