Ainut­laa­tui­nen Jää­lin jär­vial­las tor­juu jär­veen las­ke­vaa kiintoainesta

Kii­min­gin-Jää­lin vesien­hoi­to­yh­dis­tyk­sen aktii­vit ovat tam­mi­kuun aika­na työs­ken­nel­leet Jää­lin­jär­ven peräl­le raken­net­ta­van noin 3,5 heh­taa­rin suu­rui­sen jär­vial­taan eli las­keu­tusal­taan suo­da­tin­kan­kaan asen­nuk­ses­sa. Jär­vial­taan avul­la halu­taan hidas­taa Saa­ri­se­no­jan tulo­ve­den kul­kua, jot­ta sen muka­naan tuo­ma kiin­toai­ne las­keu­tui­si jär­ven ete­lä­pää­hän, eikä leviäi­si koko jär­veen. Yhdis­tyk­sen tie­to­jen mukaan vas­taa­van­lais­ta raken­net­ta ei ole aiem­min toteu­tet­tu muu­al­la Suo­mes­sa. Hank­keel­le on saa­tu rahoi­tus Juha Sipi­län hal­li­tuk­sen päät­tä­mäs­tä vesien­hoi­don tehostamisohjelmasta.

– Jär­vial­taan sei­nä­mä raken­ne­taan suo­da­tin­kan­kaas­ta, jota kan­nat­te­lee kak­si kuu­den tuu­man lan­kus­ta sekä kol­men sen­tin Finn­foa­mis­ta raken­net­tu puo­mi. Poh­jas­sa kan­gas­ta pite­lee sen hel­maan lai­tet­tu ras­kas ket­tin­ki ja puo­li­vä­lis­sä kul­ke­va ohut teräs­tan­ko, ker­too yhdis­tyk­sen aktii­vi Bir­ger Yli­sauk­ko-oja.

Jo aiem­min jär­ven poh­jaan upo­tet­tiin noin kol­me­kym­men­tä kym­me­nien kilo­jen pai­nois­ta beto­niank­ku­ria var­mis­ta­maan ero­tus­ra­ken­teen pysy­mi­nen paikallaan.

Jää­lin­jär­veen tule­vas­ta vedes­tä kol­me nel­jäs­osaa tulee juu­ri Saa­ri­se­no­jaa pit­kin ja tulo­ve­si sisäl­tää erit­täin pal­jon rau­ta-humus kiin­toai­net­ta. Vuo­sien aika­na Kii­min­gin-Jää­lin vesien­hoi­to­yh­dis­tys on raken­ta­nut Jää­lin­jär­ven valu­ma-alu­eel­le kaik­ki­aan yhdek­sän vesien­hoi­to­ra­ken­net­ta, kuten kos­tei­koi­ta, las­keu­tusal­tai­ta ja liet­teen­pois­to­jär­jes­tel­miä. Yli­sauk­ko-ojan mukaan raken­teil­la on saa­tu aikaan Jää­lin­jär­ven veden­laa­dus­sa toi­vot­tu­ja paran­nuk­sia, mut­ta kiin­toai­neon­gel­ma ei ole poistunut.

–Täs­sä jär­vial­taas­sa Saa­ri­se­no­jas­ta tule­va vesi vii­pyy noin nel­jä päi­vää, kun aiem­mis­sa pie­nis­sä altais­sa vesi on vii­py­nyt muu­ta­man tun­nin ajan. Uskom­me, että kiin­toai­neen las­keu­tu­mi­nen on näin suu­res­sa las­keu­tusal­taas­sa sel­väs­ti tehokkaampaa.

Jär­vial­taas­ta vesi ohja­taan kul­ke­maan muu­hun osaan jär­veä kevät­tal­vel­la altaan poh­jois­reu­nal­le raken­net­ta­van vir­taus­au­kon kaut­ta, jot­ka pit­kin kalat ja vesie­liöt pää­se­vät vapaas­ti liik­ku­maan. Jär­vial­taa­seen las­keu­tu­nut­ta lie­tet­tä ei sään­nöl­li­ses­ti pois­te­ta, sil­lä altaan mah­dol­li­nen täyt­ty­mi­nen kes­tää kym­me­niä vuosia.

– Toi­vot­ta­vas­ti tuo­na aika­na voi­daan valu­ma-alu­eel­la toteut­taa toi­men­pi­tei­tä, jot­ka vähen­tä­vät rau­ta-humus­kiin­toai­neen kul­keu­tu­mis­ta, Yli­sauk­ko-oja sanoo.

Täl­lä vii­kol­la Jää­lin­jär­ven suo­da­tin­kan­kaan asen­nus saa­tiin val­miik­si. Nyt se odot­taa kevään tuloa, jol­loin kan­gas jäit­ten läh­det­tyä las­keu­tuu pai­kal­leen. Jär­vel­lä kan­kaas­ta ker­to­vat sin­ne pys­ty­te­tyt varoi­tus­lin­jat, jot­ta eri­tyi­ses­ti moot­to­ri­kelk­kai­li­jat osai­si­vat varoa rakenteita.

– Kul­kua var­ten jääl­le on raken­net­tu erik­seen “sup­pi­lo”, jos­ta kel­koil­la­kin pys­tyy aja­maan. Tuol­la koh­dal­la jär­vial­taan raken­ne on jo las­ket­tu jään alle, Yli­sauk­ko-oja sanoo.

Kii­min­gin-Jää­lin vesien­hoi­to­yh­dis­tyk­sen puheen­joh­ta­ja Mark­ku Vuol­tee­naho ker­too, että kun jär­vial­las saa­daan val­miik­si, on yhdis­tys saa­nut val­miik­si kaik­ki suu­rim­mat raken­teet, joi­ta sen on ollut tar­koi­tus toteuttaa.

– Seu­raa­vi­na vuo­si­na työ­tä kui­ten­kin riit­tää edel­leen nykyis­ten raken­tei­den kun­nos­sa­pi­dos­sa ja tark­kai­lus­sa sekä muun muas­sa hoi­to­ka­las­tuk­sen paris­sa. Lisäk­si kun­nos­tus­toi­miin liit­tyy tut­ki­mus­ta, jon­ka avul­la toi­vom­me mui­den­kin saa­van roh­kai­sua vesis­tö­jen kunnostamiseen.

Yhdis­tys on vesien­kun­nos­tuk­sen ohel­la yhteis­työs­sä mui­den yhdis­tys­ten kans­sa muun muas­sa raken­ta­nut vael­lus- ja hiih­to­reit­tiä Jää­lin ja Koi­te­lin välil­le sekä pys­tyt­tä­nyt lin­tu­tor­nin ja kak­si laa­vua kol­men kos­tei­kon kaut­ta kul­ke­van rei­tin var­rel­le. Yhdis­tys tekee myös laa­jaa yhteis­työ­tä Jää­lin kou­lun kanssa.

Kii­min­gin-Jää­lin vesien­hoi­to­yh­dis­tyk­sen toi­min­ta on saa­nut laa­jas­ti huo­mio­ta oma­toi­mi­suu­ten­sa ja inno­va­tii­vi­suu­ten­sa ansios­ta. Yhdis­tys toi­mii yhteis­työs­sä laa­jan asian­tun­ti­ja­jou­kon kans­sa ja se jakaa koke­muk­si­aan oma­toi­mi­ses­ta vesis­tön­kun­nos­tuk­ses­ta käsi­kir­jas­sa, joka on jul­kais­tu osoit­tees­sa www.vesienhoidonkäsikirja.fi

 

Jää­lin­jär­vi ja sen hoitotoimet

Ran­ta-asu­tus kuor­mit­taa Jää­lin­jär­veä. Valu­ma-alu­een oji­tus yli­sy­vi­ne met­sä­oji­neen muut­taa veden vir­tauk­sia ja laa­tua. Val­tao­sa jär­veen tule­vis­ta hai­tal­li­sis­ta aineis­ta pysäh­tyy sin­ne, jol­loin jär­ves­tä läh­tee eteen­päin mel­ko hyvä­laa­tuis­ta vettä.

Jää­li­no­jan valu­ma-alu­eel­le on raken­net­tu Kok­ko­jär­ven­nii­tyn kos­teik­ko, Kor­teo­jan kos­teik­ko ja Kala­mäen kos­teik­ko sekä Kok­ko-ojan haa­ran ja Saa­ri­se­no­jan­nii­tyn pin­ta­va­lu­tusa­lue, joi­den lisäk­si muun muas­sa kak­si put­ki­pa­toa. Kos­tei­kot pidät­tä­vät hyvin ravin­tei­ta, mut­ta ongel­ma­na on kiin­toai­ne, johon jär­vial­taal­la halu­taan vaikuttaa.

Hank­kei­ta on toteu­tet­tu jäsen­mak­suil­la sekä ELY-kes­kuk­sen, Met­sä­kes­kuk­sen, Kii­min­gin kun­nan, Oulun kau­pun­gin, Euroo­pan alue­ke­hi­tys­ra­has­ton sekä K‑Supermarket Jää­lin rahoi­tuk­sel­la sekä mit­ta­val­la tal­koo­työl­lä. Yhdis­tys on perus­tet­tu vuon­na 2011.

Hoi­to­toi­mil­la on ollut pal­jon vai­ku­tus­ta. Kos­tei­kot pidät­tä­vät hyvin mm. typen liu­koi­sia osia. Sini­le­vä­hait­taa ei ole ollut enää nel­jään kesään, veden väriar­vot ovat paran­tu­neet. Lima­le­vä­hai­tat ovat vähen­ty­neet. Kala­kan­nan raken­ne on kunnossa.