Sit­ruu­na­per­ho­nen yllät­ti lenk­kei­li­jän Kel­los­sa. Havain­to­ja teh­dään yhä pohjoisempaa

Osmo Sii­ka-aho hie­rai­si sil­mi­ään lenk­keil­les­sään koti­mai­se­mis­saan Kel­lon Hols­tin­mut­kas­sa, kun hän huo­ma­si pää­siäis­vii­kol­la kau­niin kel­tai­sen per­ho­sen. Hän ja lenk­kei­ly­ka­ve­rin­sa tun­nis­ti­vat sen sitruunaperhoseksi.

– En ole eläis­sä­ni 91 vuo­den ikään men­nes­sä näh­nyt Kel­los­sa sit­ruu­na­per­hos­ta, hän ihmetteli.

Mah­taa­ko­han laji olla har­vi­nai­nen näil­lä levey­sas­teil­la? Ja ovat­ko­han muut seu­dul­la näh­neet sit­ruu­na­per­ho­sia? Sii­ka-aho miet­ti ja otti asias­sa yhteyt­tä Ran­ta­poh­jan toimitukseen.

Lue lisää

Kat­seet Jolos­joen valu­ma-alu­eel­le – Kan­sa­lais­ha­vain­noin­tia halu­taan lisä­tä ja helpottaa

Jolos­jo­kea ja Jolos­jär­veä on kun­nos­tet­tu jo muu­ta­man vuo­den ajan muun muas­sa Kii­min­ki­joen kala­ta­lous­a­lu­een toi­mes­ta. On kun­nos­tet­tu kos­kia ja palau­tet­tu jokea alku­pe­räi­seen muo­toon­sa, jot­ta saa­tai­siin palau­tet­tua kalas­toa alu­eel­le. Myös Met­sä­kes­kuk­sel­la on alu­eel­la vesiensuojeluhankkeita. 



Nuor­ten valp­paus pal­kit­tiin, he havait­si­vat muun­ta­ja­pa­lon ja esti­vät suu­ret vahingot

Hau­ki­pu­taa­lai­set kave­ruk­set Jas­per Kin­nu­nen, Riku Joke­la ja Jas­per Kova­lai­nen oli­vat mat­kal­la Sii­ka­saa­res­ta kyläl­le lau­an­tai­na 19. huh­ti­kuu­ta puo­li kuu­den aikaan illal­la, kun he havait­si­vat oudon hajun Sii­ka­saa­ren­tien var­rel­la sijait­se­van säh­kö­muun­ta­jan koh­dal­la. He pysäh­tyi­vät tut­ki­maan tilan­net­ta tar­kem­min ja huo­ma­si­vat, että muun­ta­jas­ta nousi myös hen­toa, vai­voin havait­ta­vaa savua.


Väki­lu­ku kasvoi

Tilas­to­kes­kuk­sen ennak­ko­tie­to­jen mukaan Suo­men väki­lu­ku oli maa­lis­kuun 2025 lopus­sa 5 640 437. Maam­me väki­lu­ku kas­voi tammi–maaliskuun aika­na 4 466 hen­gel­lä. Väes­tön­kas­vua yllä­pi­ti muut­to­voit­to ulko­mail­ta, sil­lä maa­han­muut­to­ja oli 7 166 enem­män kuin maas­ta­muut­to­ja. Syn­ty­nei­tä oli 4 271 vähem­män kuin kuolleita.


Iin ase­mal­la on mart­tail­tu jo sata vuotta

Vuo­den 1925 maa­lis­kuus­sa kokoon­tui jouk­ko Iin ase­man seu­dul­la asu­via nai­sia Yli­ran­nal­le Kurt­ti­lan taloon opet­ta­ja Anni Tolo­sen (myö­hem­min Vei­jo­la) kut­su­mi­na perus­ta­maan kyläl­le omaa mart­tayh­dis­tys­tä. Perus­ta­ja­jä­se­niä kir­jat­tiin 23 hen­keä, ja saman vuo­den lop­puun men­nes­sä jäsen­mää­rä oli nous­sut jo neljäänkymmeneen.



Teks­ta­rit

Vies­tiä tei­den puh­dis­ta­jil­le Iis­sä! Ei oikein toi­mit­tu Iin kes­kus­tan lähia­lu­eel­la, kun hie­kat har­jat­tiin tei­den pien­ta­reel­le ja jopa kaso­ja tien vie­rus­tal­le ojiin kipat­tu­na. Tämä on sitä, mitä pahim­mil­laan heil­tä odot­tai­si. Jos­pa kas­te­li­sit­te pin­nat kun­nol­la ennen har­jaus­ta, kuten kuu­luu­kin ja keräi­sit­te van­hat hie­kat trak­to­rin laval­le ja vei­sit­te sin­ne mihin ne kuu­lu­vat­kin. Oikein toi­mit­tu­na väl­tyt­täi­siin pöly­hai­toil­ta ja ympä­ris­töl­le aiheu­te­tus­ta haitasta.



Hal­li­tuk­sen susie­si­tys on susi

Hal­li­tus toi edus­kun­nan käsit­te­lyyn lakie­si­tyk­sen suu­pe­to­jen kan­nan­hoi­dol­li­ses­ta met­säs­tyk­ses­tä. Esi­tyk­sel­le on tar­ve, kos­ka peto­tu­hot ovat lisään­ty­neet huo­mat­ta­vas­ti. Lausun­to­ja esi­tyk­seen tuli noin 260. Mikä­li minis­te­riö luot­taa sii­hen, että suden kan­nan­hoi­dol­li­nen met­säs­tys tulee kun­toon EU:n luon­to­di­rek­tii­vin lii­te­siir­rol­la, on täl­le luot­ta­muk­sel­le vai­kea löy­tää poh­jaa. Lakie­si­tys on susi jo syntyessään.