Suo­ma­lai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta on ollut mones­sa­kin mie­les­sä menes­tys­ta­ri­na, jon­ka pelas­ta­mi­sek­si kan­nat­taa teh­dää roh­ke­aa poli­tiik­kaa. Jul­ki­sen talou­den saa­mi­nen kes­tä­väl­le poh­jal­le, talous­kas­vun vauh­dit­ta­mi­nen sekä per­he­po­li­tiik­ka ovat kes­kei­ses­sä roo­lis­sa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan tule­vai­suu­den kannalta. 

Tek­no­lo­gia­teol­li­suu­den nousu Nokian ja lukuis­ten mui­den osaa­vien yri­tys­ten myö­tä muu­ta­ma vuo­si­kym­men sit­ten oli Oulun ihme. Sen myö­tä työ­tä ja vero­tu­lo­ja tuli run­saas­ti. Oulun seu­dun osaa­va ja sitou­tu­nut hen­ki­lös­tö oli­vat yri­tys­ten tär­keä kil­pai­lue­tu. Oulu komei­li kär­ki­pai­koil­la yri­tys­myön­tei­syy­des­sä ja yhteis­työ kau­pun­gin, yri­tyk­sien ja yli­opis­ton kes­ken oli Suo­men parasta.