Pari vuot­ta sit­ten kir­joi­tin Fan­ni Luuk­ko­ses­ta – unoh­de­tus­ta legen­das­ta. Hän oli Sor­ta­va­lan semi­naa­ris­sa voi­mis­te­lun­opet­ta­ja­na ja lepää Kirk­ko­saa­ren kum­pu­jen kät­köis­sä. Näi­nä koh­ta­lok­kai­na aikoi­na palaa­vat mie­leen muis­tot Iin ajoil­ta, mut­ta myös lap­suu­den päi­vil­tä. Mars­sim­me tuvan ympä­ri lat­ti­aa kat­ti­lat kypä­ri­nä ja rum­mu­tim­me ”kapus­tal­la” padan kan­sia. Radios­ta kai­kui: Kum­pu­jen kät­kös­tä mul­las­ta maan, isät kat­so­vat poi­ki­aan. Yki-veli lisä­si vie­lä naa­pu­rin tytön­kin lop­pu­rii­miin: Ja Anniinaa.