Aje­leh­ti­nut beto­ni­lai­tu­ri haet­tiin rantaan

Sii­ka­saa­ren edus­tal­la ja Pap­pi­lan­lah­den suul­la irral­laan ollut beto­ni­lai­tu­ri ja sen irtaan­tu­neet osat saa­tiin nos­tet­tua pois vedes­tä San­ta­hol­man vene­sa­ta­mas­sa Hau­ki­pu­taan jako­kun­nan toi­mes­ta. Rik­kou­tu­nut lai­tu­ri on aje­leh­ti­nut joes­sa jo vii­me syk­sys­tä asti.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Mui­nai­suu­den sel­viy­ty­jät mit­te­li­vät ensim­mäis­tä ker­taa Kie­ri­kin jättipelissä

Kie­ri­kis­sä pelat­tiin vii­me vii­kon­lop­pu­na Mui­nai­suu­den sel­viy­ty­jät –pelin tes­ti­kier­ros. Osal­lis­tu­jia oli muka­na päi­vän aika­na noin 50, jot­ka jakaan­tui­vat 17 eri jouk­ku­ee­seen. kaik­ki­aan Kie­ri­kin päi­väs­sä oli kävi­jöi­tä 189. Pelaa­jat jaet­tiin kol­meen eri kylään, ja he kerä­si­vät omal­le kyläl­leen pelis­sä kuvit­teel­li­sia resursseja.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Mis­tä on kesä 2024 tehty?

Kesä on teh­ty aurin­gon­pais­tees­ta, kesä­sa­teis­ta, ukko­sen jyri­näs­tä, lep­peis­tä tuu­lis­ta, kun­non myte­reis­tä. Kesä on teh­ty juna­mat­kois­ta, het­kis­tä auton ratis­sa, pol­ku­juok­sus­ta, talviturkin…


1800-luvun yli­kii­min­ki­läis­pai­ta kieh­too Siru Kallio-Hietikkoa

Toden­nä­köi­ses­ti Yli­kii­min­gin Vep­säl­tä on peräi­sin 1800-luvun yli­kii­min­ki­läi­nen mies­ten pai­ta, jota esi­tel­lään Toi­mi-Inke­ri Kau­ko­sen kir­jas­sa Suo­ma­lai­sen kan­san­pu­vut ja kan­sal­lis­pu­vut. Pai­ta on kieh­to­nut yli­kii­min­ki­läis­tä Siru Kal­lio-Hie­tik­koa jo vuo­si­kym­men­ten ajan, mut­ta aivan vii­me aikoi­na hän on tart­tu­nut toi­meen, ja yrit­tä­nyt sel­vit­tää tar­kem­min pai­dan his­to­ri­aa ja sen mah­dol­lis­ta nykyis­tä olinpaikkaa. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Iiläis­läh­töi­sen Elii­na Tas­ki­sen vai­hei­ta­kin valot­ta­va kir­ja on julkaistu

Tut­ki­ja Paa­vo Romp­pai­nen oli vuon­na 2021 yhtey­des­sä Ran­ta­poh­jaan tule­van kir­jan­sa sel­vi­tys­työn tii­moil­ta. Hän val­mis­te­li tuol­loin sota­van­kien koh­ta­loi­hin liit­ty­vää kir­jaan­sa, ja esil­le oli nous­sut mah­dol­li­sen iiläis­läh­töi­sen Elii­na (tai Eli­na) Tas­ki­sen nimi. Romp­pai­nen etsi, osin Ran­ta­poh­jan­kin avul­la tie­toa Tas­ki­ses­ta. Työ tuot­ti tulos­ta, ja Elii­na Tas­ki­sen elä­mää saa­tiin valotettua. 


Put­ka­ti­lat siir­ty­vät Rus­kon­sel­kään suunnitellusti

Hau­ki­pu­taa­lais­ten kes­kuu­des­sa on puhu­tut­ta­nut kesän aika­na huhu, jon­ka mukaan Hau­ki­pu­taan put­ka­ti­lat jäi­si­vät vie­lä Rus­kon­sel­kään raken­teil­la ole­van Oulun polii­sin kam­puk­sen val­mis­tut­tua Hau­ki­pu­taal­le tilan­puut­teen vuok­si. Oulun polii­sin vies­tin­tä­pääl­lik­kö ja rikos­ko­mi­sa­rio Eeva Tör­mä­nen kui­ten­kin kat­kai­see sii­vet huhuil­ta totea­mal­la ettei se pidä mis­sään mää­rin paikkaansa.


Pii­pun juu­rel­la rokat­tiin aurin­koi­ses­sa kelissä

Vii­kon­lop­pu­na jär­jes­tet­ty Piip­pu­rock ‑fes­ti­vaa­li sujui rau­hal­li­sis­sa mer­keis­sä. Jär­jes­tä­jien mukaan jär­jes­tyk­sen­val­vo­jien ja ensia­pu­hen­ki­lös­tön iltaan ei kuu­lu­nut isom­pia teh­tä­viä. Ylei­söä pai­kal­la oli vajaa 600. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus



Illin­juok­sut 2024: Nuo­ri­so val­ta­si kär­ki­ti­lat Illin vitosella

Edel­lis­vii­kol­la Iin­juok­su­jen tun­nel­maa juh­lis­ti Hil­la­hul­lu I:n lah­ja Muka­van Pai­kan Wan­hal­lei­sän­näl­le. Her­käl­lä mie­lel­lä oltiin kir­kon­pen­kil­lä ja penk­ka­kat­so­mos­sa nyt­kin. Yli­ran­nan lau­la­va met­su­ri Esa Paka­sel­la oli muis­tis­sa vaki­tui­sen Illin vie­raan Oijär­ven emän­nän Hele­na Klaa­vu­nie­men muu­ta­man päi­vän pääs­tä ole­va syn­ty­mä­päi­vä. Esa jär­jes­ti ikään kuin synt­tä­ri-etkot Illin kir­kon­pen­kin äärel­lä. Yli­ran­nan gent­le­man luo­vut­ti Hele­nal­le kuk­ka­sen ja ja vähän suu­ta­kin makiaksi.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Met­sä­no­mis­ta­jat tyy­ty­mät­tö­miä metsäkeskusteluun

Met­sä­mies­ten Sää­tiö tila­si Talous­tut­ki­mus Oy:ltä tut­ki­muk­sen sii­tä, mitä miel­tä Suo­men yli 600 000 met­sä­no­mis­ta­jaa ovat jul­ki­ses­ta met­sä­kes­kus­te­lus­ta. Tut­ki­muk­seen vas­ta­si 1 084 met­sä­no­mis­ta­jaa maa­lis­kuus­sa 2024. Otan­ta teh­tiin Met­sä­no­mis­ta­ja 2020 ‑tut­ki­muk­sen mukai­se­na vas­taa­jan asuin­pai­kan, iän ja met­sä­no­mis­tus­pin­ta-alan mukaan. Koko­nais­tu­los­ten osal­ta kes­ki­mää­räi­nen vir­he­mar­gi­naa­li on noin 3,2 pro­sent­tiyk­sik­köä suuntaansa.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus