Val­tuus­toa­loi­te Lap­siys­tä­väl­li­ses­tä kunnasta

Iin perus­suo­ma­lais­ten val­tuus­to­ryh­mä, Pet­ri Hyvö­nen, Veli­heik­ki Hyvä­ri­nen ja Kirs­ti Kerä­nen oli­vat jät­tä­neet val­tuus­toa­loit­teen, jos­sa se esit­tää, että Iin kun­ta hakee mukaan Uni­se­fin Lap­siys­tä­väl­li­nen kun­ta­mal­liin ja aloit­taa kehit­tä­mis­työn tavoit­tee­naan Lap­siys­tä­väl­li­nen kun­ta ‑tun­nuk­sen saaminen. 


Alexan­der Stub­bis­ta Suo­men 13. pre­si­dent­ti – Oulu­lai­set oli­si­vat valin­neet Pek­ka Haa­vis­to pre­si­den­tik­si, iiläis­ten enem­mis­tö Stub­bin kannalla

Kokoo­muk­sen Alexan­der Stubb valit­tiin Suo­men pre­si­den­tik­si his­to­rian niu­kim­mal­la nyky­mal­lis­ten pre­si­den­tin­vaa­lien äänie­rol­la. Stubb sai anne­tuis­ta äänis­tä 51,6 pro­sent­tia ja Pek­ka Haa­vis­to puo­les­taan 48,4 pro­sent­tia. Kaik­ki­aan Stubb voit­ti rei­lul­la 98 000 äänel­lä. Lop­pu­tu­los oli tiu­kem­pi, kuin gal­lu­pit ennustivat.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Stubb ykkö­nen kai­kil­la Hau­ki­pu­taan äänes­ty­sa­lueil­la pait­si Martinniemessä

Suo­men tasa­val­lan pre­si­den­tik­si valit­tu kokoo­muk­sen Alexan­der Stubb kerä­si isoim­man ääni­po­tin myös Hau­ki­pu­taan äänes­ty­sa­lueil­ta A ja B sekä Ase­ma­ky­län, Kel­lon ja Kel­lon Kivi­nie­men äänes­ty­sa­lueil­ta. Valit­si­jayh­dis­tyk­sen ja vih­rei­den Pek­ka Haa­vis­to oli Sub­bia suo­si­tum­pi ainoas­taan Mar­tin­nie­men äänes­ty­sa­lu­eel­la, mis­sä Haa­vis­to sai 57,1 pro­sent­tia kai­kis­ta anne­tuis­ta äänis­tä. Myös Pate­nie­mes­sä Haa­vis­to oli ykkönen.


Äänes­ty­sin­to las­ki Iissä

Pre­si­den­tin­vaa­lien toi­sel­la kier­rok­sel­la Iis­sä niu­kan voi­ton vei kokoo­muk­sen Alexan­der Stubb ennen valit­si­jayh­dis­tyk­sen Pek­ka Haa­vis­toa. Stub­bin nume­ron äänes­tys­lap­puun kir­joit­ti 50,6 prosenttia.….. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Pre­si­dent­tiä äänes­tet­tiin ren­nois­sa tunnelmissa

Hau­ki­pu­taan Ase­man kou­lul­la aamu alkoi rau­hal­li­ses­ti vaa­li­huo­neis­ton avau­dut­tua kel­lo yhdek­sän. Tah­ti kui­ten­kin vil­kas­tui puol­ta päi­vää koh­ti men­täes­sä, kun pak­ka­nen­kin hie­man hel­lit­ti paris­ta­kym­me­nes­tä astees­ta ja aurin­ko­kin näyttäytyi.

Aamun ensim­mäi­nen äänes­tä­jä oli saa­pu­nut kel­lo 9.08, ja hän oli ensim­mäi­nen äänes­tä­jä myös pre­si­den­tin­vaa­lien 1. kier­rok­sel­la, vaa­li­toi­mit­si­jat kertoivat.


Uusi sil­ta mah­dol­lis­taa leveäm­män virtausaukon

Iijoen poh­jois­puo­lel­ta läh­te­väl­lä Konin­tiel­lä ylei­nen tie päät­tyy kään­tö­paik­kaan, jos­ta eteen­päin tie jat­kuu Fin­nin­ka­rin yksi­tyis­tie­nä. Yksi­tyis­tien tie­kun­nan hoi­toon kuu­lu­van Puk­ki­no­kan sil­lan kun­to ja uusi­mis­tar­ve nousi­vat tie­kun­nas­sa kes­kus­te­luun vuon­na 2020, ja kah­ta vuot­ta myö­hem­min saa­tiin aikaan pää­tös uuden sil­lan rakentamisesta. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Ohit­taa­ko nelos­tie Iin?

Nelos­tien lin­jaus, ns. Iin ohi­tus­tie, on puhut­ta­nut iiläi­siä jo neli­sen­kym­men­tä vuot­ta. Itse­kin olen otta­nut aktii­vi­ses­ti osaa kes­kus­te­luun ensin kan­sa­lai­sak­tii­vi­na, sit­tem­min kun­ta­päät­tä­jä­nä. Asian his­to­ria on ollut siis pit­kä ja vai­he­ri­kas. Ja tämä on aiheut­ta­nut han­ka­luuk­sia kun­nan maan­käy­tön suunnittelulle. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Yli-Iin sil­lan osat Isos­sa­ky­rös­sä ja Kiimingissä

Akat asial­la on Yle Aree­nas­sa ole­va his­to­ria­do­ku­ment­ti. Ohjel­mas­sa ker­ro­taan Ison­ky­rön Ulvi­lan kylän tal­koo­hank­keis­ta, jois­sa kylän koh­dal­le saa­tiin nais­ten aloit­tees­ta raken­ne­tuk­si Kyrön­joen ylit­tä­vä puk­ki­sil­ta vuon­na 1947. Jäi­den­läh­dön aikaan puk­ki­sil­ta vaa­ti vuo­sit­tain pur­ka­mi­sen ja jäl­leen uudel­leen kasaa­mi­sen, kun joki oli vapau­tu­nut jäistä.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Hil­jais­ta kauneutta

Meil­lä poh­jo­las­sa tar­jo­aa luon­to näin tal­vel­la siner­tä­vän hämä­rän, val­kei­den lumi­ki­nos­ten ja väl­keh­ti­vän kuu­ran koris­te­le­mien pui­den kes­kel­lä ihail­ta­vak­sem­me tai­det­ta ilman eril­lis­tä kat­se­lu­mak­sua. Herk­kä kau­neus ei näy kau­pun­kien valo­me­ren kes­kel­lä eikä päi­väl­lä vir­ka-aika­na. Näi­tä elä­myk­siä voi kokea vain maa­seu­dul­la, alueil­la, jois­sa katu­va­lot eivät loi­mo­ta öiseen aikaan, eikä lii­ken­ne rul­laa pit­kin hil­jais­ta kylätietä. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus