Mik­si tuu­li kul­kee puuskissa?

Tuu­len­puus­kat kuu­lu­vat var­sin­kin syk­syyn. Mut­ta mis­tä puus­ka saa voi­man­sa ja mik­si puus­ka aika­naan myös pysäh­tyy? Kysyim­me asi­aa Ilma­tie­teen lai­tok­sen asiantuntijalta.

– Tuu­li on ilman lii­ket­tä kor­keam­mas­ta ilman­pai­nees­ta mata­lam­paan. Tuu­li on myös kol­miu­lot­tei­nen, se voi puhal­taa myös ylhääl­tä alas­päin. Täs­sä on yksi seli­tys tuu­len­puus­kien syn­nyl­le, meteo­ro­lo­gi Lea Sauk­ko­nen kertoo.

Maan­pin­nan rosoi­suus syn­nyt­tää tuu­les­sa kit­kaa, joka hidas­taa sen lii­ket­tä lähel­lä maan­pin­taa ja syn­nyt­tää myös tur­bu­lens­sia eli ilman pyör­tei­syyt­tä. Ilman pyör­re voi napa­ta ylem­mäs­tä ilma­ker­rok­ses­ta voi­mak­kaam­man tuu­len ja tuo­da sen maan pin­nal­le. Näin syn­tyy tuu­len­puus­ka, jol­la on eri nopeus ja mah­dol­li­ses­ti myös eri tuu­len­suun­ta kuin val­lit­se­val­la tuulella. 

Tuu­len puus­kai­suu­teen siis vai­kut­taa ilman pys­ty­suun­tai­nen lii­ke, jota esiin­tyy eri­tyi­ses­ti kyl­mis­sä ilmavirtauksissa.

– Maan pin­nal­la kit­kas­ta joh­tuen ilma­vir­tauk­siin syn­tyy monen­lais­ta kie­mu­raa. Savu­pii­pun savus­ta voi näh­dä, miten moni­nais­ta ilman lii­ke on.

Kuu­ro­pil­vien yhtey­des­sä esiin­ty­vää nouse­vaa ilma­vir­taus­ta kut­su­taan kon­vek­tiok­si. Kuu­ro­pil­ven syn­nyt­tä­mä voi­ma­kas tuu­len­puus­ka on seu­raus­ta kon­vek­tio­puus­kas­ta, joka tuo ylem­män ilma­ke­hän voi­mak­kaan tuu­len maan­pin­nal­le. Lisäk­si kuu­ro­pil­veen liit­ty­vä sade vii­len­tää ilmaa pil­ven ala­puo­lel­la ja näin voi­mis­taa maa­ta koh­ti suun­tau­tu­vaa ilman liikettä. 

Maan pin­nan koh­da­tes­saan tuu­li kään­tyy maan pin­nan suun­tai­sek­si ja sen suun­ta voi olla päin­vas­tai­nen kuin val­lit­se­va tuu­len suun­ta on. Tätä suun­taa voi itse arvioi­da jo ennen kuin puus­ka iskee.

– Kor­kei­ta kum­pu­pil­viä seu­rai­le­mal­la voi arva­ta, mihin suun­taan puus­ka puhal­taa. Kor­keat, kon­vek­tii­vi­set pil­vet syn­nyt­tä­vät puus­kia, jos­sa ilma vir­taa maan pin­nal­la pil­ves­tä ulos­päin, Sauk­ko­nen kertoo.

Kuu­ro­pil­vet voi­vat syn­nyt­tää myös puus­ka­rin­ta­mia. Usein sil­loin on kyse useam­pi­so­lui­ses­ta ukkos­kuu­ros­ta, jos­sa solui­hin liit­ty­vät voi­mak­kaat puus­kat yhdis­ty­vät yhdek­si puuskarintamaksi.

– Syn­tyy ulos­päin pil­ves­tä suun­tau­tu­va puus­ka­rin­ta­ma, joka voi kaa­taa pui­ta­kin. Kaa­tu­neis­ta puis­ta on help­po tun­nis­taa, onko alu­eel­la ollut puus­ka­rin­ta­ma vai trom­bi. Jos puut ovat kuin hara­val­la yhteen suun­taan vedet­ty­jä, on kyse yhteen suun­taan puhal­ta­nees­ta puuskasta.

Jos taas puut ovat kuin vis­pi­läl­lä häm­men­net­tyi­nä sikin sokin, on alu­eel­la rie­hu­nut trombi.

Tur­bu­lens­si on kaoot­ti­nen ilmiö, joten ilma ei pyö­ri tasai­ses­ti yhdes­sä koh­das­sa. Niin­pä tuu­len­puus­ka­kin kes­tää vai het­ken. Puus­kan jäl­keen maan pin­nas­sa puhal­ta­va tuu­li jat­kaa mat­kaan­sa samaan suun­taan ja samal­la nopeu­del­la kuin ennen puuskaa.

Tämän het­kel­li­syy­den takia puus­ka­tuu­len voi­mak­kuut­ta­kin mita­taan eri taval­la kuin kes­ki­mää­räi­sen tuu­len voi­mak­kuut­ta. Kes­ki­tuu­len voi­mak­kuut­ta mita­taan vii­den met­rin kor­keu­des­ta 10 minuu­tin aika­jak­sol­la. Puus­kien voi­mak­kuut­ta mitat­taes­sa aika­jak­so on vain kak­si minuuttia.

– Nykyi­sil­lä mit­ta­reil­le pys­ty­tään jo pal­jon lyhyem­piin­kin mit­tauk­siin. Mak­si­mi­tuu­len­puus­kia mitat­taes­sa voi­daan mita­ta vain sekun­nin­kin mit­tai­sia puus­kia, Sauk­ko­nen sanoo.

Vaik­ka kovil­la pak­ka­sil­la ei juu­ri tuu­le, puhal­ta­vat kovim­mat myrs­kym­me kui­ten­kin tal­vi­sai­kaan. Tämä on var­sin­kin met­sien onni.

– Jos­kus on kovia syys­myrs­ky­jä­kin, mut­ta voi­mak­kaim­mat myrs­kyt ovat tal­vel­la. Sil­loin puut on onnek­si jää­dy­tet­ty maa­han kiin­ni, ja tar­vi­taan pal­jon kovem­pi tuu­li tuho­jen tuot­ta­mi­seen. Koil­lis- ja itä­myrs­kyt aiheut­ta­vat meil­lä suu­rim­mat tuhot, kos­ka ran­ni­kon puut kes­tä­vät par­hai­ten lou­naas­ta ja län­nes­tä puhal­ta­vaa tuulta.