Kello soi välitunnille. Menen käytävälle ja näen, kuinka monella on silmät ja sormet kännykässä kiinni. Toki on paljon ihmisiä, jotka eivät ole kännykällä. Mielestäni kännykkä saisi olla kiinni ja taskussa, kun on menossa välitunnille kavereiden kanssa ja juttelemaan kasvotusten. Se pitäisi olla kiinni tunnillakin.
Kännykän käyttö voi aiheuttaa ristiriitoja läheisten kanssa. Moni nuori käyttää kännykkää myös ajaessaan pyörällä, mopolla tai autolla, jolloin sekä oma että muiden liikenneturvallisuus vaarantuu.
Jos vanhemmat käyttävät kännykkää koko ajan lapsen seurassa, vuorovaikutus on lapselle vaikea ennustaa ja aikuinen myös viestii lapselle vähemmän. Se voi viivästyttää lapsen puheenkehitystä ja lisätä lapsen huomiohakuista käytöstä.
Arjen aikana on tärkeää olla tilaa ja aikaa luonnolliselle vuorovaikutukselle ilman kännykkää ja muita älylaitteita. Ehdotankin, että kännykän ja muiden älylaitteiden käytössä saisi olla sääntöjä ja rajoja. Ei tarvitse lapsella myöskään riidellä puhelimesta, jos vanhempi on sääntöjen suhteen johdonmukainen ja joustaa niistä lapsen kasvaessa. Tärkeää on, että aikuisetkin olisivat sopivasti uteliaita ja kiinnostuneita lapselle ja nuorelle tärkeistä asioista.
Yli-Iin koulun kahdeksasluokkalainen
Kirjoitus julkaistaan osana Rantapohjan ja alueen koulujen välistä yhteistyötä.