Tapa­ni Bloms­te­rin Rak­kau­den hin­ta ‑teos aloit­taa dekkaritrilogian

Kui­va­nie­mel­lä syn­ty­nyt Tapa­ni Bloms­ter vaih­toi tie­to­kir­jo­jen kir­joit­ta­mi­sen dek­ka­rei­hin ja uusin Rak­kau­den hin­ta ‑teos ilmes­tyi maa­lis­kuus­sa. Teos sijoit­tuu Kemiin ja Simoon, mis­sä sur­ma­työ­tä ja rak­kaus­hui­jaus­ta sel­vit­tä­vät rikos­ko­mi­sa­rio Posio ja riko­sy­li­kons­taa­pe­li Kos­ke­la apu­lai­si­neen. Rat­kai­se­va vih­je löy­tyy Kuivaniemeltä.

Kou­lu­tuk­sel­taan Bloms­ter on filo­so­fian mais­te­ri pää­ai­nee­naan ylei­nen his­to­ria ja hän jäi eläk­keel­le lukion ja ylä­kou­lun reh­to­rin toi­mes­ta 2018.

– Sit­ten teki mie­li alkaa kir­joit­ta­maan. Mie­tin ensin, että alan teke­mään väi­tös­kir­jaa, mut­ta mitä minä sil­lä tit­te­lil­lä, Bloms­ter naurahtaa.

Kir­jai­li­jal­ta on ilmes­ty­nyt aiem­min kol­me teos­ta Atrain & nor­din kus­tan­ta­ma­na. Ensim­mäi­ses­sä pro­jek­tis­sa vuon­na 2020 Bloms­ter oli yksi nel­jäs­tä kui­va­nie­men kun­nal­li­sen kes­ki­kou­lun his­to­riik­ki-mat­rik­ke­lin teki­jöis­tä ja hän naut­ti sii­tä, että pää­si palaa­maan lap­suu­des­ta tut­tui­hin tunnelmiin.

– Kui­va­nie­mi on minul­le ja puo­li­so Vir­pil­le rakas paik­ka ja molem­pien van­hem­mat on hau­dat­tu sin­ne, Bloms­ter kertoo.

Toi­nen Poh­jan­maan ryk­men­tin Kemin komp­pa­nia ‑tie­to­kir­ja ilmes­tyi seu­raa­va­na vuon­na 2021 ja Bloms­ter kuvaa pro­jek­tia eri­tyi­sen työ­lääk­si. Kir­ja ker­too 1600-luvun lopul­la Ruot­si-Suo­mes­sa syn­ty­nees­tä ruo­tu­ja­ko­lai­tok­ses­ta, mis­sä sota­väen yllä­pi­to orga­ni­soi­tiin suo­rien väen­ot­to­jen sijaan ruo­tui­hin. kunin­kaal­li­seen Poh­jan­maan ryk­ment­tiin kuu­lui 1200 mies­tä ja se muo­dos­tui kah­dek­sas­ta 150 soti­laan komp­pa­nias­ta, jois­ta Kemin komp­pa­nia oli poh­joi­sin. Bloms­te­rin sekä vai­mon Vir­pin esi-isät oli­vat ruotusotilaita.

– His­to­rian­tut­ki­mus­ta sai teh­dä tosis­saan ja läh­tei­tä kävin läpi kasoit­tain. Kävin myös Itä-Suo­mes­sa kuvaa­mas­sa ja Tuk­hol­mas­sa armeijamuseossa.

His­to­rian tut­ki­mi­sen ja tie­to­kir­jo­jen jäl­keen kir­jai­li­jal­le tuli tun­ne, että pää­si­si­kö sitä hel­pom­mal­la, jos kir­joit­tai­si romaa­nin. Ja sii­tä syn­tyi esi­kois­ro­maa­ni Iis­sa­kan­mä­ki, joka näki päi­vän­va­lon syk­syl­lä 2022. Kir­ja ker­too Tor­nion mai­hin­nousun tapah­tu­mis­ta toi­sen maa­il­man sodan aikaan. His­to­rial­li­sen romaa­nin fak­tat pitä­vät paik­kan­sa aina komp­pa­nia­ta­sol­le asti.

– Ei se romaa­nin kir­joit­ta­mi­nen juu­ri tie­to­kir­jaa hel­pom­paa ollut­kaan. Sota­kir­jo­ja tuli kah­lat­tua aika mon­ta. Sit­ten aloin miet­ti­mään, jos sitä kir­joit­tai­si dek­ka­rin sit­ten, Bloms­ter hymyilee.

Vauh­tia kir­joit­ta­mi­seen Bloms­ter ker­too hake­neen­sa kol­le­ga Jark­ko Sipi­län teok­sis­ta, joi­ta hän kuvaa eri­tyi­sen rea­lis­ti­sik­si sekä Vuol­teen Poh­joi­nen kir­joit­ta­ja ‑aka­te­mias­ta. Kir­jai­li­ja oli­si halun­nut vie­rail­la myös Kemin polii­si­lai­tok­sel­la, mut­ta se ei vali­tet­ta­vas­ti onnistunut.

– Opis­ke­len luku­vuo­den 2023–2024 aka­te­mias­sa ja olen saa­nut siel­tä todel­la pal­jon hyviä vink­ke­jä kir­joit­ta­mi­seen. Min­na Ryti­sa­lo toi­mii minun men­to­ri­na ja hänen kan­saan olem­me käy­neet läpi teks­tiä. Hänel­tä tuli idea tri­lo­gian tar­joa­mi­ses­ta kustantajalle.

Vai­mo Vir­pi ajat­te­li myös ensin luke­van­sa puo­li­son­sa tuo­tok­sia etu­kä­teen, mut­ta muu­ta­man sivun luke­mi­sen jäl­keen hän päät­ti, että lukee vas­ta val­miin teoksen.

– Se on Tapa­nin oma pro­jek­ti ja minä luul­ta­vas­ti ker­toi­sin lii­kaa omia mie­li­pi­tei­tä­ni. Mut­ta minus­ta on hie­noa, että Tapa­ni uskal­taa käyt­tää kir­jas­sa mur­ret­ta ja se on hänen paras­ta teks­ti­ään, Vir­pi Bloms­ter kertoo.

Vaik­ka kir­ja onkin fik­tii­vi­nen, lähi­pii­ri on löy­tä­nyt teok­ses­ta samais­tut­ta­via hen­ki­löi­tä ja tie­ten­kin tut­tu­ja paik­ko­ja. Kir­jai­li­ja vakuut­taa, ettei kukaan hen­ki­lö­hah­mois­ta poh­jau­du kehen­kään todel­li­seen hen­ki­löön, mut­ta vai­mo Vir­pi on hie­man eri mieltä.

– Löy­dän kyl­lä rikos­ko­mi­sa­rio Posios­ta pal­jon itseä­ni. Ja onhan mei­dän molem­pien ensim­mäi­sen lap­sen­lap­sen nimi Oli­ver, Vir­pi Bloms­ter hymyilee.

– Toki tari­nat syn­ty­vät ja saa­vat ins­pi­raa­tio­ta omis­ta ja kuul­luis­ta tari­nois­ta ja myös omas­ta elä­mäs­tä, Tapa­ni Bloms­ter kertoo.

Dek­ka­ri on saa­nut posi­tii­vi­sen vas­taan­o­ton ja kir­jan julk­ka­rei­ta juh­lit­tiin Oulun kir­jal­li­suu­den talol­la san­koin jou­koin. Rak­kau­den hin­ta ‑teos löy­tyy myös jo ekir­ja­na sekä ääni­kir­ja­na. Ideoi­ta sel­väs­ti kir­jai­li­jal­la riit­tää, sil­lä työn alla on jo tri­lo­gian toi­nen osa, työ­ni­mel­tään Kul­lan hin­ta. Teos on jo edi­toin­ti­vai­hees­sa ja tar­koi­tuk­se­na on jul­kais­ta kir­ja tule­va­na syk­sy­nä ennen Oulun kir­ja­mes­su­ja. Uusi teos sijoit­tuu Kit­ti­lään, mis­sä rat­ko­taan kultaryöstöä.

– Uudes­sa teok­ses­sa men­nään jo kan­sain­vä­li­siin suh­tei­siin, mikä taas lisää taus­ta­työn mää­rää. Mut­ta nau­tin täs­tä todel­la pal­jon, kir­jai­li­ja tiivistää.

Kir­jai­li­ja ker­too naut­ti­van­sa kir­joit­ta­mi­ses­ta eri­tyi­sen pal­jon ja hän kokee ole­van­sa nyt omim­mil­laan. Uusi ura kir­jai­li­ja­na on tuo­nut paris­kun­nan elä­mään myös lisää sosi­aa­li­suut­ta ja pal­jon uusia ver­kos­to­ja. Vai­mo Vir­pi ei ollut aluk­si innois­saan uudes­ta uras­ta ja hän ker­toi miet­ti­neen­sä jou­tu­vat­ko he itse mak­su­mie­hik­si, mut­ta toi­sin kävi. Kir­jai­li­ja on myös itse suun­ni­tel­lut kir­jo­jen­sa kan­net ja visu­aa­lis­ta puol­ta on ollut kiva pääs­tä myös käyttämään.

– On ollut mah­ta­vaa pääs­tä uusiin pii­rei­hin ja tutus­tua eri­lai­siin per­soo­niin sekä saa­da vie­lä täs­sä iäs­sä uut­ta sisäl­töä arkeen, paris­kun­ta tote­aa yhdessä.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.