Kuivaniemen paloasema toimii puolivakinaisena sopimuspalokuntana ja on ensimmäisen lähdön paloasema, joka hoitaa tehtäviä laajasti tulipalojen sammuttamisesta liikenneonnettomuuksiin. Yksikönjohtaja Jussi Heinäaho kertoo, että paloasemaa ovat työllistäneet kevään ja alkukesän aikana erityisesti metsäpalot, joita ovat edesauttaneet kuiva kevät, ukkoset ja huolimattomasti hoidetut nuotiot.
-Liikenneonnettomuuksia on alkuvuoden aikana ollut aiempaa vähemmän, mutta valitettavasti niidenkin määrä todennäköisesti kesän aikana nousee, Heinäaho toteaa.
Puolivakinainen sopimuspalokunta tarkoittaa, että toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen eikä asemalla ole päivystystä. Kuivaniemen Palomiesyhdistys toimii Kuivaniemen paloaseman yhdistyksenä ja mukana on tällä hetkellä 13 henkilöä, joista 11 on hälytyskelpoisia. Hälytyksen tullessa auto voi lähteä liikkeelle, kun kaksi hälytyskelpoista henkilöä on paikalla. Virallinen vasteaika paloasemalla on 20 minuuttia, mutta Heinäaho kertoo, että moni on paikalla minuuteissa hälytyksen kuittaamisesta.
-Vaikka teemme kaikki vuorotyötä, aina jotkut pääsevät lähtemään hälytyksen tullessa ja lähtövalmiina ollaan alle kymmenen minuutin. Tähän on tuonut helpotusta puhelimessa oleva appi, johon jokainen ilmoittaa pääseekö tehtävälle, eikä asemalla tarvitse odotella porukkaa.
Heinäaho kertoo, että asema hoitaa itse lähes kaikki Kuivaniemen alueen tehtävät ja avun tarpeessa lähialueiden asemien yksiköt tulevat auttamaan. Lähimpien päivystävien asemien Kuivaniemen alueelle suuntautuvat tehtävät siirretään matalalla kynnyksellä Kuivaniemen paloasemalle, sillä Haukiputaalta ja Kemistä saavuttaessa matka kestää ja aika on aina myös pois päivystävältä asemalta.
Yleisimpiä tehtäviä maasto- ja tulipalojen sammuttamisen lisäksi ovat Heinäahon mukaan liikenneonnettomuudet, joita Kuivaniemi-Simo välillä sattuu systemaattisesti kasvaneiden liikennemäärien vuoksi.
-Väli on surullisen kuuluisa kuolemiin johtaneista kolareista, mutta kaiteet ovat vähentäneet niitä onneksi jonkin verran.
Asemalla otetaan vastaan myös meripelastustehtäviä rannikkoalueella ja heiltä onnistuu myös öljyntorjunta. Isoa määrää meripelastustehtäviä ei vuosittain ole, mutta paloasemalla on sekä merikelpoinen alus sekä pienempi ja nopeampi vene. Oijärven alueella turvetuotanto työllistää turve- ja aumapalojen muodossa, joilta ei Heinäahon mukaan pysty aina välttymään, vaikka kuinka ottaisi palon mahdollisuuden huomioon. Vaikka nykyään turvetuotantopaikoissa on omaakin sammutuskalustoa, turvepalot ovat pitkäkestoisia. Silloin myös palomiesyhdistyksessä tiedetään, ettei keikalta palata parissa tunnissa.
-Merireitti, nelostie, junarata ja tuulimyllyalue kyllä työllistävät ahkeraan. Vuosittain meillä on kuutisenkymmentä tehtävää. Tehtävät eivät jakaudu siten, että joka viikko olisi yksi tehtävä, vaan välillä saattaa olla useampana päivänä putkeen tehtäviä ja joskus on sitten vähän hiljaisempaa.
Palomiesyhdistyksessä ollaan Heinäahon mukaan erittäin aktiivisia ja sopimuspalokunnille on täysin oma koulutusjärjestelmä, josta saa myös halutessaan hyväksilukuja Pelastusopistoon. Heinäaho on itse kouluttautunut niin savusukeltajaksi kuin yksikönjohtajaksikin, ja kouluttautumiseen on mennyt satoja tunteja. Palomiesyhdistyksen jäsenissä on tietotaitoa monelta eri alalta ja mukana on niin hoitajia, metsureita kuin sähkömiehiäkin. Paikallisesta sähkömiehestä onkin toiminnassa paljon hyötyä, sillä hän toimii päivätyössään samalla alueella. Jäsenet harjoittelevat yhdessä joka toinen viikko ja harjoituksissa yritetetään luoda mahdollisimman todellisia skenaarioita aikaan.
-On hienoa, että meillä on porukassa monenlaista osaamista ja jaamme tietenkin osaamistamme toisillemme.
Heinäaho kertoo Palomiesyhdistyksen nuoriso-osaston olevan sekä pitkäikäinen että aktiivinen. 8–15-vuotiaita nuoria on mukana toiminnassa tällä hetkellä vajaat viitisentoista. Heinäkuussa yhdistyksen nuoriso-osasto ottaakin suunnakseen Nivalassa järjestettävän kesäleirin.
-Kuivaniemellä ei ihan hirveästi ole harrastustoimintaa ja täällä ainakin oppii paljon muun muassa pelastus- ja ensiaputaidoista. Vaikka nuori ei suuntautuisikaan pelastusalalla, he saavat paljon eväitä tulevaisuuteen.
Moni myös löytää tiensä takaisin toiminnan pariin esimeriksi, kun he muuttavat takaisin kotiseudulle. Heinäaho muistuttaa, että työ on tärkeää valtakunnallisesti ja hän itse kertoo kokevansa onnistumisen tunteita etenkin juuri nuorisotyön osalta. Mukaan toimintaan pääsee esimerkiksi ottamalla yhteyttä Heinäahoon, joka mielellään auttaa eteenpäin.
-Me opetamme kaiken kädestä pitäen uusille jäsenille, ja me kaikki olemme joskus aloittaneet nollasta. Seuraavan vuosikymmenen aikana useampi meiltä jää eläkkeelle ja toimintaan olisi tärkeä saada mukaan uutta porukkaa. Moni miettii riittääkö kunto, mutta jos tekee yhtään muuta kuin istuu vain sohvalla, niin pärjää kyllä.