Kyl­mää kyy­tiä luvassa

Sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lut, pelas­tus­pal­ve­lu ja kou­lut sekä muu pal­ve­lu­verk­ko koke­vat tule­vi­na vuo­si­na mit­ta­via uudis­tuk­sia ja uudel­lee­nor­ga­ni­soin­tia. Ran­ta­poh­jan alu­eel­le tämä tar­koit­ta­nee muun muas­sa sitä, että kou­lu­ja lak­kau­te­taan ja hyvin­voin­ti­pis­tei­den toi­min­taa supistetaan.

Kau­pun­ki tekee pakon edes­sä lap­si­vai­ku­tus­ten arvioin­te­ja ja asu­kas­ky­se­lyi­tä, joi­den vai­ku­tuk­set pää­tök­siä teh­des­sä tai­ta­vat vali­tet­ta­vas­ti jää­dä mini­miin. Aja­tus­ta­sol­la pää­tök­set on jo teh­ty ja sit­ten nii­tä aje­taan eteen­päin kai­kes­ta huolimatta. 

Aluei­den asuk­kai­den ja vir­ka­mies­ten näky­my­se­rot syn­ty­vis­tä sääs­töis­tä ja esi­mer­kik­si kou­lu­jen lak­kaut­ta­mi­sis­ta eroa­vat jyr­käs­ti toisistaan.

Pal­ve­lui­den lak­kaut­ta­mi­sia perus­tel­laan muun muas­sa lap­si­mää­rän rajul­la las­kul­la sekä asu­kas­mää­rien pie­nuu­del­la. Kylil­lä näh­dään, että vuo­si­kausia vel­lo­neet kou­lu­jen lak­kau­tus­pu­heet ovat aiheut­ta­neet osal­taan sen, että lap­si­mää­rät kään­ty­vät las­kuun. Monet, jot­ka oli­si­vat muut­ta­neet kyliin, eivät ole sitä teh­neet, kos­ka on ole­tet­ta­vaa, että pian kylä on ilman omaa kou­lua. Kaa­voi­tus­ta­kaan ei ole kylil­lä syy­tel­ty lii­as­ta aktiivisuudesta.

Jos kau­pun­git ja kun­nat haluai­si­vat, uskoi­sin, että löy­tyi­si rat­kai­su, jol­la kylä­kou­lut saa­daan säi­ly­tet­tyä ja kyliä elä­vöi­tet­tyä. Sama kos­kee myös tiet­ty­jä perus­pal­ve­lui­ta, jot­ka toi­voi­si säi­ly­vän esi­mer­kik­si Yli-Iis­sä ja Yli­kii­min­gis­sä. Pal­jon alueil­ta on jo pal­ve­lui­ta kes­ki­tet­ty. Näh­tä­väs­ti se ei lopu ennen kuin ei enää ole mitään lakkautettavaa.

Uskoo­ko kukaan enää muu­ten Yli-Iin monia­lai­sen moni­toi­mi­ta­lon toteutumiseen?