Artikkelit joiden kirjoittaja on Teea Tunturi

Tal­koo­työ yhdis­tää kyläläisiä

Vesa­las­sa, kou­lun ran­nas­sa on tapah­tu­nut ihmei­tä yhtei­söl­li­sen kas­vi­maa­pro­jek­tin myö­tä. Koko ran­ta on siis­tiy­ty­nyt, kas­ve­ja on istu­tet­tu ja kep­pa­ri­ra­taa sekä maja­met­sik­köä val­mis­tel­laan. Teke­mis­tä riit­tää jat­kos­sa­kin niin kou­lun ja päi­vä­ko­din väel­le kuin kai­kil­le vapaa­eh­toi­sil­le kylä­läi­sil­le. Yhtei­söl­li­syy­den hedel­miä saa­daan kor­ja­ta tule­vi­na­kin vuosina.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Tai­to­myl­ly pai­nuu unholaan

Vapaa­eh­tois­voi­min pyö­ri­nyt Tai­to­myl­ly Yli-Iin kes­kus­tas­sa sul­ki oven­sa vii­kon­lop­pu­na. Koh­taa­mis- ja ker­ho­paik­ka­na sekä käsi­työ­läis­ten tuo­te­myyn­nin tiloi­na vii­si vuot­ta ollut myl­ly tuli tien­sä pää­hän vapaa­eh­tois­ten vähe­tes­sä ja jäl­jel­le jää­nei­den väsyessä.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Luis­te­lu­kop­pi saa uuden pinnan

Jää­lin kou­lun työ­elä­mään tutus­tu­jat maa­la­si­vat Jää­lin luis­te­lu­ko­pin uuteen lau­doi­tuk­seen tule­via lau­to­ja tet-jak­sol­laan vii­me vii­kol­la. Luis­te­lu­ken­tän ja ‑kau­ka­lon kupee­seen saa­tiin asu­ka­sak­tii­vi­suu­den ansios­ta han­kit­tua vii­me tal­ve­na huo­no­kun­toi­nen kop­pi, joka nyt kun­nos­te­taan usei­den yhdis­tys­ten ja eri ikäis­ten jää­li­läis­ten yhteis­työl­lä parem­mak­si. Myös nuo­ret on otet­tu mukaan työ­hön, jot­ta samal­la syn­tyi­si koke­mus yhtei­söl­li­syy­des­tä ja oman työn tär­key­des­tä. Kau­pun­ki on tuke­nut osal­taan kopin kun­nos­tus­ta. Se myös vas­ta­si kopin siir­tä­mi­ses­tä Jääliin.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Heit­täy­ty­mi­nen uskoon, elä­mään ja työhön

Uskoon tulo vuon­na 1995 oli mer­kit­tä­vä kään­ne­koh­ta Pudas­jär­vel­tä kotoi­sin ole­van, nyt Jää­lis­sä asu­van Kai­ja Luuk­ko­sen elä­mäs­sä. Tuol­loin Sara­ky­läl­tä, jär­vi­mai­se­mas­ta maa­il­maan pon­nis­ta­nut nuo­ri nai­nen tuli tie­toi­sek­si sii­tä, että halu­aa olla Juma­lan käy­tet­tä­vis­sä ja sel­vit­tää, mikä on hänen paik­kan­sa maa­il­mas­sa. Rukouk­set ja elä­mä joh­dat­ti­vat koh­taa­maan lap­sia ja lap­si­per­hei­tä sekä hei­dän arjen haasteitaan. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Rant­sik­ka: Kesä­lei­ril­le, ret­kei­le­mään, yhdes­sä oleilemaan

Kesä­fii­lis on ilmes­ty­nyt Oulus­sa jo 43. ker­ran. Kesä­fii­lik­seen on koot­tu tie­dot Oulus­sa jär­jes­tet­tä­väs­tä las­ten ja nuor­ten kesä­toi­min­nas­ta. Teke­mis­tä kesä­lo­mal­le tar­joa­vat Oulun kau­pun­gin lisäk­si jär­jes­töt, urhei­luseu­rat ja monet muut toimijat.


Puo­lu­eet näke­vät Oulun laa­juu­den sen mah­dol­li­suu­te­na kehit­tyä – aluei­den asuk­kai­ta tuli­si kuulla

Ran­ta­poh­ja lähes­tyi kaik­kia Oulun kau­pun­gin­val­tuus­tos­sa istu­via puo­luei­ta hei­dän kun­nal­lis­jär­jes­tö­jen­sä puheen­joh­ta­jien kaut­ta kysyen puo­luei­den näke­myk­siä kun­nan talou­des­ta, elin­voi­man lisää­mi­ses­tä, vaa­li­kau­den tavoit­teis­ta, yli­opis­ton sijoit­tu­mi­ses­ta ja koko Oulun tas­a­puo­li­ses­ta kehittämisestä. 

Oulun sosia­li­de­mo­kraat­ti­nen kun­nal­lis­jär­jes­tön puheen­joh­ta­ja Pir­jo Sir­viö:

Jos ja kun Oulun on kor­jat­ta­va talout­taan, niin miten se on syy­tä teh­dä, nos­ta­mal­la kun­ta­ve­roa vai vähen­tä­mäl­lä henkilökuntaa?

Oulun on ensi vaa­li­kau­del­la kor­jat­ta­va talout­taan. Se tapah­tuu tulo­ja lisää­mäl­lä. Ouluun tar­vi­taan teho­kas yri­tys­po­li­tiik­ka hou­kut­te­le­maan yri­tyk­siä, jot­ka luo­vat työ­paik­ko­ja ja vero­tu­lo­ja. Toi­min­to­ja pitää tar­kas­tel­la uudel­leen ja käy­dä läpi kaik­ki ns. ei-laki­sää­tei­set teh­tä­vät. Suu­ri menoe­rä on työt­tö­mis­tä Kelal­le mak­set­ta­vat “sak­ko­mak­sut”, joi­ta pitää alen­taa. Kun sote­pal­ve­lut siir­ty­vät hyvin­voin­tia­lueil­le, uuteen tilan­tee­seen pitää pys­tyä vas­taa­maan. Oulus­sa on sys­te­maat­ti­ses­ti vähen­net­ty väkeä, mut­ta Oulu tar­vit­see käsiä ja aivo­ja pal­ve­lu­jen tuottamiseen.

Mil­lai­siin tar­koi­tuk­siin Oulu voi ottaa vie­lä lisää vel­kaa vai voi­ko se vel­kaan­tua enää lain­kaan lisää?

Oulu voi ottaa lai­naa inves­toin­tei­hin, mut­ta nii­den on olta­va sel­lai­sia, jois­ta tulee talou­del­lis­ta hyö­tyä tule­vai­suu­des­sa. Kun korot ovat mata­lal­la, vel­ka­mää­räs­tä vie­lä sel­vi­tään, mut­ta velan­mak­suun tar­vi­taan takai­sin­mak­susuun­ni­tel­ma. Oulu tar­vit­see seu­raa­val­la val­tuus­to­kau­del­la val­tuus­to­so­pi­muk­sen, jos­sa on muka­na talou­den tasa­pai­not­ta­mi­nen. Tasa­pai­not­ta­mi­nen pitää teh­dä eko­lo­gi­ses­ti ja sosi­aa­li­ses­ti ja niin, että teh­dään laa­ja arvio sen vai­ku­tuk­sis­ta kuntalaisiin.

Miten lisäi­sit­te Oulun elinvoimaa?

Jokai­sen oulu­lai­sen ja var­sin­kin päät­tä­jän pitää muis­taa, että on äärim­mäi­sen tär­ke­ää, miten koti­kau­pun­gis­ta puhu­taan. Oulun pitää pys­tyä hou­kut­te­le­maan yri­tyk­siä alu­eel­leen ja siten luo­maan uusia työ­paik­ko­ja. Uskon vah­vas­ti Oulun ja mui­den muka­nao­li­joi­den Oulu-allians­siin, esi­merk­ki­nä Oulu­Health ja sen teke­mä työ yhteis­työs­sä yli­opis­ton kans­sa. Ter­veys­tek­no­lo­gia ja sen kehit­tä­mi­nen on Oulul­le vah­vuus. Elin­voi­maa syn­tyy uusis­ta, roh­keis­ta inves­toin­neis­ta, joil­la saa­daan nos­tet­tua infran tasoa ja lisät­tyä houkuttelevuutta.

Mikä on puo­lu­ee­si tär­kein tavoi­te tule­val­la vaa­li­kau­del­la Oulussa?

Tär­kein on yllä­pi­tää hyvät ja laa­duk­kaat pal­ve­lut oululaisille.

Onko Oulun on syy­tä tukea ja rahoit­taa yli­opis­ton siir­ty­mis­tä Rak­si­laan ja mik­si tai mik­si ei?

Oulu kau­pun­ki­na rahoit­taa ainoas­taan infra­ku­lut Rak­si­laan, jot­ka pitäi­si teh­dä muu­ten­kin, tuli­pa sin­ne mil­lai­sia toi­min­to­ja tahan­sa. Yli­opis­ton hal­li­tus päät­tää, mitä he teke­vät yli­opis­tol­le, kun­han vuo­den 2021 lopul­la suun­ni­tel­mat ovat val­mii­na. Sen jäl­keen kau­pun­ki kat­soo mah­tu­vat­ko suun­ni­tel­lut toi­min­not alu­eel­le ja ovat­ko suun­ni­tel­mat sopi­via kaa­val­li­ses­ti, jos­ta val­tuus­to päät­tää. Val­tuus­to ei pää­tä muus­ta kuin alu­een ase­ma­kaa­vas­ta, muu pää­tös­val­ta on yli­opis­tol­la itsel­lään. Yli­opis­to myös rahoit­taa itse omat inves­toin­tin­sa- ei kaupunki!

Miten Oulu voi­si par­hai­ten huo­leh­tia ns. lii­tos­kun­tien (Hau­ki­pu­das, Kii­min­ki, Yli­kii­min­ki, Yli-Ii ja Oulun­sa­lo) kehityksestä?

Oulun elin­voi­mai­suus kul­kee käsi kädes­sä sii­hen, miten eri kau­pun­gin­osat pär­jää­vät. Alue­kes­kus­ten kehit­tä­mis­tä tulee jat­kaa, kaa­voi­te­taan aluei­ta yri­tyk­sil­le, jot­ka sin­ne halua­vat. Kaik­kia pal­ve­lu­ja ei tar­vit­se olla kaik­kial­la, mut­ta esi­mer­kik­si päi­vä­ko­dit ja ala­kou­lut pitää olla lähel­lä. Enti­set kun­nan­ta­lot pitää saa­da ihmis­ten käyt­töön ja päi­vit­täi­sil­le sote-pal­ve­luil­le hyvin­voin­ti­pis­tei­tä. Tär­kein­tä on saa­da kat­kais­tua vas­tak­kai­na­set­te­lun ajat­te­lu, olem­me yhtä Oulua, ei ole enää lii­tos­kun­tia vaan elä­viä alue­kes­kuk­sia, jois­sa ihmis­ten on hyvä elää, asua ja olla.


Kii­min­kiin syn­tyy uusi käden­tai­to­jen talo

Sinä päi­vä­nä, kun sel­vi­si, että Oulu-opis­ton Jää­lis­sä ollees­ta kudon­ta­ti­las­ta piti pois­tua raken­nuk­sen pur­ka­mi­sen vuok­si kes­ken kau­den, ei käden­tai­to­jen opet­ta­ja Hilp­pa Iso­la osan­nut odot­taa, mil­lai­nen onnen­pot­ku tule­vai­suu­des­sa häämöttää.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Valo­kui­tu tulos­sa myös kylil­le Ylikiimingissä

Maa­ti­la, auto­kor­jaa­mo, koti­ta­lous, mök­ki. Valo­kui­tu­yh­teys ja toi­mi­vat net­tiyh­tey­det ovat tar­peen myös maa­seu­dul­la. Moni ajat­te­lee, että ei meil­lä tääl­lä kylil­lä ole valo­kui­dul­le tar­vet­ta, mut­ta Yli­kii­min­gin Vep­säl­lä jär­jes­te­tys­sä valo­kui­tuil­las­sa todet­tiin, että asia onkin päin­vas­toin. Todet­tiin myös, että valo­kui­dun seu­rauk­se­na esi­mer­kik­si tele­vi­sio näkyy parem­min ja tur­va­pu­he­li­men saa toi­mi­maan nykyis­tä varmemmin. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Puun­han­kin­nan haas­tee­na kul­je­tus ja kor­juu – Met­sä Group näkee nykyi­set tur­veu­ra­koit­si­jat ja hei­dän työn­te­ki­jän­sä otol­li­si­na työllistyjinä

Met­sä Grou­pin uusi bio­tuo­te­teh­das käyn­nis­tyy vuo­den 2023 lop­pu­puo­lel­la, ja sen koe­käyt­tö alkaa jo vuo­den 2023 alus­sa. Teh­taal­le tar­vit­ta­van puun mää­rä kas­vaa nykyi­seen ver­rat­tu­na noin 4,5 kuu­tio­met­ril­lä eli Kemiin raken­net­ta­va uusi teh­das käyt­tää kaik­ki­aan noin 7,6 mil­joo­naa kuu­tio­met­riä puuta.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus