Artikkelit joiden kirjoittaja on Teea Tunturi

Poh­joi­sen Suo­men vii­mei­nen kul­ku­kaup­pias Kal­le Pel­ko­nen läh­tee tutul­le kier­rok­sel­leen koto­aan Jäälistä

Jolok­sel­la, Man­ni­lan­jär­ven pääs­sä syn­tyi 1940-luvun lopul­la Kaar­lo (Kal­le) Pel­ko­nen, joka on vii­meis­ten kuu­den vuo­si­kym­me­nen aika­na tul­lut tutuk­si useil­le Ran­ta­poh­jan alu­een kylien asuk­kais­ta kul­ku­kaup­pi­aa­na, jon­ka käyn­tiä odo­tel­laan malt­ta­mat­to­ma­na. Pel­ko­sen punai­nen auto on usko­ma­ton aar­reark­ku, jos­ta löy­ty­vät lähes kaik­ki vaat­teet, mitä voi kuvi­tel­la tar­vit­se­van­sa. Eri­koi­suu­te­na Pel­ko­sel­la on myyn­nis­sä vuo­des­ta 1978 asti val­mis­ta­mi­aan nah­ka­kin­tai­ta, jot­ka hän leik­kaa ja yhteis­työ­kump­pa­ni lähia­lu­eel­ta ompe­lee valmiiksi.

Lue lisää

Ala­ky­län kou­lun ark­ki­teh­tuu­ri­kil­pai­lu käynnissä

Tuli­pa­los­sa tuhou­tu­neen Ala­ky­län van­han kou­lun tilal­le raken­net­ta­van uuden kou­lun ark­ki­teh­tuu­ri­kil­pai­lu on pian päät­ty­mäs­sä. Syys­lo­ma­vii­kon alka­jai­sik­si Oulun kau­pun­ki valit­see kil­pai­lun voit­ta­jan, jon­ka jäl­keen teh­dään lop­pu­lausun­to aihees­ta. Ala­ky­län kou­lun reh­to­ri Vesa Rin­ta-Sänt­ti ker­too, että jo mar­ras­kuun aika­na oli­si tar­koi­tus pääs­tä jat­ko­työs­tä­mään valit­tua suunnitelmaa.


Kii­min­kiin tilae­le­ment­ti­päi­vä­ko­ti ensi syksyksi

Kii­min­gin yli­kuor­mit­tu­nee­seen päi­vä­hoi­toon on luvas­sa hel­po­tus­ta, kun ensi elo­kuus­sa alu­eel­le saa­daan 5‑ryhmäinen tilae­le­ment­ti­päi­vä­ko­ti. Paik­ka on vie­lä suun­nit­te­lus­sa, mut­ta se nousee toden­nä­köi­ses­ti nykyi­sen Joki­ran­nan kou­lun ton­til­le tai sen välit­tö­mään lähei­syy­teen. Jo ennen tätä, ensi vuo­den alus­sa, Kii­min­kiin val­mis­tuu uusi, yksi­tyi­nen Met­sä­man­si­kan päi­vä­ko­ti, joka tulee osal­taan hel­pot­ta­maan tilan­net­ta. Siel­tä kun­ta on osta­nut kol­me ryh­mää lisää tarpeisiinsa.


Yli-Iin moni­toi­mi­ta­lo odot­taa inves­toin­ti­pää­tös­tä ja hyvin­voin­tia­lu­een ratkaisua

Yli-Iihin suun­ni­tel­tu, useat eri pal­ve­lut niput­ta­van moni­toi­mi­ta­lon han­ke­suun­ni­tel­ma on val­mis, mut­ta nyt han­ke odot­taa sivi­tys- ja kult­tuu­ri­pal­ve­lui­den itäi­sen alu­een alue­pääl­lik­kö Pasi Mäki­ky­rön mukaan nyt muun muas­sa sitä, läh­tee­kö uusi hyvin­voin­tia­lue mukaan hank­kee­seen. Lähi­viik­koi­na val­mis­tu­va Yli-Iin alu­een pal­ve­lu­verk­ko­suun­ni­tel­ma sane­lee osin hank­keen kohtaloa.


Kii­min­gis­sä vuo­si­kym­men­ten juhlaa

Kii­min­gin seu­ra­kun­nas­sa juh­lit­tiin sun­nun­tai­na pait­si dia­ko­nian 150-vuo­tias­juh­laa, myös 70- ja 80-vuo­tiai­ta kii­min­ki­läi­siä, yli­kii­min­ki­läi­siä, yli-iiläi­siä ja jää­li­läi­siä. Pai­kal­la oli väkeä seu­ra­kun­ta­sa­lin täy­del­tä, ja muka­na oli myös seu­ra­kun­nan aiem­pia dia­ko­nia­työn­te­ki­jöi­tä sekä dia­ko­nian vapaaehtoisia.


Sukel­lus lap­suu­den kirjoihin

Syk­syl­lä vie­te­tään kan­sain­vä­lis­tä luku­tai­don päi­vää ja suo­ma­lai­sen kir­jal­li­suu­den päi­vää. Vii­me vii­kon­lop­pu­na kai­vel­tiin per­heen kans­sa sat­tu­moi­sin esiin Ron­ja Ryö­vä­rin­ty­tär elo­ku­va­na, ja…


Havu­lan kiin­teis­tö tulee myyntiin

Yli­kii­min­gin Omais­hoi­ta­jat ry:n kon­kurs­sin myö­tä tyh­jen­ty­nyt Havu­lan asu­mis­pal­ve­lu­yk­si­kön kiin­teis­tö on tulos­sa myyn­tiin lähi­viik­ko­jen aika­na. Kon­kurs­si­pe­sän hoi­ta­ja Asian­ajo­toi­mis­to Kas­si­sen Ursa Kas­si­nen ker­too, että Asu­mi­sen rahoi­tus- ja kehit­tä­mis­kes­kuk­sel­ta (ARA) on vas­ti­kään saa­tu pää­tös, että Havu­la on vapau­tet­tu ARA-asun­to­ja kos­ke­vis­ta rajoi­tuk­sis­ta. Havu­lan kiin­teis­tö sijait­see Oulun kau­pun­gin vuo­kra­ton­til­la. Havu­la on raken­net­tu vuon­na 2000–2001.


Ala­ky­län kaa­va etenee

Ala­ky­län, Tirin­ky­län, Hai­pus­ky­län ja Han­hi­pe­rän osay­leis­kaa­van laa­ti­mi­nen on kes­tä­nyt jo vuo­sia. Kaa­vas­ta on näh­ty usei­ta ehdo­tuk­sia, joil­la on pyrit­ty etsi­mään sekä asuk­kail­le että kaa­voi­tuk­sel­le sopi­via kom­pro­mis­se­ja. Han­kaus­ta on aiheut­ta­nut muun muas­sa tul­va­mal­lin­nus, jon­ka myö­tä raken­nus­lu­paa ei voi­da myön­tää pai­kal­le, jon­ne tie­yh­teys kat­ke­ai­si tul­van myötä. 


Elin­kel­poi­sen kou­lun lak­kaut­ta­mi­nen on virhe

Suo­mes­sa on lak­kau­tet­tu vii­mei­sen 30 vuo­den aika­na 2 900 kou­lua eli noin 56 pro­sent­tia kou­luis­ta. Jopa 94 pro­sent­tia maa­seu­tu­kou­luis­ta on lak­kau­tet­tu. Suu­rel­ta osin elin­kel­pois­ten kou­lu­jen lak­kau­tuk­sia on perus­tel­tu sääs­töil­lä. Kui­ten­kin vuo­sien 2000–2004 aika­na lak­kau­te­tuis­ta 300 kou­lus­ta on teh­ty sel­vi­tys, jon­ka perus­teel­la kun­tien perus­o­pe­tuk­sen menot ovat lak­kau­tus­ten myö­tä kas­va­neet noin 24 pro­sent­tia. Todel­li­sia sääs­tö­jä ei ole syn­ty­nyt, eikä lak­kau­tus­ten lap­si­vai­ku­tuk­sia ole tut­kit­tu, ei ennen eikä jäl­keen. Luvut tuli­vat esil­le Oulus­sa jär­jes­te­tyn panee­li­kes­kus­te­lun asian­tun­ti­ja­vie­rai­den puheenvuoroissa.


Maa­ti­loil­la on edes­sään karut ajat

Kau­niit koru­lauseet, lupauk­set maan­vil­je­lyk­sen tuke­mi­sek­si ja huol­to­var­muu­den tur­vaa­mi­sek­si eivät näy vil­je­li­jän arjes­sa. Siel­lä näky­vät apu­lan­to­jen, säh­kön, työ­ko­nei­den, varao­sien ja polt­toai­nei­den hinn­an­nousu sekä epä­var­ma tulevaisuus.