Artikkelit joiden kirjoittaja on Teea Tunturi

Elä­mää kotirintamalla

Juha Hagel­berg on toi­mit­ta­nut Elä­mää koti­rin­ta­mal­la ‑kir­jan, joka ker­too vuo­sis­ta 1939–1945, jol­loin Suo­mi tais­te­li kan­sal­li­sen ole­mas­sao­lon­sa puo­les­ta. Kir­ja ker­too koti­rin­ta­mas­ta, jota ilman sodis­ta ei oli­si selvitty. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Jou­lu on ilon, toi­von ja rie­mun juhla

Teo­lo­gian mais­te­rik­si loka­kuus­sa val­mis­tu­nut ja mar­ras­kuun alus­sa pap­pis­vih­ki­muk­sen saa­nut, Kii­min­gin seu­ra­kun­nan vs. seu­ra­kun­ta­pas­to­ri Enni Helan­de­ril­le (25 v.) jou­lu on mer­ki­tyk­sel­lis­tä aikaa. Se on ilon, toi­von ja rie­mun juh­la, jon­ka kes­kel­lä Helan­der toi­voo jokai­sen voi­van rau­hoit­tua jou­lun suu­ren sano­man äärelle. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Jou­lun odo­tuk­sen tunnelmia

Jou­lu on jo aivan oven taka­na. Lap­si­per­heis­sä jän­ni­tys ja tun­nel­ma tii­vis­ty­vät. Jää­li­hal­lil­la Kii­min­gin Kiek­ko­poi­kien U14-jouk­kue jär­jes­ti koko per­heen jou­lu­ta­pah­tu­man, jos­sa osal­lis­tu­jat pää­si­vät luis­te­le­maan, rat­sas­ta­maan ponil­la, kat­sas­ta­maan tont­tu­pol­kua ja her­kut­te­le­maan jou­lui­sil­la her­kuil­la. Jou­lu­puk­ki kuu­li las­ten vii­mei­sim­mät jou­lu­toi­veet. Tun­nel­ma tapah­tu­mas­sa oli riehakas. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Voi­ma­joh­don alle jää­vien mai­den lunas­tus huo­let­taa ylikiiminkiläisiä

Tuu­lial­fa Oy suun­nit­te­lee oman voi­ma­joh­don raken­ta­mis­ta Ait­to­vaa­ran ja Pyhä­se­län välil­le. Joh­dol­la lii­tet­täi­siin suun­nit­teil­la ole­vien Pudas­jär­ven Ait­to­vaa­ran, Yli­kii­min­gin Mus­ta­suon ja Uta­jär­ven Tyn­ny­ri­kor­ven tuu­li­voi­ma­puis­tot sähköverkkoon. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Yhteis­työs­sä on voi­maa – Yli-Iis­sä val­mis­tau­du­taan kun­nan perus­ta­mi­sen satavuotisjuhliin

Yli-Iin Mar­tat, Punai­sen Ris­tin Yli-Iin osas­to ja Yli-Iin kun­ta­lai­syh­dis­tys löi­vät hynt­tyyt yhteen ja jär­jes­ti­vät ensim­mäis­tä ker­taa yhtei­set jou­lu­myy­jäi­set kou­lul­la. Ne osoit­tau­tui­vat menes­tyk­sek­si, sil­lä kävi­jöi­tä oli arviol­ta pari­sa­taa. Säpi­nää riit­ti jär­jes­tä­jien mukaan yllät­tä­vän­kin pal­jon heti alus­ta alkaen. 


Vuo­den lap­siys­tä­väl­li­nen teko –pal­kin­to Pert­tu Hämä­läi­sel­le Vesalaan

Oulu, Kem­pe­le ja Limin­ka etsi­vät oman kun­tan­sa vuo­den lap­siys­tä­väl­li­sin­tä tekoa yhtei­sel­lä kam­pan­jal­la loka­kuus­sa. Alle 18-vuo­ti­aat lap­set sai­vat äänes­tää voit­ta­jat Lap­sen oikeuk­sien vii­kol­la mar­ras­kuun lopul­la. Oulus­sa lap­set äänes­ti­vät voit­ta­jak­si Pert­tu Hämä­läi­sen Yli­kii­min­gis­tä. Ääniä annet­tiin yhteen­sä 1127, jois­ta Hämä­läi­nen sai 333 ään­tä eli 31 pro­sent­tia. Kem­pe­leen voit­ta­jak­si äänes­tet­tiin Aka­te­mia Action ‑ker­ho­jen jär­jes­tä­mi­nen. Limin­gas­sa lap­siys­tä­väl­li­sin teko las­ten mie­les­tä on Limin­gan Pal­lo­kar­hu­jen toiminta.


Upea Lego-Marion syn­tyi Haukiputaalla

Iijo­kea Raa­sa­kan alu­eel­la 1960-luvul­la ruo­pan­nut Marion-jät­ti­kai­vin­ko­ne ins­pi­roi hau­ki­pu­taa­lais­ta Mar­kus Ala­saa­re­laa raken­ta­maan iko­ni­sen koneen Legois­ta. Aiem­min­kin legoi­lua har­ras­ta­nut mies heit­täy­tyi ura­kan kimp­puun tutus­tu­mal­la Jar­mo Ala­siu­ruan kir­joit­ta­maan kir­jaan Marionista. 


Oulun tuu­li­voi­man kas­vu kes­kit­tyy Yli-Iihin ja Ylikiiminkiin

Oulun kau­pun­gin alu­eel­la on täl­lä het­kel­lä vain vii­si yksit­täis­tä tuu­li­voi­ma­laa. Tule­vien vuo­sien aika­na mää­rä tulee kas­va­maan tämän het­kis­ten hank­kei­den tavoit­tei­den mukai­ses­ti enin­tään noin 150 voi­ma­laan. Aktii­vi­sia tuu­li­voi­ma­hank­kei­ta on Oulun alu­eel­la kah­dek­san, niis­tä vireil­lä on kuusi, ja kah­den kaa­voi­tus­aloi­te on hyväk­syt­ty. Lisää hank­kei­ta on Oulun alu­eel­le lähiai­koi­na toden­nä­köi­ses­ti nouse­mas­sa. Yhteen­sä Oulun tuu­li­voi­ma­hank­kei­den pin­ta-ala on noin 18 400 heh­taa­ria. Monet Oulun hank­keet sijait­se­vat Yli-Iin alu­eel­la. Mik­si näin on?

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus



Evers­ti evp. Heik­ki Hil­tu­la itse­näi­syys­päi­vä­nä: Suo­mi on Natol­le tur­val­li­suu­den lujittaja

Evers­ti evp. Heik­ki Hil­tu­la ker­toi Kii­min­gis­sä, Yli-Iis­sä ja Yli­kii­min­gis­sä itse­näi­syys­päi­vän juh­lien yhtey­des­sä sii­tä, miten Ran­ta­poh­jan alu­een mie­het tais­te­li­vat jat­ko­so­das­sa vuon­na 1941 Kies­tin­gis­sä ja sen lähialueilla. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus