Artikkelit joiden kirjoittaja on Rantapohja Toimitus

Timo Räi­hä: Yli­ky­lien itse­näis­ty­mi­nen Yli-Iiksi

Iijoen ylä­juok­sun asu­tus­ta on kut­sut­tu ikia­jois­ta läh­tien yleis­ni­mel­lä Iin yli­ky­lät, niis­tä lähim­mät oli­vat Pirt­ti­tör­mä, Käl­kä­jä, Kar­ja­la (Siu­rua) sekä Siu­ruan­joen var­rel­la Kämä­rä (Tan­ni­la, Oijär­vi). Alu­een kun­nal­lis­ta eroa Iin kun­nas­ta suun­ni­tel­tiin ensi ker­ran jo 1888. Eroa­mis­han­ke jäi kui­ten­kin sil­loin toteu­tu­mat­ta. Oman seu­ra­kun­nan perus­ta­mis­ta ylä-Iijo­ki­var­ren kylil­le oli mie­tit­ty kau­an, sil­lä oli­han siel­tä kau­kai­sim­mil­ta nur­kil­ta pit­kät mat­kat Iin kir­kol­le. Hautajais‑, vih­ki­mis- kas­te- ym. toi­mi­tus­ten mat­kat oli­vat vai­val­loi­sia sekä papeil­le että seu­ra­kun­ta­lai­sil­le, ja har­voin etäi­sim­mil­lä kylil­lä pidet­tiin mitään juma­lan­pal­ve­lus- tai seuratilaisuuksia. 

Lue lisää

Ilmoi­ta punkkihavaintosi

Punk­ki­li­ve kerää tie­toa punk­ki­ha­vain­nois­ta. Punk­ki­li­ve ‑sivus­tol­le voit ilmoit­taa punk­ki­ha­vain­not alu­eel­ta­si sekä tar­kas­tel­la punk­ki­kart­taa. Sivus­to on Turun yli­opis­ton ja Pfize­rin yhdes­sä kehit­tä­mä sovellus. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Niklas ja Anton Moi­la­nen val­ta­si­vat Illin keulapaikat

Kyl­lä riit­ti kun­nan juhu­la­vii­kol­la rah­vas­ta Illin kir­kon­pen­kil­le ja pen­koil­le. Holm­strö­mit­kin jou­tui­vat kat­te­le­maan, mis­tä löy­tyy sen ver­ran väli­jää, että ses­sat voi­vat istah­taa. Kir­kon­pen­kil­lä oli­vat maa­li­man kiri­jat seka­sin. Päk­ki­kan­kaan suf­fra­geet­ti-nais­ten isku­po­ruk­ka Halo-Lii­san johol­la ja Rekon täti-Annen tuke­ma­na oli val­lan­nut ukko­po­ru­kal­ta kir­kon­pen­kin ete­lä­pään. Pen­koil­la ihi­me­tel­tiin, että onko Lii­san poruk­ka ruven­nu Elo­ka­pi­nal­li­sik­si. — Nii­tä ei saa pois istu­mas­ta pol­lii­si­kaan, tie­si Ala­ran­nan mies. Quiz man Kor­va­lan Mat­so­ni jou­tui pijät­te­le­mään, ettei Tuu­la kar­kaa vie­rel­tä kapi­na­sak­kiin. Klaa­vu­nie­men emän­tä ei kapi­nas­ta piitannu.


Kesä­kuus­sa 24 hukkunutta

Suo­men Uimao­pe­tus- ja Hen­gen­pe­las­tus­lii­ton (SUH) median väli­tyk­sel­lä kerää­mien ennak­ko­ti­las­to­jen mukaan kesä­kuus­sa huk­kui 24 ihmistä. 


Ook­ko nää kuul­lu: Vana­ran­nan mys­tee­ri ja mui­ta kesäkuulumisia

Ran­ta­poh­jas­ta 17.11. 1977

Nuo­ri­mies halusi tun­nus­taa hää­päi­vän aamu­na mor­sia­mel­leen seik­kai­lut, joi­ta hänel­lä oli ollut mui­den tyt­tö­jen kanssa.

– Mut­ta kul­ta­se­ni, vas­ta­han sinä kol­me päi­vää sit­ten ker­roit naisseikkailuistasi.

– Niin…, mut­ta haluai­sin pitää sinut ajan tasal­la, vas­ta­si sulho.

M.N. Onka­mo


Mart­ti Asun­maa: Lei­jo­na vai kar­hu – vai hirvi?

Lei­jo­na on ollut Suo­men vaa­ku­nae­läin jo noin 900 vuo­den ajan. Se on ollut alku­aan ruot­sa­lai­sel­la hal­li­si­ja­su­vul­la voi­man sym­bo­li­na. Vaa­ku­naan suo­ma­lai­set ovat tot­tu­neet, vaik­ka lei­jo­na ei ole suo­ma­lai­nen eläin. Kar­hu oli­si­kin sopivampi.

Kar­hul­la on aina ollut Suo­mes­sa mon­ta sataa nimeä ja sen kaa­ta­mis­ta on pei­jai­sis­sa anteek­si pyy­del­len juh­lit­tu. Kaa­ta­jis­ta tun­ne­tuin on vir­to­lai­nen Mart­ti Kitu­nen (k. 1833), joka tap­poi noin 300 kar­hua ja oli muu­ta­man ker­ran itse­kin kar­hun haavoittamana.


Nuo­ri tar­vit­see van­hem­man tukea ja har­joi­tus­ta mön­ki­jää hankkiessa

Monien nuo­rien ensim­mäi­nen ajo­neu­vo on nyky­ään trak­to­ri­mön­ki­jä mopon tai mopoau­ton sijaan. Vaik­ka nuo­ri ei sitä itse vält­tä­mät­tä myön­täi­si, tar­vit­see hän van­hem­man tukea mön­ki­jää hank­kies­sa. Lii­ken­ne­tur­va muis­tut­taa van­hem­pia huo­leh­ti­maan, että nuo­ren meno­pe­li, ajo­kort­ti ja val­miu­det toi­mia kul­jet­ta­ja­na ovat lii­ken­tee­seen sopivat.




Teks­ta­rit 4.7.2024

Kii­tos FK Jaak­ko Kyrön­lam­mel­le ansiok­kaas­ta Iin his­to­ri­aa kos­ke­vas­ta kir­joi­tuk­ses­ta Ran­ta­poh­jas­sa 27. kesä­kuu­ta. Iin syn­ty­ajan­koh­taa poh­dit­taes­sa oli mai­nit­tu kak­si ter­miä “Av…