Artikkelit joiden kirjoittaja on Rantapohja Toimitus

Olen suo­ma­lai­nen

Miten ymmär­rän sanan kult­tuu­ri omas­sa arkie­lä­mäs­sä­ni. Onko asia minua var­ten vai onko se jon­kun pie­nen elii­tin tai muu­ten vain parem­pio­sais­ten etuoi­keus. Ohei­set ennak­ko­luu­lot lie­nee paras­ta heti alkuun­sa heit­tää romu­kop­paan. Kult­tuu­ri on kai­ken kaik­ki­aan niin laa­ja ja moni­säi­kei­nen asia, että se pakos­ta­kin eri lon­ke­roi­neen kos­ket­taa mei­tä jokaista.

Lue lisää

Tiuk­ka ei EU:n pakkoremonteille

Suo­ma­lai­sil­la on rahas­ta tiuk­kaa. Sil­ti EU-par­la­ment­ti esit­tää kodeil­le pakol­li­sia ener­gia­re­mont­te­ja. Ei täl­lais­ta voi sulat­taa. Ollaan­ko Brys­se­lis­sä vie­raan­nut­tu ihmis­ten arjesta?


Suo­men tiet kun­toon – myös Kuusamontie

Tei­den kun­to puhu­tut­taa suo­ma­lai­sia ja sil­le löy­tyy perus­teet. Väy­lä­vi­ras­ton ennus­teen mukaan tänä vuon­na huo­no­kun­tois­ten tei­den osuus kas­vaa noin 9 000 kilo­met­riin. Rei­lun vuo­si­kym­me­nen aika­na muu­tos on ollut mer­kit­tä­vä, sil­lä vuon­na 2011 huo­no­kun­tois­ten tei­den mää­rä oli noin 3000 kilo­met­riä. Tra­fico­min tilas­tot osoit­ta­vat, että lähes samal­la aika­vä­lil­lä tie­lii­ken­teen osuus koko kul­je­tus­suo­rit­tees­ta on nous­sut 68 pro­sen­tis­ta 75 prosenttiin.


Mis­tä kan­sa puhuu?

Olem­me Vapau­den lii­ton ehdok­kai­den kans­sa kier­tä­neet ahke­ras­ti Oulun vaa­li­pii­riä, olem­me poi­ken­neet myös Lapin vaa­li­pii­rin puo­lel­la. Jo täs­sä koh­taa on käy­nyt sel­väk­si, että seu­raa­vas­sa ker­to­ma­ni tär­keät kan­saa kos­ket­ta­vat aiheet on sivuu­tet­tu syys­tä tai toi­ses­ta jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa. Nii­tä ei ole kysyt­ty vaa­li­ko­neis­sa, eikä lii­oin eri­lai­sis­sa panee­leis­sa tai vaa­li­ten­teis­sä. Aiheet nouse­vat voi­mak­kaas­ti kui­ten­kin tel­toil­la puheek­si ja ne ansait­se­vat tul­la jul­ki­ses­ti ker­ro­tuk­si. Kan­san tun­not, aja­tuk­set ja koke­muk­set ovat juu­ri nii­tä, mis­tä mei­dän on puhut­tu­va ja tar­vit­ta­viin toi­miin ryhdyttävä.


April­lia, aprillia

Ran­ta­poh­jas­ta 18.4.1974: Vuo­si­kym­me­niä sit­ten oli erääl­lä työ­maal­la nuo­ri poi­ka töis­sä. Kysyi mes­ta­ril­ta: – Min­kä­lai­nen tun­ti­palk­ka? – Sii­nä parin mar­kan huja­koil­la. –Kyl­lä­hän minä sen kak­si mark­kaa ymmär­rän, mut­ta pal­jon­ko se hujak­ka tekee pääl­le? L.P. Kello


Tuu­li­voi­ma­la­ki säädettävä

Tuu­li­voi­ma­la­ki tar­vi­taan. Poh­jois-Suo­mes­sa on val­ta­va mää­rä tuu­li­voi­maa ja lisää on tulos­sa. Edus­kun­ta sää­ti 31.12.2022 lain, jol­la vih­reän ener­gian tuot­ta­mi­seen liit­ty­vät vali­tus­pro­ses­sit aja­vat ohi­tus­kais­tal­la mui­den vali­tus­ten ohi. Seu­ra­sin lain ete­ne­mis­tä eri vai­heis­sa ja laki meni käsit­tä­mät­tö­män hel­pos­ti läpi. Hype­tys tuu­li­voi­man ympä­ril­lä on val­ta­vaa. Polii­ti­kot lai­das­ta lai­taan käy­vät ylis­tä­mäs­sä tuu­li­voi­maa. Tuu­li­voi­ma­loi­den hai­tat ovat kui­ten­kin ylei­ses­ti tie­dos­sa ja myös ihmis­ten pitää pys­tyä elä­mään tuulivoima-alueilla.


Har­taus: Vir­von varvon

Pal­musun­nun­tai oli lap­se­na tär­keä päi­vä. Jo aamus­ta aloim­me val­mis­tau­tua naa­pu­rin tyt­tö­jen kans­sa vir­po­mis­kier­ros­ta var­ten. Äidin meik­ki­pus­sis­ta saim­me lai­naan väre­jä, joil­la piir­ret­tiin pisa­mia pos­kiin ja vär­jä­sim­me nenää punai­sek­si. Aivan lii­an isot mekot puim­me top­pa­vaat­tei­den pääl­le. Sit­ten etsim­me esi­lii­nat ja hui­vit pää­hän sekä astiat, mihin saim­me vir­po­mi­ses­ta palkat.