Artikkelit joiden kirjoittaja on Rantapohja Toimitus

Mikä on tärkeää

Kuusa­mo­lai­se­na sai­raan­hoi­ta­ja­na, äiti­nä ja polii­tik­ko­na koen tär­keäk­si nuor­ten hyvin­voin­nin ja lap­si­per­hei­den arjes­ta sel­viä­mi­sen. Per­hei­den jak­sa­mi­seen panos­ta­mi­nen on inves­toin­ti, ei vain pelk­kä kus­tan­nus. Suo­men tule­vai­suus riip­puu nuo­ri­sos­tam­me. Syr­jäy­ty­mi­nen on yksi suu­ri ongel­ma, joka mei­dän tulee hoi­taa nykyis­tä parem­min. Mie­len­hy­vin­voin­nin haas­teet koet­te­le­vat nuo­ria, sen vuok­si tar­vit­sem­me mie­len­ter­veys­stra­te­gian tuke­maan eri­to­ten nuo­ria ja hei­dän perheitään.



Tue­taan hyvin­voin­tia, eikä jah­da­ta pahoinvointia

Oulun pii­rin dema­ri­nais­ten kevät­ko­kous osoit­taa tuken­sa Suo­men lap­si­per­heil­le. Vii­me viik­ko­jen ajan on otsi­koi­hin nous­sut nuor­ten ja las­ten teke­mät väki­val­ta­teot. Väki­val­tai­nen toi­min­ta on aina seu­raus­ta jos­tain. Las­ten ja nuor­ten pahoin­voin­ti sekä hei­kot tuki­ver­kos­tot edis­tä­vät väki­val­lan syn­ty­mis­tä. Jul­kis­ten pal­ve­lu­jen roo­li, vas­tuut ja riit­tä­vyys ovat mer­ki­tyk­sel­li­siä ja nii­tä tulee vah­vis­taa. Pal­ve­lut eivät ole riit­tä­viä koh­taa­maan lap­sia ja nuo­ria aidos­ti ja oikea-aikaisesti.


Olen suo­ma­lai­nen

Miten ymmär­rän sanan kult­tuu­ri omas­sa arkie­lä­mäs­sä­ni. Onko asia minua var­ten vai onko se jon­kun pie­nen elii­tin tai muu­ten vain parem­pio­sais­ten etuoi­keus. Ohei­set ennak­ko­luu­lot lie­nee paras­ta heti alkuun­sa heit­tää romu­kop­paan. Kult­tuu­ri on kai­ken kaik­ki­aan niin laa­ja ja moni­säi­kei­nen asia, että se pakos­ta­kin eri lon­ke­roi­neen kos­ket­taa mei­tä jokaista.


Suo­men tiet kun­toon – myös Kuusamontie

Tei­den kun­to puhu­tut­taa suo­ma­lai­sia ja sil­le löy­tyy perus­teet. Väy­lä­vi­ras­ton ennus­teen mukaan tänä vuon­na huo­no­kun­tois­ten tei­den osuus kas­vaa noin 9 000 kilo­met­riin. Rei­lun vuo­si­kym­me­nen aika­na muu­tos on ollut mer­kit­tä­vä, sil­lä vuon­na 2011 huo­no­kun­tois­ten tei­den mää­rä oli noin 3000 kilo­met­riä. Tra­fico­min tilas­tot osoit­ta­vat, että lähes samal­la aika­vä­lil­lä tie­lii­ken­teen osuus koko kul­je­tus­suo­rit­tees­ta on nous­sut 68 pro­sen­tis­ta 75 prosenttiin.


Tuu­li­voi­ma­la­ki säädettävä

Tuu­li­voi­ma­la­ki tar­vi­taan. Poh­jois-Suo­mes­sa on val­ta­va mää­rä tuu­li­voi­maa ja lisää on tulos­sa. Edus­kun­ta sää­ti 31.12.2022 lain, jol­la vih­reän ener­gian tuot­ta­mi­seen liit­ty­vät vali­tus­pro­ses­sit aja­vat ohi­tus­kais­tal­la mui­den vali­tus­ten ohi. Seu­ra­sin lain ete­ne­mis­tä eri vai­heis­sa ja laki meni käsit­tä­mät­tö­män hel­pos­ti läpi. Hype­tys tuu­li­voi­man ympä­ril­lä on val­ta­vaa. Polii­ti­kot lai­das­ta lai­taan käy­vät ylis­tä­mäs­sä tuu­li­voi­maa. Tuu­li­voi­ma­loi­den hai­tat ovat kui­ten­kin ylei­ses­ti tie­dos­sa ja myös ihmis­ten pitää pys­tyä elä­mään tuulivoima-alueilla.


April­lia, aprillia

Ran­ta­poh­jas­ta 18.4.1974: Vuo­si­kym­me­niä sit­ten oli erääl­lä työ­maal­la nuo­ri poi­ka töis­sä. Kysyi mes­ta­ril­ta: – Min­kä­lai­nen tun­ti­palk­ka? – Sii­nä parin mar­kan huja­koil­la. –Kyl­lä­hän minä sen kak­si mark­kaa ymmär­rän, mut­ta pal­jon­ko se hujak­ka tekee pääl­le? L.P. Kello


Har­taus: Vir­von varvon

Pal­musun­nun­tai oli lap­se­na tär­keä päi­vä. Jo aamus­ta aloim­me val­mis­tau­tua naa­pu­rin tyt­tö­jen kans­sa vir­po­mis­kier­ros­ta var­ten. Äidin meik­ki­pus­sis­ta saim­me lai­naan väre­jä, joil­la piir­ret­tiin pisa­mia pos­kiin ja vär­jä­sim­me nenää punai­sek­si. Aivan lii­an isot mekot puim­me top­pa­vaat­tei­den pääl­le. Sit­ten etsim­me esi­lii­nat ja hui­vit pää­hän sekä astiat, mihin saim­me vir­po­mi­ses­ta palkat.