Artikkelit joiden kirjoittaja on Rantapohja Toimitus

Luon­to kaa­to­paik­ka­na Kellossa

Ran­ta­poh­jan luki­ja oli yhtey­des­sä toi­mi­tuk­seen ja ker­toi ikä­väs­tä ilmiös­tä, joka ei ole uusi, mut­ta käsit­tä­mät­tö­mäl­lä taval­la jat­kuu Kel­los­sa ja muil­la­kin alueil­la. Maas­tos­ta löy­tyy mil­loin van­ho­ja huo­ne­ka­lu­ja, kodin­ko­nei­ta ja muu­ta kaa­to­pai­kal­le kuu­lu­vaa jätettä.




Todel­la tär­kei­tä asioita

Kaik­kein tär­kein asia elä­mäs­sä­ni on per­he. Minul­la on per­hees­tä­ni pelk­kiä hyviä muis­to­ja. Per­hee­ni on minul­le tär­keä, kos­ka olen tun­te­nut hei­dät koko elä­mä­ni ajan. Vie­tän pal­jon aikaa per­hee­ni kanssa.


Teks­ta­rit 14.9.

Eivät ne lap­set tar­vit­se mitään ylen­palt­tis­ta mate­ri­aa tai “sir­kus­hu­ve­ja” arkeen­sa… Aito läs­nä­olo, yhtei­nen aika ja lap­sen­tah­ti­ses­ti teke­mi­nen on tär­keäm­pää ja…


Tul­kin­to­ja kar­hu-uskon­nos­ta ja kar­hu­mor­sian-tarun variaatioita

Jää­li­läi­nen kult­tuu­rin­tut­ki­ja ja tie­to­kir­jai­li­ja Kaa­ri­na Kai­lo on jul­kais­sut uuden The woman who mar­ried the bear — The spi­ri­tua­li­ty of the ancient fore­mot­hers ‑teok­sen yhteis­työs­sä yhdys­val­ta­lai­sen eme­ri­tus-pro­fes­so­ri Bar­ba­ra Alice Man­nin kans­sa. Kar­hu­myyt­te­jä löy­tyy niin Poh­jois-Ame­ri­kan alku­pe­räis­kan­soil­ta kuin myös Skan­di­na­vias­ta, Venä­jäl­tä ja jopa Aasias­ta. Uudes­sa teok­ses­saan Poh­jo­lan kar­hu­myyt­tei­hin ja juma­lat­ta­riin eri­kois­tu­nut Kai­lo ja Ame­ri­kan alku­pe­räis­väes­tön tut­ki­ja Mann yhdis­tä­vät tie­teen ja maan­tie­don rajat ylit­tä­vät tie­ton­sa ja taitonsa.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Päät­tä­jäl­tä: Tapah­tu­mien kesä

Taka­na on tapah­tu­ma­ri­kas, sää­ti­lan­teil­taan vaih­te­le­va ja valoi­sa kesä. Ran­ta­poh­jan alu­eel­la vie­tet­tiin kym­me­niä tapah­tu­mia urhei­lun, kult­tuu­rin, tee­ma­ti­lai­suuk­sien, mark­ki­noi­den ja kyläyh­dis­tys­ten päivien…



Har­taus­kir­joi­tus: Hän pitää minus­ta huolen

Muis­tat­ko ker­to­muk­sen Mar­tas­ta ja Marias­ta? Jee­sus vie­rai­li näi­den sisa­rus­ten kodis­sa saa­pues­saan hei­dän koti­ky­lään­sä. Mart­ta kut­sui Jee­suk­sen kotiin­sa ja pal­ve­li ahke­ras­ti vie­ras­taan. Maria taas aset­tui Jee­suk­sen jal­ko­jen juu­reen kuun­te­le­maan. Mart­ta moit­tii Jee­suk­sel­le Marian toi­met­to­muut­ta ja pyy­si Jesus­ta käs­ke­mään Mari­aa hän­tä aut­ta­maan. Jee­sus kui­ten­kin tote­si Mar­tal­le näin: ”Mart­ta, Mart­ta, sinä huo­leh­dit ja hätäi­let niin monis­ta asiois­ta. Vain yksi on tar­peen. Maria on valin­nut hyvän osan, eikä sitä ote­ta hänel­tä pois.” (Luuk. 10: 41–42)