Kun edel­li­sel­lä hal­li­tus­kau­del­la hyvin­voin­tia­lue­uu­dis­tuk­ses­ta pää­tet­tiin, olin huo­lis­sa­ni. Minis­te­riön oman las­kel­man mukaan uudis­tus aiheut­taa veron­mak­sa­jil­le noin 6,9 mil­jar­din euron lisä­kus­tan­nuk­set eikä sii­nä huo­mioi­tu hen­ki­lös­tön palk­ka­har­mo­ni­soin­nin todel­li­sia vai­ku­tuk­sia. Hal­lin­non raken­te­lun sijaan oli­sim­me halun­neet kes­kit­tyä pal­ve­lui­hin. Val­tio­val­lan lin­jaus­ten mukaan läh­dim­me kui­ten­kin val­mis­te­luun hyväl­lä yhteis­työl­lä. Nyt Poh­de on jo taaperoiässä.

Anna oli 85-vuo­tias nai­nen, joka oli sai­ras­ta­nut muis­ti­sai­raut­ta jo useam­man vuo­den ajan. Hän oli asu­nut koto­naan omais­ten huo­leh­ties­sa kaup­pa- ja pank­ki­asiat. Mut­ta sai­rau­den ede­tes­sä hän ei enää pys­ty­nyt elä­mään tur­val­li­ses­ti yksin, ei edes koti­hoi­don pal­ve­lui­den tur­vin. Vii­mein tuli aika hakea paik­kaa pal­ve­lu­ta­los­ta, vaik­ka omais­ten mie­les­tä ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­nen hoi­va­ko­ti oli­si ollut parem­pi vaih­toeh­to. Kun Anna sai pai­kan pal­ve­lu­ta­los­ta, omai­sia huo­jen­si aja­tus, että hän sai­si tar­vit­ta­vaa hoi­toa ja huo­len­pi­toa. Pal­ve­lu­ta­los­sa oli kui­ten­kin eri­koi­nen käy­tän­tö: yöl­lä, kel­lo 21–07 välil­lä, siel­lä ei ollut hen­ki­lö­kun­taa paikalla.