Artikkelit joiden kirjoittaja on Pekka Keväjärvi

Yli­opis­to­ra­ken­ta­mi­nen on koko­nai­suu­te­na kor­keam­paa mate­ma­tiik­kaa, jota maal­li­kon on vai­kea ymmär­tää. Oulun yli­opis­ton hal­lin­nos­ta anne­taan ymmär­tää (Kale­va 27.4.), että jos yli­opis­to pää­see raken­ta­maan Rak­si­laan uuden raken­nuk­sen, yli­opis­ton kiin­teis­tö­kus­tan­nuk­set ale­ne­vat niin pal­jon, että lai­tos pys­tyy myös palk­kaa­maan lisää hen­ki­lö­kun­taa, ja Oulun kau­pun­ki saa siten lisää vero­tu­lo­ja ja sitä myö­ten kaik­ki Oulun veron­mak­sa­jat hyötyvät. 

Polii­ti­kot halua­vat joh­taa ja teh­dä pää­tök­siä puo­les­tam­me. Me kan­sa­lai­set olem­me valin­neet hei­dät teh­tä­viin­sä. Mut­ta jos poliit­ti­sen pää­tök­sen­teon seu­raa­muk­set ovat aivan muu­ta kuin halut­tiin ja alun­pe­rin tar­koi­tet­tiin, pitäi­si polii­ti­koil­la olla myös kykyä muu­taa pää­tök­siä. Jää­rä­päi­sem­män polii­ti­kon mie­les­tä sel­lai­nen voi näyt­tää heik­kou­del­ta, mut­ta vir­hei­den kor­jaa­mi­nen on aina oikein.

Vuo­de­nai­ko­jen voi­ma­kas vaih­te­lu on var­mas­ti muo­kan­nut pal­jon mei­dän suo­ma­lais­ten mie­len­mai­se­maa. Eten­kin maa­ta­lous­yh­teis­kun­nas­sa oli koko ajan on val­mis­tau­dut­ta­va ja varau­dut­ta­va johon­kin. Kun satoa on tul­lut vain ker­ran vuo­des­sa, on se pakot­ta­nut suun­nit­te­le­maan elä­mää pit­käl­le eteenpäin.

Oulun kau­pun­ki ei ole menes­ty­nyt kovin­kaan hyvin eri­lai­sis­sa yri­tys­myön­tei­syys­mit­tauk­sis­sa. Nii­den tulos­ten mukaan Oulus­sa on yri­tys­ten näkö­kul­mas­ta kan­ger­ta­nut han­kin­ta-asiat, tont­ti­po­li­tiik­ka sekä esi­mer­kik­si tie­dot­ta­mi­nen. Yrit­tä­jien osuus työl­li­sis­tä on Oulus­sa pysy­nyt mel­ko matalana.

Ala­kou­lun toi­sel­la luo­kal­la Eila-opet­ta­ja ja luo­kan tytöt april­la­si­vat mei­tä luo­kan poi­kia. Söim­me lou­naan luo­kas­sa, ja oppi­lait­ten oli päi­vit­täin haet­ta­va ja vie­tä­vä ruo­ka-astiat. Ennen april­li­päi­vän lou­nas­ta opet­ta­ja sanoi, että pojat voi­vat nou­taa ruo­an sik­si­kin, että tar­jol­la oli eri­tyi­ses­ti poi­kien herk­kua eli peru­na­muusia ja liha­pul­lia. Innois­sam­me ryn­tä­sim­me keit­tiöl­le, ja totuus pal­jas­tui sit­ten luo­kas­sa. Astiois­sa ei tie­ten­kään ollut luvat­tua ruo­kaa, vaan muis­taak­se­ni kesä­keit­toa. April­lia, april­lia, syö sil­liä ja juo kura­vet­tä pääl­le, sanoi­vat opet­ta­ja ja luo­kan tytöt.

Vir­pi­nie­men eri­koi­nen asu­mi­soi­keus­asia oli­si luul­ta­vas­ti yli­opis­to­ta­soi­sen tut­ki­muk­sen väär­ti. Sii­nä pitäi­si sel­vit­tää se, kuin­ka lain­sää­dän­tö ja sen tul­kin­ta vir­ka­kun­nan pii­ris­sä, poliit­ti­nen pää­tök­sen­te­ko ja mah­dol­li­ses­ti eri ryh­mien edus­ta­jien näke­my­se­rot voi­vat pitää osaa asui­na­lu­een ihmi­sis­tä epä­mää­räi­ses­sä asu­mi­sen tilas­sa vuosikausia.

Pit­kän lin­jan polii­ti­kon ja huip­pu­vir­ka­mie­hen Jacob Söder­ma­nin (sd.) ker­ro­taan jos­kus tokais­seen aurin­gon­las­kua kat­soes­saan jok­seen­kin niin, että “tuo­ta ei aina­kaan ole kun­nal­lis­jär­jes­tön pää­tök­sel­lä aikaan­saa­tu”. Söder­man näh­tä­väs­ti viit­ta­si lausu­mal­laan puo­lu­een­sa pii­ri­jär­jes­töä, puo­luet­ta, hal­li­tus­ta, pre­si­dent­tiä ja edus­kun­taa­kin kor­keam­paan voimaan.