Artikkelit joiden kirjoittaja on Kari Holma

Pek­ka Ahma­vaa­ra Iis­tä oli aina Poh­jois-Suo­men asialla

” Huom ! Kun sil­lä asial­la, joka täs­sä kir­jees­sä on esi­tet­ty on his­to­rial­li­nen mer­ki­tys, olen sen tähän kir­joit­ta­nut ”. Ahma­vaa­ra alkoi kir­joi­tel­la leh­tiin yleis­luon­toi­sem­pia jut­tu­ja esim. maan­tei­den ”ylös­pi­dos­ta ”. Kir­joi­tuk­set, ja laa­jem­min­kin tun­ne­tuk­si tule­mi­nen kun­nal­lis­mie­he­nä, joh­ti­vat sii­hen, että hänet valit­tiin vuo­den 1894 val­tio­päi­vil­le Kemin tuo­mio­kun­nas­ta edus­ta­maan talon­poi­kais­sää­tyä. Sen jäl­keen hän oli­kin edus­ta­ja­na kai­kil­la val­tio­päi­vil­lä nii­den lopet­ta­mi­seen vuo­teen 1906 saak­ka, jol­loin tuli edus­kun­ta­uu­dis­tus ja ylei­nen ja yhtä­läi­nen äänioi­keus sekä vaa­li­kel­poi­suus yli 24- vuo­tiail­le mie­hil­le ja nai­sil­le ensim­mäi­se­nä koko maailmassa.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Kenel­le kel­lot soi­vat Heik­ki Vää­nä­sen tapuleissa

Aikai­sem­min kuu­kau­den kult­tuu­ri­koh­de­ju­tus­sa­ni käsit­te­lin Yli­kii­min­gin van­haa kirk­koa ja tapu­lin­ra­ken­ta­ja Heik­ki Vää­näs­tä. Täs­sä jutus­sa on tar­koi­tus tar­kem­min tar­kas­tel­la Hei­kin teke­miä tapu­lei­ta ja kirk­ko­ja­kin sekä laa­jem­min tapu­lei­den his­to­ri­aa­kin. Vää­nä­sen­kin tapu­leis­sa on kol­me ker­ros­ta. Ensim­mäi­ses­sä ker­rok­ses­sa oli läpi­käy­tä­vä yleen­sä tiel­tä kirk­ko­tar­haan ja toi­ses­sa ker­rok­ses­sa soi­vat kel­lot, joi­ta on kah­des­ta kol­meen­kin kap­pa­let­ta. Kol­mas ker­ros muo­dos­tuu kah­dek­san­kul­mai­ses­ta lan­ter­tii­nio­sas­ta, joka päät­tyy vii­ri­tan­koon. Näin esim. Hau­ki­pu­taan v. 1751 ja Kem­pe­leen kir­kon v. 1769 val­mis­tu­neis­sa tapuleissakin. 


Arja Renel­lin Pin­nan alla ava­si Kult­tuu­ri­Kaup­pi­lan kesän

Arja Renel­lin tai­de­näyt­te­ly ” Pin­nan alla ” ava­si Kult­tuu­ri­Kaup­pi­lan kesän ohjel­man per­jan­tai­na 31.5. Näyt­te­ly on avoin­na 31.7. saak­ka. Elo­kuus­sa on Ant­ti Lei­no­sen valo­ku­va­näyt­te­ly ” Last Man Fis­hing ” ja Val­to Per­nun perin­tei­nen Pho­to Marat­hon jär­jes­te­tään 8.- 10.8.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Antai­sit kima­lai­sen lentää

Iiläi­sel­lä Pet­ri Yrjö­läl­lä on Gal­le­ria Har­ma­jas­sa Piki­saa­res­sa 5.–28.4.2019 tai­de­näyt­te­ly nimel­tään Kom­pas­si-Maa­lauk­sia. Näyt­te­ly on jo kuu­des samas­sa galleriassa.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


“Annet­han sen men­nä taidekoulhun”

Ran­ta­poh­jan alu­eel­la työs­ken­te­lee myös muu­ta­mia kan­sal­li­ses­ti ja kan­sain­vä­li­ses­ti­kin tun­net­tu­ja tai­tei­li­joi­ta. Eräs heis­tä on kuvan­veis­tä­jä­nä tun­net­tu iiläi­nen tai­tei­li­ja San­na Koi­vis­to. San­na on moni­puo­li­nen tai­tei­li­ja, joka myös maa­laa, piir­tää sekä opet­taa. Hänel­lä on jul­ki­sia teok­sia yli 20 kap­pa­let­ta. Tun­nem­me hänet muun muas­sa Iin Uit­to­pat­saas­ta, Rotu­aa­rin Tier­na­po­jis­ta ja Ajan Kul­ku, Oulun 400- vuo­tis­juh­la­teok­ses­ta kau­pun­gin­ta­lon taka­na. Monen­mois­ta on ehti­nyt San­nan jo 45-vuo­ti­sel­la tai­tei­li­jan tai­pa­leel­la tapah­tua. Mut­ta anne­taan­pa San­nan itsen­sä kertoa.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus



Talo­teh­taal­ta puusepänverstaalle

Puu­ta­lo­jen val­mis­tus aloi­tet­tiin Mar­tin­nie­men sahan teol­li­suusa­lu­eel­la vuon­na 1940. Puu­ta­lo­teh­das käsit­ti nel­jä teh­das­hal­lia ja kak­si varas­to­ra­ken­nus­ta, jot­ka sijait­si­vat lähel­lä sahan tuloporttia.….. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Kalas­tus­ta Kel­lon merellä

Kun tar­kas­te­lem­me van­has­ta kar­tas­ta ran­ta­vii­vaa 1450- luvun puo­li­vä­lis­sä, huo­maam­me asu­tuk­sen kes­kit­ty­neen Kel­los­sa Kel­lon Ison­lah­den ympä­ril­le ja Kii­min­ki­joel­la Joke­lan kylän tienoille.…… 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Kun isä säh­kö­lam­pun osti

Säh­kö­va­lais­tus tuli Ran­ta­poh­jan alu­een kotei­hin hitaas­ti. Samoin katu­va­lais­tus oli vie­lä vähäis­tä aina 1960-luvul­­le saak­ka. Aina 1870-luvul­­le saak­ka kote­ja valais­tiin pärevalkean,.….. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus