Artikkelit joiden kirjoittaja on Kari Holma

Ant­ti Hyry, Uunin kir­joit­ta­ja ja rakentaja

Fin­lan­dia-pal­kin­non vuon­na 2009 Uuni — romaa­nil­laan saa­nut Ant­ti Hyry syn­tyi Kui­va­nie­mel­lä 30.10.1931. Koti­ta­lo Oja­la oli alun perin pie­neh­kö pir­tin ja kama­rin käsit­tä­vä raken­nus, mut­ta sitä laa­jen­net­tiin myöhemmin.Jämsän kris­til­li­sel­le kan­san­opis­tol­le oli ideoi­tu urku­jen han­kin­taa urku­jen raken­nus­pro­jek­tin muo­dos­sa 1990-luvun lopus­sa. Ant­ti Hyryl­lä ja Veik­ko Vir­ta­sel­la oli ennes­tään koke­mus­ta Van­taan rau­ha­nyh­dis­tyk­sen urku­ra­ken­nus­pro­jek­tis­ta. Ant­ti Hyry oli ehdot­ta­nut, että kos­ka tar­vi­taan vii­kon­lop­pu­kurs­seil­le hyviä aihei­ta, niin aloi­te­taan urku­jen­ra­ken­nus­kurs­sit. Antil­la oli koke­mus­ta urku­jen suun­nit­te­lus­ta tie­to­ko­neen avulla.

Lue lisää

Huo­ve­li­nin Myl­ly ja Saha Hau­ki­pu­taal­la Kii­min­ki­joen varrella

Vuo­den 1787 kar­tas­sa nykyi­sen Tör­mä­län saa­ren ete­lä­puo­lel­la Hau­ki­pu­taal­la Kii­min­ki­joen kapean joki­haa­ran var­rel­la näkyy olleen myl­ly, nimel­tään Antin myl­ly. Joki­haa­raa ei ole enää ole­mas­sa. Sen pai­kal­la on tie. Toi­sen haa­ran, ns. Myl­ly­haa­ran puo­lel­la, Pie­tin­saa­res­sa­kin tie­de­tään olleen myl­lyn, joka on ollut käy­tös­sä 1880-luvul­le saakka.Törmälän saa­rel­la sijait­se­va Jus­si­lan myl­ly, nykyi­nen Huo­ve­li­nin Myl­ly ja Saha, on raken­net­tu vuon­na 1908. Raken­ta­mi­seen liit­tyy kuver­nöö­rin lupa, jos­ta sel­vi­ää, että toi­mi­tus­kir­ja on teh­ty Hau­ki­pu­taal­la 29.6.1908 kat­sel­muk­ses­sa, jon­ka pii­ri-insi­nöö­ri Kon­rad Nord­vall oli mää­rän­nyt insi­nöö­ri R.Tennbergin suorittamaan.


Hän jät­ti jäl­jen: Han­nes Paa­so, pien­ti­lal­li­ses­ta kansanedustajaksi

Navet­ta palaa, navet­ta palaa! Ja niin paloi­kin. Elet­tiin kesä­kuu­ta 1941. Han­nes Paa­sol­ta, sil­loi­sel­ta kui­va­nie­me­läi­sel­tä pien­ti­lal­li­sel­ta, joka asui Mik­ko­lan tilaa, meni tär­keä elä­mää yllä­pi­tä­vä raken­nus. Onnek­si kar­ja, kol­me leh­mää, hevo­nen ja lam­paat oli­vat lai­dun­ta­mas­sa ja näin säästyivät. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Pek­ka Ahma­vaa­ra Iis­tä oli aina Poh­jois-Suo­men asialla

” Huom ! Kun sil­lä asial­la, joka täs­sä kir­jees­sä on esi­tet­ty on his­to­rial­li­nen mer­ki­tys, olen sen tähän kir­joit­ta­nut ”. Ahma­vaa­ra alkoi kir­joi­tel­la leh­tiin yleis­luon­toi­sem­pia jut­tu­ja esim. maan­tei­den ”ylös­pi­dos­ta ”. Kir­joi­tuk­set, ja laa­jem­min­kin tun­ne­tuk­si tule­mi­nen kun­nal­lis­mie­he­nä, joh­ti­vat sii­hen, että hänet valit­tiin vuo­den 1894 val­tio­päi­vil­le Kemin tuo­mio­kun­nas­ta edus­ta­maan talon­poi­kais­sää­tyä. Sen jäl­keen hän oli­kin edus­ta­ja­na kai­kil­la val­tio­päi­vil­lä nii­den lopet­ta­mi­seen vuo­teen 1906 saak­ka, jol­loin tuli edus­kun­ta­uu­dis­tus ja ylei­nen ja yhtä­läi­nen äänioi­keus sekä vaa­li­kel­poi­suus yli 24- vuo­tiail­le mie­hil­le ja nai­sil­le ensim­mäi­se­nä koko maailmassa.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Kenel­le kel­lot soi­vat Heik­ki Vää­nä­sen tapuleissa

Aikai­sem­min kuu­kau­den kult­tuu­ri­koh­de­ju­tus­sa­ni käsit­te­lin Yli­kii­min­gin van­haa kirk­koa ja tapu­lin­ra­ken­ta­ja Heik­ki Vää­näs­tä. Täs­sä jutus­sa on tar­koi­tus tar­kem­min tar­kas­tel­la Hei­kin teke­miä tapu­lei­ta ja kirk­ko­ja­kin sekä laa­jem­min tapu­lei­den his­to­ri­aa­kin. Vää­nä­sen­kin tapu­leis­sa on kol­me ker­ros­ta. Ensim­mäi­ses­sä ker­rok­ses­sa oli läpi­käy­tä­vä yleen­sä tiel­tä kirk­ko­tar­haan ja toi­ses­sa ker­rok­ses­sa soi­vat kel­lot, joi­ta on kah­des­ta kol­meen­kin kap­pa­let­ta. Kol­mas ker­ros muo­dos­tuu kah­dek­san­kul­mai­ses­ta lan­ter­tii­nio­sas­ta, joka päät­tyy vii­ri­tan­koon. Näin esim. Hau­ki­pu­taan v. 1751 ja Kem­pe­leen kir­kon v. 1769 val­mis­tu­neis­sa tapuleissakin. 


Arja Renel­lin Pin­nan alla ava­si Kult­tuu­ri­Kaup­pi­lan kesän

Arja Renel­lin tai­de­näyt­te­ly ” Pin­nan alla ” ava­si Kult­tuu­ri­Kaup­pi­lan kesän ohjel­man per­jan­tai­na 31.5. Näyt­te­ly on avoin­na 31.7. saak­ka. Elo­kuus­sa on Ant­ti Lei­no­sen valo­ku­va­näyt­te­ly ” Last Man Fis­hing ” ja Val­to Per­nun perin­tei­nen Pho­to Marat­hon jär­jes­te­tään 8.- 10.8.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Antai­sit kima­lai­sen lentää

Iiläi­sel­lä Pet­ri Yrjö­läl­lä on Gal­le­ria Har­ma­jas­sa Piki­saa­res­sa 5.–28.4.2019 tai­de­näyt­te­ly nimel­tään Kom­pas­si-Maa­lauk­sia. Näyt­te­ly on jo kuu­des samas­sa galleriassa.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


“Annet­han sen men­nä taidekoulhun”

Ran­ta­poh­jan alu­eel­la työs­ken­te­lee myös muu­ta­mia kan­sal­li­ses­ti ja kan­sain­vä­li­ses­ti­kin tun­net­tu­ja tai­tei­li­joi­ta. Eräs heis­tä on kuvan­veis­tä­jä­nä tun­net­tu iiläi­nen tai­tei­li­ja San­na Koi­vis­to. San­na on moni­puo­li­nen tai­tei­li­ja, joka myös maa­laa, piir­tää sekä opet­taa. Hänel­lä on jul­ki­sia teok­sia yli 20 kap­pa­let­ta. Tun­nem­me hänet muun muas­sa Iin Uit­to­pat­saas­ta, Rotu­aa­rin Tier­na­po­jis­ta ja Ajan Kul­ku, Oulun 400- vuo­tis­juh­la­teok­ses­ta kau­pun­gin­ta­lon taka­na. Monen­mois­ta on ehti­nyt San­nan jo 45-vuo­ti­sel­la tai­tei­li­jan tai­pa­leel­la tapah­tua. Mut­ta anne­taan­pa San­nan itsen­sä kertoa.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus



Talo­teh­taal­ta puusepänverstaalle

Puu­ta­lo­jen val­mis­tus aloi­tet­tiin Mar­tin­nie­men sahan teol­li­suusa­lu­eel­la vuon­na 1940. Puu­ta­lo­teh­das käsit­ti nel­jä teh­das­hal­lia ja kak­si varas­to­ra­ken­nus­ta, jot­ka sijait­si­vat lähel­lä sahan tuloporttia.….. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus