Artikkelit joiden kirjoittaja on Kari Holma

Shaa­lit Kui­va­nie­men lotal­le ja pik­ku­lo­til­le sekä sota­ve­te­raa­ni Iiva­ri Ollikaiselle

Tors­tai­na 6.5. luo­vu­tet­tiin Kui­va­nie­men Sota­ve­te­raa­nit Ry:n puo­les­ta yli­kii­min­ki­läi­sen Tai­na Kois­ti­sen suun­nit­te­le­mat ja teke­mät shaa­lit lotil­le Elsa Rah­ko­lal­le ja Lai­na Tuu­nai­sel­le. Kum­pi­kin on toi­mi­nut Kui­va­nie­mel­lä pik­ku­lot­ti­na suo­rit­taen ilma­val­von­taa Kui­va­nie­men Kir­kon­tor­nis­sa ja Oijär­ven kan­sa­kou­lun katolla.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Hän jät­ti jäl­jen ‑sar­ja jat­kuu: Osmo Jus­si­la, Venä­jän asiantuntija

Osmo Tapio Jus­si­la syn­tyi Hau­ki­pu­taal­la 14.3.1938 ja kuo­li 15.3.2019 Espoos­sa. Hänet tun­ne­taan suo­ma­lai­sen poliit­ti­sen his­to­rian tut­ki­ja­na, jon­ka tut­ki­mus­ten pää­koh­de oli Suo­men suu­ri­ruh­ti­nas­kun­ta ja sen val­tiol­li­nen ase­ma Venä­jän impe­riu­mis­sa. Hän eri­kois­tui myös Neu­vos­to­lii­ton aikaan tul­len tun­ne­tuk­si Suo­men ja Venä­jän suh­tei­den kriit­ti­se­nä asiantuntijana.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Haa­pa­jär­vi ja sen ympä­ris­tö oli­si mah­dol­lis­ta saa­da parem­paan kuntoon

Hau­ki­pu­taan Haa­pa­jär­vi sijait­see kes­kei­sel­lä pai­kal­la Hau­ki­pu­taan kir­kon­ky­län alu­eel­la. Jär­vi on kool­taan noin 7,5 heh­taa­ria. Vas­ta teh­dyn mit­tauk­sen mukaan veden syvyys vaih­te­li 1 met­ris­tä 1,4 met­riin. Poh­jal­la lie­jun (sedi­men­tin) pak­suus vaih­te­li 1,3 met­ris­tä 1,6 met­riin. Jär­vi on run­saas­ti rehe­vöi­ty­nyt ja ran­noil­taan osin soistunut.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Juuso Runt­ti, Hut­tu­ky­läs­tä eduskuntaan

Juuso Runt­ti (enti­nen Runt­ti­la, Man­ni­nen) syn­tyi Kii­min­gis­sä 2.3.1854. Hänen van­hem­pan­sa oli­vat maan­vil­je­li­jä Paa­va­li Runt­ti­la ja Lii­sa Hut­tu. Vai­mon­sa Marian (12.12 1851–25.11.1923) hän löy­si Hau­ki­pu­taan Holmasta.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Oulun ensim­mäi­nen kirkko

Oulun­suun kyläs­sä on 1600-luvun alus­sa ollut noin 60 taloa ja ylem­pä­nä joki­var­res­sa noin 100 taloa. Oulun­sa­los­sa on ollut noin 30 taloa. Asuk­kai­ta koko alu­eel­la on ollut lähem­mäs 1 000.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus



Luo­mi­sen tus­ka ja riemu

Hau­ki­pu­taan tai­deyh­dis­tys ry. ja Iin kir­jas­to jär­jes­ti­vät Iin Nät­te­po­ris­sa 5.11. ylei­sö­luen­non tee­mal­la Luo­mi­sen tus­ka ja Rie­mu. Esi­tel­möit­si­jä­nä toi­mi hau­ki­pu­taa­lai­nen Anna-Liisa.….. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus



Park­ki Felix val­mis­tui vii­mei­sim­pä­nä Pate­nie­men varvilta

Pate­nie­men lai­va­var­vin perus­ta­mi­sa­jan­koh­ta­na pide­tään päi­vä­mää­rää 4.3.1856, kun oulu­lai­set kaup­pi­aat kokoon­tui­vat perus­ta­maan lai­van­ra­ken­nus­yh­tiö­tä. Yhtiön nimek­si tuli Oulun suu­ri lai­­va­­var­­vi- ja laivanrakennusyhtiö.…… 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Hän jät­ti jäl­jen: Sep­pä Hög­ma­nin jalanjäljillä

Iiläis­tä Yrjö Tii­roa käsit­te­le­väs­sä jutus­sa­ni ker­rot­tiin Ran­ta­poh­jas­sa hil­jat­tain, kuin­ka Yrjö Tii­ro yhdes­sä Iin kirk­ko­her­ra­na vuo­si­na 1961–1963 toi­mi­neen Esko Jaa­ti­sen kanssa.….. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus