Kansallissymbolit: Kansalliskala, ahven
Suomen kansalliskalaksi valittiin ahven Kalatalouden Keskusliiton järjestämässä äänestyksessä vuonna 1994. Toiseksi eniten sai ääniä hauki.
Lue lisääSuomen kansalliskalaksi valittiin ahven Kalatalouden Keskusliiton järjestämässä äänestyksessä vuonna 1994. Toiseksi eniten sai ääniä hauki.
Lue lisääSuomen kielen juuret ovat viimeisen jääkauden jään noin 8800 eaa. sulettua Suomen nykyiselle alueelle eri suunnilta, joskin pääasiassa etelästä ja idästä muuttaneen, mesoliittisen kivikauden asuinpaikoille asettuneen väestön puhumassa kielessä. Voinee puhua uralilaisesta kantakielestä, jonka vanhimmat sanat olivat luonnon ja pyyntielinkeinojen sanoja. Kielen kehitys koki tänä aikana useita välivaiheita ja niiden kautta mentiin eteenpäin uusia lainasanoja saaden varsinkin indoeurooppalaiselta taholta.
Suomen kansallissoitin on kantele eli kannel. Kanteleen historian on arveltu ulottuvan ainakin kahden tuhannen vuoden taakse, ehkä kauemmaksikin, vaikkei siitä ole arkeologisia todisteita.
Kun hallitus linjasi 1994 uuden maakuntajaon, jossa yhdeksän entistä maakuntaa jaettiin 18 uudeksi maakunnaksi, Kainuu irrotettiin Pohjois-Pohjanmaasta maakuntahallintokokeilussa 2004–2012 omaksi maakunnakseen, jota johtaa edelleen Kainuun Liitto. Tämänkin jälkeen vuodesta 2017 Pohjois-Pohjanmaa on pohjoisin ja suurin osa vanhaa Pohjanmaan maakuntaa ja on Suomen suurimpia maakuntia.
Johan Ludvig Runeberg (1804–77) vaikutti Suomessa, joskin kirjoitti rikkaan ja runsaan eeppisen ja lyyrisen kaunokirjallisen tuotantonsa äidinkielellään ruotsin kiellä. Hänen vaikutuksensa Suomen kulttuurikehitykseen oli kansallisena ja aatteellisena virittäjänä ja henkisen liikkuvuuden laajentajana niin valtava ja monitahoinen, ettei sitä voi liioitella.
Kansallisella herätyksellä tarkoitetaan sitä, että kansa tiedostaa oman identiteettinsä ja tulee tietoiseksi itsestään, omasta historiastaan ja asemastaan yhtenä kansakuntana muiden joukossa. Kansa sisäistää tilansa ja ryhtyy kohentamaan valtiollisia ja yhteiskunnallisia olojaan, lopullisena päämääränä itsenäisyys.
Kielo valittiin 1967 Suomen kansalliskukaksi itsenäisyyden 50. juhlavuonna. Sen valkoisuus ehkä rinnastettiin Suomen lipun valkoisuuteen. Kielo kukkii keväällä kasvattamalla lehtitupesta nousevaan varteen noin kymmenen hyväntuoksuista kellomaista kukkaa. Kukkien vitivalkea kauneus, kellomainen muoto sekä suloinen tuoksu puhuttelevat ihastuttavasti. Kieloa on pidetty myös viattomuuden, nöyryyden ja vaatimattomuuden symbolina.
Suomenpystykorva nimettiin vuonna 1979 Suomen kansalliskoiraksi. Sen erikoisuutena ja vahvuutena on, että se on jalostettu luonnonkannasta ilman risteytyksiä muiden rotujen kanssa. Suomenpystykorvaa pidetään vanhimpana koirarotuna Suomessa, ja se kuuluu vanhimpiin alkukoiriin maailmassa.
Karhu valittiin Suomen kansalliseläimeksi Suomen Luonnonsuojeluliiton ja Helsingin Sanomien järjestämässä äänestyksessä 1985. Hyvä perustelu sille on se, että karhu on suurin petoeläin Suomessa ja koko pohjoisella ilmastovyöhykkeellä. Toisaalta karhuun liittyy ehkä eläimistä eniten mytologiaa ja symboliikkaa niin paikallisissa, maakunnallisissa kuin kansallisissa suhteissa. Karhua on voimansa ansiosta pelätty ja kunnioitettu.
Jean Sibelius on suomalainen myöhäisromantiikan ajan suomalaisen taidemusiikin säveltäjä, epäilemättä kansainvälisesti tunnetuin ja arvostetuin. Hänen kansallisromanttinen, oman kansansa myyteistä, runoudesta, historiasta ja luonnosta ammentava musiikkinsa oli tärkeässä osassa Suomen kansallisen identiteetin ja kansakunnan muodostumisessa. Hänen musiikillaan oli merkittävä rooli Suomen itsenäistymisprosessissa.