Artikkelit joiden kirjoittaja on Jouko Vahtola

Kan­sal­lis­sym­bo­lit: Suo­men kieli

Suo­men kie­len juu­ret ovat vii­mei­sen jää­kau­den jään noin 8800 eaa. sulet­tua Suo­men nykyi­sel­le alu­eel­le eri suun­nil­ta, jos­kin pää­asias­sa ete­läs­tä ja idäs­tä muut­ta­neen, meso­liit­ti­sen kivi­kau­den asuin­pai­koil­le aset­tu­neen väes­tön puhu­mas­sa kie­les­sä. Voi­nee puhua ura­li­lai­ses­ta kan­ta­kie­les­tä, jon­ka van­him­mat sanat oli­vat luon­non ja pyyn­tie­lin­kei­no­jen sano­ja. Kie­len kehi­tys koki tänä aika­na usei­ta väli­vai­hei­ta ja nii­den kaut­ta men­tiin eteen­päin uusia lai­na­sa­no­ja saa­den var­sin­kin indoeu­roop­pa­lai­sel­ta taholta.


Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: Kan­sal­lis­soi­tin kantele

Suo­men kan­sal­lis­soi­tin on kan­te­le eli kan­nel. Kan­te­leen his­to­rian on arvel­tu ulot­tu­van aina­kin kah­den tuhan­nen vuo­den taak­se, ehkä kau­em­mak­si­kin, vaik­kei sii­tä ole arkeo­lo­gi­sia todisteita.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Koti­maa­kun­nan his­to­ri­aa: Poh­jois-Poh­jan­maal­le asu­tus­ta jää­kau­den jälkeen

Kun hal­li­tus lin­ja­si 1994 uuden maa­kun­ta­jaon, jos­sa yhdek­sän entis­tä maa­kun­taa jaet­tiin 18 uudek­si maa­kun­nak­si, Kai­nuu irro­tet­tiin Poh­jois-Poh­jan­maas­ta maa­kun­ta­hal­lin­to­ko­kei­lus­sa 2004–2012 omak­si maa­kun­nak­seen, jota joh­taa edel­leen Kai­nuun Liit­to. Tämän­kin jäl­keen vuo­des­ta 2017 Poh­jois-Poh­jan­maa on poh­joi­sin ja suu­rin osa van­haa Poh­jan­maan maa­kun­taa ja on Suo­men suu­rim­pia maakuntia.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: Kan­sal­lis­ru­noi­li­ja J. L. Runeberg

Johan Lud­vig Rune­berg (1804–77) vai­kut­ti Suo­mes­sa, jos­kin kir­joit­ti rik­kaan ja run­saan eep­pi­sen ja lyy­ri­sen kau­no­kir­jal­li­sen tuo­tan­ton­sa äidin­kie­lel­lään ruot­sin kiel­lä. Hänen vai­ku­tuk­sen­sa Suo­men kult­tuu­ri­ke­hi­tyk­seen oli kan­sal­li­se­na ja aat­teel­li­se­na virit­tä­jä­nä ja hen­ki­sen liik­ku­vuu­den laa­jen­ta­ja­na niin val­ta­va ja moni­ta­hoi­nen, ettei sitä voi liioitella. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: Kan­sal­lis­fi­lo­so­fi Johan Vil­helm Snellman

Kan­sal­li­sel­la herä­tyk­sel­lä tar­koi­te­taan sitä, että kan­sa tie­dos­taa oman iden­ti­teet­tin­sä ja tulee tie­toi­sek­si itses­tään, omas­ta his­to­rias­taan ja ase­mas­taan yhte­nä kan­sa­kun­ta­na mui­den jou­kos­sa. Kan­sa sisäis­tää tilan­sa ja ryh­tyy kohen­ta­maan val­tiol­li­sia ja yhteis­kun­nal­li­sia olo­jaan, lopul­li­se­na pää­mää­rä­nä itsenäisyys.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Kan­sal­lis­sym­bo­lit: Kan­sal­lis­kuk­ka kielo

Kie­lo valit­tiin 1967 Suo­men kan­sal­lis­ku­kak­si itse­näi­syy­den 50. juh­la­vuon­na. Sen val­koi­suus ehkä rin­nas­tet­tiin Suo­men lipun val­koi­suu­teen. Kie­lo kuk­kii kevääl­lä kas­vat­ta­mal­la leh­ti­tu­pes­ta nouse­vaan var­teen noin kym­me­nen hyvän­tuok­suis­ta kel­lo­mais­ta kuk­kaa. Kuk­kien viti­val­kea kau­neus, kel­lo­mai­nen muo­to sekä suloi­nen tuok­su puhut­te­le­vat ihas­tut­ta­vas­ti. Kie­loa on pidet­ty myös viat­to­muu­den, nöy­ryy­den ja vaa­ti­mat­to­muu­den symbolina.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: Suomenpystykorva

Suo­men­pys­ty­kor­va nimet­tiin vuon­na 1979 Suo­men kan­sal­lis­koi­rak­si. Sen eri­koi­suu­te­na ja vah­vuu­te­na on, että se on jalos­tet­tu luon­non­kan­nas­ta ilman ris­tey­tyk­siä mui­den rotu­jen kans­sa. Suo­men­pys­ty­kor­vaa pide­tään van­him­pa­na koi­ra­ro­tu­na Suo­mes­sa, ja se kuu­luu van­him­piin alku­koi­riin maailmassa.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: karhu

Kar­hu valit­tiin Suo­men kan­sal­li­se­läi­mek­si Suo­men Luon­non­suo­je­lu­lii­ton ja Hel­sin­gin Sano­mien jär­jes­tä­mäs­sä äänes­tyk­ses­sä 1985. Hyvä perus­te­lu sil­le on se, että kar­hu on suu­rin petoe­läin Suo­mes­sa ja koko poh­joi­sel­la ilmas­to­vyö­hyk­keel­lä. Toi­saal­ta kar­huun liit­tyy ehkä eläi­mis­tä eni­ten myto­lo­gi­aa ja sym­bo­liik­kaa niin pai­kal­li­sis­sa, maa­kun­nal­li­sis­sa kuin kan­sal­li­sis­sa suh­teis­sa. Kar­hua on voi­man­sa ansios­ta pelät­ty ja kunnioitettu.


Kan­sal­lis­sym­bo­lit: Kan­sal­lis­sä­vel­tä­jä Jean Sibelius

Jean Sibe­lius on suo­ma­lai­nen myö­häis­ro­man­tii­kan ajan suo­ma­lai­sen tai­de­musii­kin sävel­tä­jä, epäi­le­mät­tä kan­sain­vä­li­ses­ti tun­ne­tuin ja arvos­te­tuin. Hänen kan­sal­lis­ro­mant­ti­nen, oman kan­san­sa myy­teis­tä, runou­des­ta, his­to­rias­ta ja luon­nos­ta ammen­ta­va musiik­kin­sa oli tär­keäs­sä osas­sa Suo­men kan­sal­li­sen iden­ti­tee­tin ja kan­sa­kun­nan muo­dos­tu­mi­ses­sa. Hänen musii­kil­laan oli mer­kit­tä­vä roo­li Suo­men itsenäistymisprosessissa.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus