Voi­ko hyvä luok­ka­hen­ki vai­kut­taa oppi­laan opiskeluun?

Eska­ris­ta yhdek­sän­teen luok­kaan asti luo­kal­la­ni on ollut hyvä luok­ka­hen­ki, vaik­ka luo­kat ovat­kin vaih­tu­neet sii­nä välis­sä pariin ottee­seen. Uskoi­sin että juu­ri hyvän luok­ka­hen­gen takia kou­lun­käyn­ti on aina ollut mukavaa.

Mis­tä hyvä luok­ka­hen­ki sit­ten syn­tyy? Ensin tulee tie­ten­kin mie­leen ryh­mäy­ty­mi­nen. Tai­na Nuu­ti­nen-Kal­lio kir­joit­taa ryh­mäy­ty­mi­sen vai­ku­tuk­ses­ta hyvään luok­ka­hen­keen leh­ti­ju­tus­saan Hyvä luok­ka­hen­ki paran­taa oppi­mis­ta – Tor­nios­sa ryh­mäyt­tä­mi­sel­lä pit­kät perin­teet (Lapin Kan­sa, 11.10.2018). Nuu­ti­nen-Kal­lio ker­too: “Ryh­mäyt­tä­mi­sel­lä tar­koi­te­taan pro­ses­sia, jos­sa ryh­män jäsen­ten kes­ki­näis­tä vuo­ro­vai­ku­tus­ta, luot­ta­mus­ta, viih­ty­mis­tä ja samal­la tun­te­mis­ta kehi­te­tään ja tue­taan tie­toi­ses­ti.” Itse muis­tan, että seis­ka­luo­kan ryh­mäy­ty­mi­nen oli muka­vaa. Jär­jes­te­tyt kisai­lut toi­vat luok­ka­lai­sia yhteen ja luok­ka­hen­ki para­ni. Myös kou­lus­sa teh­tä­vät ryh­mä­työt edis­tä­vät hyvää luok­ka­hen­keä, kun oppi­laat pää­se­vät teke­mään töi­tä mui­den­kin luok­ka­lais­ten kuin omien kave­rei­den­sa kanssa.

Mik­si hyvä luok­ka­hen­ki on monel­le opis­ke­li­jal­le niin tär­keä asia? Läh­tö­koh­tai­ses­ti on ehkä muka­vam­paa käy­dä kou­lus­sa, kun tie­tää kuu­lu­van­sa johon­kin pie­nem­pään yhtei­söön kou­lun sisäl­lä, eikä jää yksin. Kun luo­kas­sa on hyvä luok­ka­hen­ki, tun­tee kuu­lu­van­sa poruk­kaan ja oppi­tun­neil­la on mukavaa.

Hyvä luok­ka­hen­ki vai­kut­taa opis­ke­luun vain posi­tii­vi­ses­ti. Yleen­sä oppi­tun­neil­la on hyvän luok­ka­hen­gen ansios­ta keven­ty­nyt tun­nel­ma. Leh­ti­ju­tus­sa haas­ta­tel­laan Timi Kos­kis­ta ja Iida Aho­laa ja hei­dän koke­muk­si­aan luok­ka­hen­gen vai­ku­tuk­ses­ta kou­luar­jes­sa. “Hyvä luok­ka­hen­ki tulee sii­tä, että kuun­nel­laan toi­sia eikä kiusa­ta ketään”, ker­too Aho­la. Kos­ki­nen taas sanoo, että hyväs­sä luo­kas­sa uskal­taa puhua, eikä vää­ris­tä vas­tauk­sis­ta pilkata.

Hyvän luok­ka­hen­gen ansios­ta on hel­pom­pi saa­da uusia kave­rei­ta luok­ka­lai­sis­ta. Kos­ki­sen ja Aho­lan molem­pien mie­les­tä hei­dän nykyi­nen luok­kan­sa on kiva ja heil­lä on hyvä luok­ka­hen­ki. Heil­lä oli entuu­des­taan luo­kal­la jo muu­ta­ma tut­tu, mut­ta molem­mat ovat saa­neet uusia kave­rei­ta uudel­ta luo­kal­taan. Itsel­lä­ni­kin oli jo seis­ka­luo­kal­le tul­les­sa muu­ta­ma kave­ri ja tut­tu uudel­la luo­kal­la. Ylä­as­teen aika­na olen kui­ten­kin tutus­tu­nut mui­hin­kin luok­ka­lai­siin ja saa­nut uusia kave­rei­ta. Kun luo­kas­sa on hyvä luok­ka­hen­ki, tun­tuu kuin kaik­ki oli­si­vat kavereita.

Miten voin itse pitää yllä hyvää luok­ka­hen­keä? Kos­ka kai­kil­la oli jo alus­sa luo­kal­la kave­rei­ta, eikä kukaan jää­nyt yksin, luok­ka­hen­ges­tä tuli todel­la hyvä todel­la nopeas­ti. Luok­ka­hen­ki pysyy hyvä­nä, kun antaa kaik­kien olla oma itsen­sä eikä kiusaa ketään. Toi­sil­le pitää myös antaa­hy­vä työs­ken­te­ly­rau­ha, että kaik­ki saa­vat oikeas­ti opis­kel­tua ja käy­tyä kou­lun­sa. Jos on itse avoin kai­kil­le ja halu­aa pitää yllä hyvää luok­ka­hen­keä, sil­loin ehkä muut­kin huo­maa­vat sen ja ajat­te­le­mat­ta­kin pitä­vät yllä hyvää luokkahenkeä.

Hyvä luok­ka­hen­ki siis paran­taa opis­ke­lua, kun tun­neil­la on ren­to tun­nel­ma, eivät­kä pai­neet ole niin kovat. Se myös antaa mah­dol­li­suu­den tutus­tua uusiin luok­ka­lai­siin ja saa­da uusia kave­rei­ta. Itse olen aina koke­nut hyvän luok­ka­hen­gen tär­keä­nä osa­na kou­luar­kea ja opis­ke­lua, ja uskon että moni muu­kin opis­ke­li­ja tun­tee samoin.

Sel­ja Ala­kärp­pä, Kii­min­ki­puis­ton koulu