Väliai­kai­nen päi­vä­ko­ti­rat­kai­su poi­ki­mas­sa vali­tuk­sen alue­hal­lin­to­vi­ras­tol­le – Taus­tal­la neli­vuo­ti­aan katoa­mi­nen päi­vä­ko­ti­päi­vän aikana

Kiimingin entisessä kunnantalossa on toiminut jo kolmisen vuotta väliaikaiseksi tarkoitettu päiväkoti. Parempaa ratkaisua on etsitty, mutta sellaista ei ole yrityksistä huolimatta löytynyt. Elementtipäiväkodin rakentaminen entisen O. Jauhiaisen museon tontille Jokirannan koulun viereen karahti muuttuneisiin tulvariskirajoihin, jotka estivät paikalle rakentamisen. (Kuva: Teea Tunturi)Kiimingin entisessä kunnantalossa on toiminut jo kolmisen vuotta väliaikaiseksi tarkoitettu päiväkoti. Parempaa ratkaisua on etsitty, mutta sellaista ei ole yrityksistä huolimatta löytynyt. Elementtipäiväkodin rakentaminen entisen O. Jauhiaisen museon tontille Jokirannan koulun viereen karahti muuttuneisiin tulvariskirajoihin, jotka estivät paikalle rakentamisen. (Kuva: Teea Tunturi)

Alun perin väliai­kais­rat­kai­suk­si tar­koi­tet­tu päi­vä­ko­ti Kii­min­gin enti­sel­lä kun­nan­ta­lol­la on toi­mi­nut pai­kal­laan jo yli kol­me vuot­ta. Tilo­jen käyt­töä päi­vä­ko­ti­na on Kii­min­gis­sä ihme­tel­ty laa­jas­ti. Nyt kii­min­ki­läi­nen San­na Paka­nen har­kit­see tart­tu­van­sa vii­mei­seen oljen­kor­teen ja teke­vän­sä toi­min­nas­ta vali­tuk­sen aluehallintovirastolle.

Pon­ti­me­na tähän on se, että Paka­sen neli­vuo­tias tytär oli päi­vä­ko­din hen­ki­lö­kun­nal­ta sen sitä havait­se­mat­ta kateis­sa ulkoi­lun jäl­keen lähes pari tun­tia. Paka­nen olet­taa, että päi­vä­ko­dil­la toi­mi­taan lii­an suu­re­na ryh­mä­nä ja tar­koi­tuk­seen sopi­mat­to­mis­sa tilois­sa. Hän kysee­na­lais­taa muun muas­sa tilo­jen ilman­vaih­don ja ves­sa­rat­kai­sut sekä piha-alu­een turvallisuuden.

Näis­tä moni­nai­sis­ta syis­tä joh­tuen oli hänen mukaan­sa mah­dol­lis­ta, että neli­vuo­ti­aan pois­sao­loa ei ulkoi­lus­ta tul­taes­sa huo­mat­tu, vaik­ka ole­tet­tu­ja tar­kas­tus­pis­tei­tä sat­tui pois­sao­lon ajal­le mon­ta. Lap­sen pois­sao­lo sel­vi­si sat­tu­mal­ta ulko­puo­li­sen löy­det­tyä hänet nuk­ku­mas­ta päi­vä­ko­din por­ras­käy­tä­väs­tä, jon­ne lap­si oli aikan­sa pihal­la itket­ty­ään ja ovea pot­kit­tu­aan pääs­syt, mut­ta ei ollut pääs­syt enää por­tais­ta ryh­män tiloihin.

San­na Paka­nen halu­aa koros­taa, että inhi­mil­li­siä vir­hei­tä sat­tuu, eikä hän syy­tä työntekijöitä.

– Jos tar­kis­tus­ket­ju pet­tää saman lap­sen ja tapauk­sen koh­dal­la useam­man ker­ran eikä puut­tu­mis­ta huo­ma­ta, tar­koit­taa se yleen­sä sitä, että toi­min­nas­sa on epä­koh­tia, hän toteaa.

Sivis­tys- ja kultt­tu­ri­pal­ve­lui­den itäi­sen alu­een pääl­lik­kö Pasi Mäki­ky­rö ker­too, että ei ole hei­dän­kään tah­to­ti­lan mukais­ta, että päi­vä­ko­ti toi­mii enti­sen kun­nan­ta­lon tilois­sa, mut­ta asi­aan ei ole kovas­ta yrit­tä­mi­ses­tä huo­li­mat­ta löy­det­ty ratkaisua.

– Kii­min­gin alu­een hoi­to­paik­ka­tar­ve läh­ti muu­ta­ma vuo­si sit­ten voi­mak­kaa­seen kas­vuun sub­jek­tii­vi­sen var­hais­kas­va­tusoi­keu­den tul­les­sa voi­maan. Tämä tar­koit­ti sitä, että lap­sia tuli var­hais­kas­va­tuk­sen pii­riin yhä suu­rem­pi osa eri ikä­luo­kis­ta. Jot­ta pal­ve­lua pys­tyt­tiin alu­eel­la tar­joa­maan, täy­tyi kar­toit­taa tilo­ja alu­eel­ta, jois­sa var­hais­kas­va­tus­ta voi­daan jär­jes­tää, Mäki­ky­rö taustoittaa.

Enti­sen Kii­min­gin kun­nan­ta­lon tyh­jen­tyes­sä ne otet­tiin ensin käyt­töön Kii­min­gin alu­een avoi­men päi­vä­ko­ti­toi­min­nan mah­dol­lis­ta­mi­sek­si. Sit­ten sin­ne sijoit­tui myös 3–5‑vuotiaiden ja alle 3‑vuotiaiden ryhmiä.

– Tiloi­hin on teh­ty tar­vit­ta­vat muu­tok­set. Tilo­jen käyt­töön­ot­to vaa­tii aina ter­veys­tar­kas­ta­jan ja raken­nus­val­von­nan hyväk­sy­mi­sen, Mäki­ky­rö sanoo.

Ele­ment­ti­päi­vä­ko­din raken­ta­mi­nen enti­sen O. Jau­hiai­sen museon ton­til­le Joki­ran­nan kou­lun vie­reen karah­ti muut­tu­nei­siin tul­va­ris­ki­ra­joi­hin, jot­ka esti­vät pai­kal­le rakentamisen.

– Kii­min­gis­tä ei ole löy­ty­nyt mitään tont­tia, jon­ne tämän suun­ni­tel­lun ele­ment­ti­päi­vä­ko­din voi­si lait­taa. Ei ole myös­kään löy­ty­nyt mitään mui­ta toi­mi­via tilo­ja, Mäki­ky­rö sanoo.

Lap­sen katei­siin jou­tu­mi­nen ei Mäki­ky­rön mukaan joh­tu­nut tilois­ta, vaan se on inhi­mil­li­nen vir­he, jos­ta on van­hem­mal­le annet­tu kir­jal­li­nen sel­vi­tys. San­na Paka­nen ker­too saa­neen­sa sel­vi­tyk­sen, mut­ta hän uskoo, että asian­mu­kai­sis­sa tilois­sa ja pihas­sa tapah­tu­nut oli­si jää­nyt tapahtumatta.

Toi­min­nas­sa usean tar­kas­tus­pis­teen ohi­tus mah­dol­lis­tui Paka­sen mie­les­tä sik­si, että samas­sa tilas­sa toi­mii kak­si ryh­mää yhdis­tet­ty­nä ja on hel­pos­ti epä­sel­vää kenen vas­tuul­la on mikä­kin mää­rä lapsia.

– Täs­sä ei ole kysees­sä pel­käs­tään oma lap­se­ni, vaan haluan todel­la, että tilan­ne muut­tuu, jot­ta ei satu jotain pahem­paa. Olen kuul­lut, että tilois­sa työs­ken­te­le­vät kär­si­vät muun muas­sa pään­sä­rys­tä ja muis­ta sisäil­maon­gel­mien aiheut­ta­mis­ta ongel­mis­ta. Onko sekään hyvä asia, Paka­nen kysyy.

Mäki­ky­rön mukaan tilo­jen kun­toa seu­ra­taan aktii­vi­ses­ti olo­suh­de­mit­tauk­sin, eikä niis­sä ei ole todet­tu puutteita.

San­na Paka­sen väit­tee­seen sii­tä, että kun­nan­ta­lon tilois­sa ole­vas­sa päi­vä­ko­dis­sa riko­taan lain mää­rää­miä ryh­mä­koon rajo­ja, Mäki­ky­rö vas­taa ehdot­to­man kiel­tä­väs­ti. Paka­sen mukaan ylä­ker­ras­sa on viral­li­ses­ti kak­si kah­den hoi­ta­jan eril­lis­tä ryhmää.

– Tilat ovat kui­ten­kin käy­tän­nös­sä yhdes­sä, eikä lain mukaan sai­si olla mak­si­mis­saan kol­men hoi­ta­jan mitoi­tuk­sen ryh­miä. Siel­lä on teo­rias­sa kak­si eril­lis­tä ryh­mää, jos­sa on yhteen­sä 27 las­ta, mut­ta käy­tän­nös­sä ryh­mät toi­mi­vat täy­sin yhdessä.

Ala­ker­ras­sa tilan­ne ei ole hänen mukaan­sa yhtään parempi.

– Kun esi­mer­kik­si toi­nen hoi­ta­jis­ta läh­tee osas­ton eri pää­hän pese­mään lap­sen pyl­lyä, jää toi­nen yksin pien­ten ryh­män kans­sa. Leik­ki­huo­neet ovat toi­mis­to­ti­lo­ja, jois­sa ilman­vaih­to on mitoi­tet­tu kol­mel­le. Nuk­ku­ma­huo­nees­sa on kah­den ryh­män lap­set plus pari aikuis­ta pääl­le, Paka­nen laskelmoi.

Käy­tän­nös­sä ylä­ker­ran yhden ves­san, yhden vesi­pis­teen ja yhtei­sen nuk­ku­ma­huo­neen vuok­si ryh­mät toi­mi­vat hänen näke­myk­sen­sä mukaan yhtenäisesti.

– Lap­si on myös ker­to­nut välil­lä ruo­kai­le­van­sa isom­pien kans­sa eri ryh­mäs­sä, kuin oma ryh­mä, Paka­nen jatkaa.

Pasi Mäki­ky­rön mukaan niin täs­sä kuin kai­kis­sa muis­sa­kin päi­vä­ko­deis­sa yri­te­tään kai­kin tavoin var­mis­taa, että mitoi­tus on aina oikea. Mitään tar­koi­tuk­sel­lis­ta vajaa­mie­hi­tys­tä tai ryh­mien tosia­sial­lis­ta yhdis­tä­mis­tä ei ole.

– Kii­min­gin kun­nan­ta­lon kak­si ryh­mää toi­mi­vat jous­ta­vas­ti hyö­dyn­täen osin samo­ja tilo­ja sil­loin kun on jär­ke­vää ja mah­dol­lis­ta. Ryh­mil­lä on omat ruo­kai­lu- ja pukeu­tu­mis­ti­lat ja tilois­sa on usei­ta leik­ki­huo­nei­ta tar­jol­la. Neliöi­tä on run­saas­ti lap­si­mää­rään näh­den, Mäki­ky­rö kertoo.

Toi­min­nal­li­ses­ti ylä­ker­ran tilat osoit­tau­tui­vat hänen mukaan­sa osin haas­teel­li­sik­si aiem­min tilois­sa olleil­le pien­ten ryh­mil­le, kuten esi­mer­kik­si ulkoi­lui­hin siir­ty­mi­set. Sen vuok­si pien­ten ryh­mä toi­mii nyt ala­ker­ran tilois­sa maatasossa.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.