Alun perin väliaikaisratkaisuksi tarkoitettu päiväkoti Kiimingin entisellä kunnantalolla on toiminut paikallaan jo yli kolme vuotta. Tilojen käyttöä päiväkotina on Kiimingissä ihmetelty laajasti. Nyt kiiminkiläinen Sanna Pakanen harkitsee tarttuvansa viimeiseen oljenkorteen ja tekevänsä toiminnasta valituksen aluehallintovirastolle.
Pontimena tähän on se, että Pakasen nelivuotias tytär oli päiväkodin henkilökunnalta sen sitä havaitsematta kateissa ulkoilun jälkeen lähes pari tuntia. Pakanen olettaa, että päiväkodilla toimitaan liian suurena ryhmänä ja tarkoitukseen sopimattomissa tiloissa. Hän kyseenalaistaa muun muassa tilojen ilmanvaihdon ja vessaratkaisut sekä piha-alueen turvallisuuden.
Näistä moninaisista syistä johtuen oli hänen mukaansa mahdollista, että nelivuotiaan poissaoloa ei ulkoilusta tultaessa huomattu, vaikka oletettuja tarkastuspisteitä sattui poissaolon ajalle monta. Lapsen poissaolo selvisi sattumalta ulkopuolisen löydettyä hänet nukkumasta päiväkodin porraskäytävästä, jonne lapsi oli aikansa pihalla itkettyään ja ovea potkittuaan päässyt, mutta ei ollut päässyt enää portaista ryhmän tiloihin.
Sanna Pakanen haluaa korostaa, että inhimillisiä virheitä sattuu, eikä hän syytä työntekijöitä.
– Jos tarkistusketju pettää saman lapsen ja tapauksen kohdalla useamman kerran eikä puuttumista huomata, tarkoittaa se yleensä sitä, että toiminnassa on epäkohtia, hän toteaa.
Sivistys- ja kulttturipalveluiden itäisen alueen päällikkö Pasi Mäkikyrö kertoo, että ei ole heidänkään tahtotilan mukaista, että päiväkoti toimii entisen kunnantalon tiloissa, mutta asiaan ei ole kovasta yrittämisestä huolimatta löydetty ratkaisua.
– Kiimingin alueen hoitopaikkatarve lähti muutama vuosi sitten voimakkaaseen kasvuun subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden tullessa voimaan. Tämä tarkoitti sitä, että lapsia tuli varhaiskasvatuksen piiriin yhä suurempi osa eri ikäluokista. Jotta palvelua pystyttiin alueella tarjoamaan, täytyi kartoittaa tiloja alueelta, joissa varhaiskasvatusta voidaan järjestää, Mäkikyrö taustoittaa.
Entisen Kiimingin kunnantalon tyhjentyessä ne otettiin ensin käyttöön Kiimingin alueen avoimen päiväkotitoiminnan mahdollistamiseksi. Sitten sinne sijoittui myös 3–5‑vuotiaiden ja alle 3‑vuotiaiden ryhmiä.
– Tiloihin on tehty tarvittavat muutokset. Tilojen käyttöönotto vaatii aina terveystarkastajan ja rakennusvalvonnan hyväksymisen, Mäkikyrö sanoo.
Elementtipäiväkodin rakentaminen entisen O. Jauhiaisen museon tontille Jokirannan koulun viereen karahti muuttuneisiin tulvariskirajoihin, jotka estivät paikalle rakentamisen.
– Kiimingistä ei ole löytynyt mitään tonttia, jonne tämän suunnitellun elementtipäiväkodin voisi laittaa. Ei ole myöskään löytynyt mitään muita toimivia tiloja, Mäkikyrö sanoo.
Lapsen kateisiin joutuminen ei Mäkikyrön mukaan johtunut tiloista, vaan se on inhimillinen virhe, josta on vanhemmalle annettu kirjallinen selvitys. Sanna Pakanen kertoo saaneensa selvityksen, mutta hän uskoo, että asianmukaisissa tiloissa ja pihassa tapahtunut olisi jäänyt tapahtumatta.
Toiminnassa usean tarkastuspisteen ohitus mahdollistui Pakasen mielestä siksi, että samassa tilassa toimii kaksi ryhmää yhdistettynä ja on helposti epäselvää kenen vastuulla on mikäkin määrä lapsia.
– Tässä ei ole kyseessä pelkästään oma lapseni, vaan haluan todella, että tilanne muuttuu, jotta ei satu jotain pahempaa. Olen kuullut, että tiloissa työskentelevät kärsivät muun muassa päänsärystä ja muista sisäilmaongelmien aiheuttamista ongelmista. Onko sekään hyvä asia, Pakanen kysyy.
Mäkikyrön mukaan tilojen kuntoa seurataan aktiivisesti olosuhdemittauksin, eikä niissä ei ole todettu puutteita.
Sanna Pakasen väitteeseen siitä, että kunnantalon tiloissa olevassa päiväkodissa rikotaan lain määräämiä ryhmäkoon rajoja, Mäkikyrö vastaa ehdottoman kieltävästi. Pakasen mukaan yläkerrassa on virallisesti kaksi kahden hoitajan erillistä ryhmää.
– Tilat ovat kuitenkin käytännössä yhdessä, eikä lain mukaan saisi olla maksimissaan kolmen hoitajan mitoituksen ryhmiä. Siellä on teoriassa kaksi erillistä ryhmää, jossa on yhteensä 27 lasta, mutta käytännössä ryhmät toimivat täysin yhdessä.
Alakerrassa tilanne ei ole hänen mukaansa yhtään parempi.
– Kun esimerkiksi toinen hoitajista lähtee osaston eri päähän pesemään lapsen pyllyä, jää toinen yksin pienten ryhmän kanssa. Leikkihuoneet ovat toimistotiloja, joissa ilmanvaihto on mitoitettu kolmelle. Nukkumahuoneessa on kahden ryhmän lapset plus pari aikuista päälle, Pakanen laskelmoi.
Käytännössä yläkerran yhden vessan, yhden vesipisteen ja yhteisen nukkumahuoneen vuoksi ryhmät toimivat hänen näkemyksensä mukaan yhtenäisesti.
– Lapsi on myös kertonut välillä ruokailevansa isompien kanssa eri ryhmässä, kuin oma ryhmä, Pakanen jatkaa.
Pasi Mäkikyrön mukaan niin tässä kuin kaikissa muissakin päiväkodeissa yritetään kaikin tavoin varmistaa, että mitoitus on aina oikea. Mitään tarkoituksellista vajaamiehitystä tai ryhmien tosiasiallista yhdistämistä ei ole.
– Kiimingin kunnantalon kaksi ryhmää toimivat joustavasti hyödyntäen osin samoja tiloja silloin kun on järkevää ja mahdollista. Ryhmillä on omat ruokailu- ja pukeutumistilat ja tiloissa on useita leikkihuoneita tarjolla. Neliöitä on runsaasti lapsimäärään nähden, Mäkikyrö kertoo.
Toiminnallisesti yläkerran tilat osoittautuivat hänen mukaansa osin haasteellisiksi aiemmin tiloissa olleille pienten ryhmille, kuten esimerkiksi ulkoiluihin siirtymiset. Sen vuoksi pienten ryhmä toimii nyt alakerran tiloissa maatasossa.
TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.