Tem­mes-kai­vu­ri ja Ford­son-trak­to­ri sai­vat Kii­min­gis­sä uuden elämän

Kii­min­ki­läi­nen Eero Lau­ri­la halusi nos­taa esil­le eri­tyi­ses­ti Tem­mes-kai­vu­rin tehok­kuu­den, toi­mi­vuu­den sekä sen mer­ki­tyk­sen kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta, ja täs­tä syys­tä hän päät­ti ostaa kai­vu­rin ja kun­nos­taa sen sekä vuo­den 1963 Ford­son Super Major –trak­to­rin. Nyt hänen pihas­saan on täy­sin toi­min­ta­kun­toi­nen yhdis­tel­mä, jol­la voi­si läh­teä ojan­kai­vuuseen vaik­ka saman tien.

– Isäl­lä­ni Erkil­lä oli Tem­mes-kai­vu­ri aika­naan 1950-luvun lopul­la, ja se oli Kii­min­gis­sä työs­sä muun muas­sa Puron­tien työ­maal­la. Monia Tem­mes-kai­vu­rei­ta oli ojia teke­mäs­sä Ran­ta­poh­jan­kin alu­eel­la lapion­työn kor­vaa­ja­na, mut­ta mei­dän koneem­me oli työs­sä enim­mäk­seen hiek­ka- ja soramontuilla.

– Tie­dän, että Kii­min­gis­sä näi­tä oli pari, ja tämä kun­nos­ta­mam­me on niis­tä toi­nen. Yli-Iis­sä­kin oli yksi, mut­ta Yli­kii­min­gis­sä ei yhtään. Trak­to­ri on puo­les­taan tie­tääk­se­ni alku­jaan Suo­mus­sal­mel­ta, ja minä ostin sen Auto­Jan­nel­ta Jää­lis­tä, Lau­ri­la kertoo.

Tem­mes-kai­vu­rei­den kul­ta-aika jäi mel­ko lyhyek­si (1953–1965), mut­ta oli sitä­kin ter­ve­tul­leem­pi tehos­taes­saan työn­te­koa ja kor­va­tes­saan mies­työ­voi­man vapaut­taen sen mui­hin teh­tä­viin. Tämän jäl­keen alkoi­kin hydrau­liik­ka­ko­nei­den aika.

Lau­ri­la myön­tää aja­tel­leen­sa, että hänen osta­man­sa Tem­mes-kai­vu­ri oli­si mel­ko huo­nos­sa kun­nos­sa, mut­ta se yllät­ti, sil­lä se oli­kin var­sin hyväkuntoinen.

– Vaih­doim­me sii­hen vai­je­rit ja ren­kaat. Hiek­ka­pu­hal­sim­me ja maa­la­sim­me, ja sii­nä se oli. Myös trak­to­ri koki täy­del­li­sen muo­don­muu­tok­sen ja sii­hen vaih­det­tiin tuk­ku uusia osia.

Lau­ri­lan Tem­mes-kai­vu­ri on peräs­sä vedet­tä­vä mal­li. Sitä on val­mis­tet­tu myös suo­raan trak­to­riin kiin­ni­tet­tä­vää mal­lia, joka on näh­tä­väs­ti ollut myös ylei­sem­min käy­tös­sä. Auno Auno­la on kir­joit­ta­nut vuon­na 2019 kir­jan Tem­mes-kai­vu­ris­ta ja sen teki­jöis­tä. Kir­ja on ker­to­mus menes­tyk­sek­kääs­tä tari­nas­ta, joka ker­too yhdes­tä sodan jäl­kei­sen ajan mer­kit­tä­vim­mis­tä suo­ma­lai­ses­ta keksinnöstä.

Tem­mes-kai­vu­ri on oiva osoi­tus sen kek­si­jöi­den, tem­mes­läi­sen maan­vil­je­li­jä Han­nes Peh­ko­sen ja limin­ka­lai­sen auton­kul­jet­ta­ja Eeli Lem­pi­sen nerok­kuu­des­ta. Vii­si­kym­men­tä­lu­vun ensim­mäis­ten vuo­sien aika­na mie­het poh­ti­vat tahoil­laan, miten pel­to­jen ja met­sien rai­vauk­ses­sa pää­si­si hel­pom­mal­la ja ei tar­vit­si­si teh­dä ras­kai­ta ojien kai­vui­ta lapio­pe­lil­lä. Monien sat­tu­mien kaut­ta kave­ruk­set pää­tyi­vät yhdes­sä poh­ti­maan rat­kai­sua ongelmiinsa.

Vajaan kah­den vuo­den kulut­tua aloit­ta­mi­ses­ta kave­ruk­set teki­vät Peh­ko­sen pihal­la omat koe­kai­vauk­sen­sa ja saat­toi­vat tode­ta, että sehän toi­mii niin kuin oli suunniteltukin.

Kai­vu­rin jat­ko­suun­nit­te­lu, val­mis­tus ja sar­ja­tuo­tan­to toteu­tet­tiin Raa­hes­sa juu­ri pro­to­tyy­pin val­mis­tu­mi­sen aikoi­hin kon­kurs­siin men­neen Ruo­na Oy:n jat­ka­jak­si perus­te­tun Raa­he Oy:n tehdaslaitoksessa.

Kai­vu­ri paten­toi­tiin maa­il­mal­la usei­siin mai­hin. Tem­mes-kai­vu­ris­ta tuli yksi Raa­he Oy:n menes­tyk­sen tuki­pi­la­reis­ta ja sen val­mis­tus jat­kui rei­lut kym­me­nen vuot­ta. Mekaa­ni­ses­ti toi­mi­van Tem­mek­sen kehit­tä­mi­nen kui­ten­kin pysäh­tyi ja hydrau­li­set kai­vin­ko­neet val­ta­si­vat mark­ki­nat kuusi­kym­men­tä­lu­vun puo­li­vä­lis­sä eikä sen val­mis­tus­ta kan­nat­ta­nut enää jatkaa.

Läh­de: ruona100.fi

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.