Suo­si­mu­laat­to­ri aut­taa met­sä­no­mis­ta­jaa kun­nos­tuso­ji­tus­ten koh­den­ta­mi­ses­sa –Alu­een met­sä­no­mis­ta­jia kut­su­taan kool­le tutus­tu­maan uuteen työkaluun

Jää­lin­jär­ven valu­ma-alu­eel­la on käyn­nis­sä han­ke, jos­sa pilo­toi­daan uusia työ­ka­lu­ja met­sä­ta­lou­den vesien­suo­je­luun. Itä-Suo­men yli­opis­to ja Luon­non­va­ra­kes­kus ovat kehit­tä­neet suo­si­mu­laat­to­rik­si kut­su­tun ohjel­mis­ton met­sä­ta­lou­den vesien­suo­je­lun edis­tä­mi­seen. Simu­laat­to­ri tuot­taa maa­no­mis­ta­jal­le tie­toa, jota voi halu­tes­saan hyö­dyn­tää metsätaloudessa.

Suo­si­mu­laat­to­ria on jo tes­tat­tu Jää­lin­jär­ven valu­ma-alu­eel­la, ja tulok­sis­ta on muo­dos­tet­tu met­sik­kö­ku­vio­koh­tai­set kar­tat, joi­ta hyö­dyn­tä­mäl­lä on tavoit­tee­na koh­dis­taa kun­nos­tuso­ji­tus vain niil­le met­sik­kö­ku­vioil­le, jos­sa se on puus­ton kas­vun kan­nal­ta vält­tä­mä­tön­tä sekä sopi­val­la oji­tus­sy­vyy­del­lä vähen­tää poh­ja­ve­den pin­nan­vaih­te­lui­ta ja siten rau­ta­sa­kan kul­keu­tu­mis­ta vesistöön.

Jää­lin­jär­ven valu­ma-alu­eel­la suo­si­mu­laat­to­ria pilo­toi­tiin MTK:n met­sä­asian­tun­ti­ja Mark­ku Ekdah­lin mukaan sik­si, kos­ka met­sä­ta­lous on yksi suu­rim­mis­ta syis­tä, joi­den vuok­si jär­ven tila on heikentynyt.

–Alu­een tur­ve­maat sisäl­tä­vät pal­jon rau­taa ja suu­ret poh­ja­ve­den pin­nan­vaih­te­lut lisää­vät rau­dan liu­ke­ne­mis­ta maa­pe­räs­tä, jol­loin se kul­keu­tuu Jää­lin­jär­veen, Ekdahl kuvailee.

Suo­si­mu­laat­to­rin avul­la kun­nos­tuso­ji­tuk­set voi­daan koh­den­taa siten, että hyö­ty puus­ton kas­vul­le on suu­rin mut­ta rau­dan liu­ke­ne­mi­nen pienintä.

Nyt muo­dos­te­tus­ta kar­tas­ta sel­vi­ää, että Jää­lin­jär­ven valu­ma-alu­een met­sän­poh­jat ovat pää­sään­töi­ses­ti mel­ko rehe­viä, ja met­sät kas­va­vat hyvin ilman kun­nos­tuso­ji­tuk­sia­kin. Toki siel­tä löy­tyy nii­tä­kin aluei­ta, joil­la oji­tus­ten kun­nos­ta­mi­nen kannattaa.

– Alu­eel­la on pal­jon pie­niä tilo­ja, joten jos pää­te­tään toteut­taa kun­nos­tuso­ji­tuk­sia, ne kan­nat­tai­si teh­dä usei­den tilo­jen yhtei­si­nä hank­kei­na, Ekdahl kertoo.

Jää­lin­jär­ven valu­ma-alu­eel­ta muo­dos­tet­tu­ja kart­to­ja sekä suo­si­mu­laat­to­ria esi­tel­lään Kor­teo­jan ja Saa­ri­se­no­jan valu­ma-alu­een maa­no­mis­ta­jil­le Hut­tu­ky­län nuo­ri­so­seu­ral­la tors­tai­na 2.6. kel­lo 18 alkaen. Kah­vi­tar­joi­lun vuok­si tilai­suu­teen pyy­de­tään ilmoit­tau­tu­maan etu­kä­teen Mark­ku Ekdahlille.

Kar­tat ovat myös näh­tä­vil­lä alu­een metsänhoitoyhdistyksessä.

– Tois­tai­sek­si kart­ta on kool­taan niin suu­ri, että sitä ei voi säh­kö­pos­ti­se lähe­tel­lä ja toi­saal­ta sitä ei voi sinän­sä lait­taa net­tiin­kään näh­tä­vil­le, kos­ka se sisäl­tää pal­jon tila­koh­tai­sia tie­to­ja, Ekdahl kertoo.

Hän uskoo, että suo­si­mu­laat­to­ris­sa ja sen poh­jal­ta tuo­te­tuis­sa kar­tois­sa on ainek­sia toi­mi­vak­si työ­ka­luk­si tule­vai­suu­des­sa, kun­han käyt­tö­liit­ty­mät saa­daan kuntoon.

– Ihan­teel­lis­ta oli­si, että kart­ta tuli­si näh­tä­vil­le Met­sä­kes­kuk­sen Metsään.fi-palveluun, mut­ta vie­lä se ei siel­lä ole.

Jää­lin pilot­ti­hank­keen rahoit­ta­ji­na toi­mi­vat Kii­min­gin-Jää­lin vesien­hoi­to­yh­dis­tys, MTK, Suo­men Met­sä­sää­tiö sekä Poh­jois-Suo­men metsänhoitoyhdistykset.

Tutus­tu Ran­ta­poh­jan tilaus­tar­jouk­siin täs­tä.