ELOKUU. Ylikiimingin Vepsällä vallitsi todellinen talkootunnelma, kun vuonna 1926 rakennettua vanhaa koulua kunnostettiin porukalla. Koulu täyttää sata vuotta vuonna 2026, jolloin Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki. Vepsäläiset tavoittelevat sitä, että heidän maakunnallisesti merkittävä rakennuskokonaisuutensa (MRKY) olisi vuonna 2026 osa kulttuuripääkaupunkihanketta. Kuva: Teea Tunturi
TAMMIKUU. Pahkakosken tuulivoimapuiston maanrakennustyöt Yli-Iissä olivat käynnistyneet. Alueen tieverkkoa, kaapelointia ja niin sanottuja nosto- eli asennusalueita sekä voimaloiden perustuksia rakennettiin kesään saakka, jonka jälkeen loppukesästä päästiin asentamaan itse tuulivoimaloita. Asennus jatkuu läpi talven 2024–2025, ja puisto on valmis tulevana kesänä. Kuva: Teea Tunturi
HELMIKUU. Puretun seurakuntakodin paikalle rakentuvalla uudella seurakuntakodilla vietettiin Yli-Iissä juhlallisia harjannostajaisia, kun rakennuksen vesikattotyöt saatiin valmiiksi ja uusi talo sateelta suojaan. Seurakuntakoti valmistui loppukesällä, ja se on sen jälkeen toiminut jo monenlaisen yli-iiläishetken kodikkaana näyttämönä. Kuva: Teea Tunturi
MAALISKUU. Kiimingin–Jäälin vesienhoitoyhdistys teki Oulun kaupungille ostotarjouksen Jäälinmajasta, josta kaupunki luopuu. Yhdistys haluaa kehittää Jäälinmajasta koko Jäälin ja lähialueen asukkaiden yhteisen kokoontumistilan. Neuvottelut asian ympärillä jatkuvat yhä, ja tällä hetkellä Jäälinmaja on tyhjillään. Kuva: Teea Tunturi
HUHTIKUU. Jäälissä järjestettiin yleisötilaisuus, jossa nostettiin esille jälleen kerran Kuusamontien kehittämissuunnitelmat. Moni oli sitä mieltä, että kehittäminen nykypaikalleen ei vastaa sitä tarvetta, joka liikenneturvan ja suuren liikenteen määrän vuoksi on. Uusi linjaus olisi monesta parempi vaihtoehto. Nyt odotellaan vuonna 2025 valmistuvaa yleissuunnitelmaa. Kuva: Teea Tunturi
TOUKOKUU. Keväällä Yli-Iissä kokoonnuttiin pureksimaan porukalla Pohteen päätöksiä, joiden seurauksena lähes kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut poistuivat alueelta. Erityisen hankalaksi yli-iiläiset kokivat sen, että omalta kylältä pitää lähteä kaikkiin eri palveluihin joko Kiiminkiin tai Iihin. Yli-iiläiset pohtivat, halutaanko heidän muuttavan pois kotiseudultaan vai mikä on syy kurjistamiseen. Kuva: Teea Tunturi.
KESÄKUU. Huttukylän nuorisoseura juhli keskikesällä Kiimingissä 90-vuotisjuhliaan. Nuorisoseura on vuosikymmenien ajan ollut Huttukylässä taho, joka on ylläpitänyt kyläyhteisöä ja tarjonnut paikkakuntalaisille paikan kokoontua ja harrastaa. Juhlassa Duurisiskot ‑kuoro onnitteli juhlijaa tulkitsemalla suomalaisia kappaleita. Kuva: Anu Kauppila.
HEINÄKUU. Ylikiimingin tervasautiolla juhlittiin jälleen kerran tervahaudan sytytysiltaa osana Tervstiiman tapahtumia. Ensimmäistä kertaa oli niin, että tervahaudan latominen piti lämpimän sään vuoksi jakaa kahdelle päivälle. Kiimingin kirkkoherra Pauli Niemelä ja Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jarmo Husso saivat haudan syttymään yhden tulitikun raapaisulla. Kuva: Teea Tunturi
ELOKUU. Ylikiimingin Vepsällä vallitsi todellinen talkootunnelma, kun vuonna 1926 rakennettua vanhaa koulua kunnostettiin porukalla. Koulu täyttää sata vuotta vuonna 2026, jolloin Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki. Vepsäläiset tavoittelevat sitä, että heidän maakunnallisesti merkittävä rakennuskokonaisuutensa (MRKY) olisi vuonna 2026 osa kulttuuripääkaupunkihanketta. Kuva: Teea Tunturi
SYYSKUU. Alakylän uuden koulun muoto alkoi hahmottua Kiimingissä. Koulu avaa ovensa syyslukukaudelle 2025. Sen myötä koulun liikuntasali saadaan takaisin oikeaan käyttönsä, sillä vanhan koulun tulipalon jälkeen sinne rakennettiin luokkien väistötilat. Uuden koulun valmistumisen jälkeen aletaan koulun tontilta purkaa 1950-luvulla rakennettua osaa Alakylän koulun rakennuksista. Purettava osa korvataan uudella rakennuksella. Kuva: Teea Tunturi
MARRASKUU. Ylikiimingissä Matti Koistinaho etsi saksalaissotilaiden ruumiita, jotka on perimätiedon mukaan oletettavasti haudattu vanhan tervahaudan kupeeseen syyskuussa 1944. Koistinaho uskoo, että metallinpaljastimen avulla esimerkiksi vuoristojääkäreiden rautasaappaat paljastaisivat ruumiiden olinpaikat vielä vuosikymmenten jälkeenkin. Ennen roudan tuloa ruumiita ei vielä kuitenkaan löytynyt. Kuva: Teea Tunturi
JOULUKUU. Kiimingin Yrittäjät ry ilmoitti marraskuussa luopuvansa Kiiminkipäivien järjestelyvastuusta. Kiiminki-Seura ry:n johtokunnalla oli jo joulukuussa vahva tahto siitä, että Kiiminkipäivät saa edelleen jatkoa vuosittaisena tapahtumana. Kiiminki-Seuran puheenjohtaja Matti Kontio (alhaalla vasemmalla) aikoo kutsua jo tammikuulle koolle tahoja, jotka voisivat olla mukana suunnittelemassa Kiiminkipäivien jatkoa. Kuva: Teea Tunturi
Vuoden vaihtuessa uuteen on aika muistella menneen vuoden tapahtumia Rantapohjan alueella. Nyt vuorossa ovat Kiiminki, Jääli, Ylikiiminki ja Yli-Ii. Haukiputaan viime vuotta muisteltiin 31.12.2024 ja Iin vuoden kulkua 3.1.2025.