Kun kirves ja työkalut pysyvät hyppysissä ei malta työntekoa lopettaa. Näin kävi myös eläkkeellä olevalle Halkolan Pekalle. Kun on tottunut kaikenlaista kivaa käsillä värkkäämään niin aika kuluu kuin siivillä. Kiimingistä syntyisin olevan Pekka Halkolan kädentaidot periytyvät sekä isänisän että isänäidin puolelta.
Pekka Halkola opiskeli Lahden teknillisessä oppilaitoksessa puuteollisuusinsinööriksi. Nuorena poikana hän oli kesätöissä rakennusliikkeessä apumiehenä ja isän matkassa omakotityömailla. Työelämään kuuluivat myös vaneritehtaalla työskentely. Oppia hän on antanut ammattikoulun viransijaisuuden aikana sahatekniikan ja puusepän opiskelijoille. Useilla rakennus- ja korjaustyömailla Pekka Halkola toimi työnjohtajana. Viimeisimmässä työpaikassa hän toimi korjausinsinöörinä Oulun kaupungissa vastuualueena vammaisten ja vanhusten asuntoihin kulkemista helpottavista toimenpiteistä, kuten pyörätuoliliuskat yms.
Nyt eläkkeellä ollessa Pekka on veistelemässä jo neljättä venettä. Kaikenlaisia puutöitä hän valmistelee myyntiin asti. Kenkätelineet, hattunaulakot, keittiöjakkarat ym. puutyöt ovat tilattuja tavaroita. Asiakkaan erikoistilaukset hän on pystynyt toteuttamaan. Myös pienet rakennusten korjaushommat ovat tilattavissa.
Pekan isä Erkki Halkola oli taitava ja kätevä kirvesmies, joka rakenteli elämänsä aikana taloja ja veisteli lapsenlapsille kelkkoja ym. kivaa. Taitavana poikana hän hyppeli rakennusaikaisilla telineillä lankulta toiselle. Häntä kutsuttiinkin nimellä ” KÄRPPÄ ERKKI”. Pekan isosisä Kustaa Halkola oli kotoisin Taivalkoskelta. Hän oli nuorena jäänyt huutolaislapseksi ja oppi pitämään kirvestä kädessä paremmin kuin lyijykynää. Halonhakkuut ja kaikenlaiset kirvesmiehen työt toivat elantoa jo nuorella iällä.
Pekka Halkolan isänäidin isä oli Juho Hannus, jota kutsutaan nimellä HANNUS UKKO. Hän oli kuuluisa hirsirakennusten rakentaja. Oulussa on vieläkin useita hirsirakennuksia, jotka hän on salvannut ja kasannut paikoilleen. Kärrynpyörät, puusaavit, hevosreet ym. hän nikkaroi, vaikka kynä ei pysynytkään kädessä. Hannus ukko ei nimittäin osannut lukea eikä kirjoittaa. Kuitenkin hän osasi laskea kuinka paljon hän pyytää markkoja rakennuksista, joita hän valmisti.
Kustaa Halkola oli matkallaan Amerikkaan jäänyt Hannus-Ukon taloon yöpyäkseen. Kuitenkin talon tytär alkoi miellyttämään. Niinpä hän kosi Kaisa ‑tytärtä. Hannus-Ukko kyseli Kustaalta, että onko hänessä kirvesmiehen vikaa. Niinpä Kustaa otti kirveen oikeaan käteensä ja asetti sen olkapäänsä yli. Vasemman käden hän laittoi pölkyn päälle sormet haralleen. Sitten hän huitoi kirveellä jokaisen sormen väliin. Pölli pilkkoontui haloiksi, mutta sormet säilyivät eheinä. Kelpasi Kustaa Hannus-Ukolle vävypojaksi.
Pirkko Runtti
Kirjoittaja on Pekan sisar