Perin­ne­jou­lun tunnelmaa

Tirin­ky­lä­läi­sen San­na Hai­puk­sen Jou­lu­puo­ti wan­ha rii­hi ava­si oven­sa ensi ker­taa vii­me jou­lun alla. Sen jäl­keen on tapah­tu­nut pal­jon, jou­lu­puo­ti on löy­tä­nyt asia­kas­kun­tan­sa ja ollut auki kesäl­lä­kin. Hai­pus on perus­ta­nut toi­mi­ni­men, ja hän uskoo, että tule­vai­suu­des­sa rii­hi työl­lis­tää hän­tä yhä enemmän.

1900-luvun alus­sa raken­net­tu van­ha vil­ja­rii­hi on täyn­nä perin­ne­jou­lun tun­nel­maa. Myyn­nis­sä siel­lä on Hai­puk­sen itsen­sä val­mis­ta­mia käsi­töi­tä aina jou­lui­sis­ta luon­non havu­krans­seis­ta him­me­lei­hin ja jou­lu­her­kuis­ta vil­la­suk­kiin. Jou­lu­va­lot ja ‑lau­lut luo­vat tun­nel­maa. Rii­hi tul­vii jou­lui­sia tuoksuja.

Wan­han Rii­hen toi­min­ta sai alkun­sa jou­lu­krans­seis­ta, ja niin­pä tämän jou­lun alla Hai­pus on yhdes­sä serk­kun­sa, Jää­li­hal­lin yrit­tä­jä Tii­na Leh­ti­so­lan kans­sa suun­ni­tel­lut ja val­mis­ta­nut jät­ti­krans­se­ja pipa­ris­ta. Rii­hel­lä on myös jär­jes­tet­ty jou­lu­kort­ti­ku­vauk­sia yhdes­sä kii­min­ki­läi­sen valo­ku­vaa­ja Tiia Juu­ti­sen kans­sa. Piha­pii­riin raken­net­tuun tun­nel­mal­li­seen “kas­vi­huo­nee­seen” puo­les­taan on ala­ky­lä­läi­nen Satu Mart­ti maa­lan­nut jou­lui­sia lasi­piir­rok­sia. San­na Hai­pus pitää tär­keä­nä yhteis­työ­tä alu­een ihmis­ten kans­sa. Käsi­töi­tä Wan­haan rii­heen teke­vät myyn­tiin hänen oman sukun­sa nai­set. Hai­puk­sen isä puo­les­taan pitää huo­len, että krans­sei­hin riit­tää havuja.

– Olen tämän vuo­den aika­na oppi­nut pal­jon ja visiot tule­vai­suu­des­ta ovat sel­vil­lä. Osaan nyt aika­tau­lut­taa työt vuo­den ajal­le pal­jon parem­min. Ensi vuo­den tam­mi­kuus­sa teen aika­tau­lun koko vuo­del­le, jol­loin työt jakau­tu­vat pal­jon tasai­sem­min, Hai­pus kertoo.

Jou­lu­puo­ti wan­han rii­hen aukio­loai­ko­ja voi seu­ra­ta sen Face­boo­kis­ta tai Instagramista.

Tutus­tu Ran­ta­poh­jan tilaus­tar­jouk­siin täs­tä.