Suomalaisen musiikin kentällä on harvoja yhtä pitkäaikaisia viihdetaiteilijoita kuin Mikko Alatalo. Tänä syksynä Alatalo juhlistaa 50-vuotista uraansa Maalaispojasta 50 vuotta ‑juhlakiertueella, joka starttaa syyskuun 26. päivänä Oulun Voimalasta. Tälle konsertille ja koko kiertueelle on ominaista paluu juurille. Kiiminkijokivarren kasvatti Alatalo palaa paitsi uransa alkuvuosien musiikkiin, myös henkilökohtaisesti merkittäviin maisemiin.
Alatalon sooloura alkoi vuonna 1974, kun hänen debyyttialbuminsa Maalaispoika oon ilmestyi ja toi kansan tietoisuuteen uuden äänen. Kyseinen albumi oli kuin esinäytös niille lauluille, jotka myöhemmin käsittelivät maaseudun autioitumista ja muuttoliikettä kaupunkeihin. Nyt, 50 vuotta myöhemmin, nämä kappaleet soivat jälleen elävänä yleisön edessä. Alatalo itse kuvailee tätä juhlakiertuetta ainutlaatuiseksi mahdollisuudeksi esittää sellaisia kappaleita debyyttilevyltään, jotka ovat jääneet vähemmälle huomiolle vuosien varrella.
– Maalaispoika oon on aina kuulunut keikkaohjelmistooni, mutta osa levyn biiseistä on jäänyt pienemmälle huomiolle. Tämän juhlakiertueen puitteissa on hienoa päästä tulkitsemaan myös niitä, kuten muitakin urani alkuvuosien kappaleita, Alatalo kertoo.
Alatalolla on takanaan mittava ura. Hän on levyttänyt 700 kappaletta, joista 600 on kirjoitettu yhdessä Harri Rinteen kanssa. Lisäksi taustalla on yli 6000 keikkaa ja yli 50 julkaistua albumia. Viime vuosina Alatalo on nähty muun muassa suositussa Vain elämää ‑ohjelmassa ja hänet on palkittu merkittävillä tunnustuksilla, kuten Iskelmä-Finlandialla ja Suomi-palkinnolla. Onkin selvää, että kyseessä on artisti, joka on jättänyt pysyvän jäljen suomalaisen musiikin historiaan.
Alatalon kiertueella kuullaan paitsi debyyttialbumin kappaleita, myös myöhempien vuosien hittejä ja manserokin klassikoita. Alatalon poika, Kalle Alatalo, säestää isäänsä kiertueella, tuoden konsertteihin uuden sukupolven näkökulman. Tämä perhesuhde antaa kiertueelle syvällisen ja koskettavan sävyn.
Alatalo on kasvanut Kiimingin Alakylässä, ja Kiiminkijoen maisemat ovat olleet keskeinen osa hänen elämäänsä. Nuoruudessaan Alatalon isä rakensi pojalleen kotipihalle pitkän antennin kahden puun väliin. Tuohon aikaan Suomen radiokanavat eivät juurikaan soittaneet popmusiikkia, mutta tämän antennin avulla Alatalo pystyi kuuntelemaan Ruotsin radiota, jossa soi hänen suosikkinsa, kuten Beatles ja Rolling Stones. Tämä oli Alatalolle opinahjo, josta hän ammensi runsaasti inspiraatiota.
Kun Kiiminkiin saatiin televisiomasto, Alatalo näki televisiosta The Spencer Davis Groupin esiintymisen, mikä teki häneen syvän vaikutuksen. Myöhemmin Alatalo levytti Heikki Silvennoisen kanssa kappaleen Anna Mulle Lovee, joka ammensi inspiraationsa Davis Groupin laulajan Stephen Winwoodin hitistä Gimme Some Lovin.
Nuoruudessaan Alatalolla oli läheinen ystävä Ilkka Alila, joka omisti levysoittimen sekä Beatlesin levyjä. Kaverukset kuuntelivat niitä yhdessä, ja soittivat itsekin samoja kappaleita. Alila bassolla ja Alatalo kitaralla. Heidän kanssaan musisoi myös rumpali, ja he harjoittelivat Alatalon kodin vintillä muutaman muun pojan kanssa Beatlesin ja muiden aikansa bändien kappaleita.
Myöhemmin Alatalo perusti harrastusbändin ystävänsä Heikki Saarelan kanssa, ja he soittivat iltaisin Alakylän koululla. Saarela toimi bändin solistina ja Alatalo kitaristina. Kun Alatalo siirtyi Tuiran yhtenäiskoulun lukioon, perustettiin jälleen uusi bändi. Alatalo kuvailee nuoruusvuosiaan erittäin inspiroivina, joka oli täynnä musiikin sekä kavereiden tuomaa iloa.
Alatalo on usein korostanut maaseudun ja erityisesti pohjoisen luonnon merkitystä omassa musiikissaan. Hän on antanut äänen niille tunteille ja ilmiöille, jotka kumpuavat kotiseudun ihmisistä ja maisemista.
– Nuoruus Kiiminkijokivarressa antoi minulle juuret, ja senhän olen kertonut laulussa ”Kiiminkijoki”. Se on minun kotijokeni ja on edelleen. Kun Vesa-Matti Loiri sanoi joskus, että hänen tuhkansa pitää heittää Inarijärveen, josta hän sai ison kalan, niin “Kiiminkijoki”-laulussa sanotaan, että te voitte miehen ja soittimen tuhkat joen syliin heittää, Alatalo kertoo.
Juhlan kunniaksi Alatalon debyyttialbumi Maalaispoika oon julkaistaan uudelleen, tällä kertaa sekä vinyyli- että CD-formaateissa. Levyllä on mukana alkuperäistä levynkansitaidetta ja sisäkannen taskussa on muun muassa Tommi Liuhalan Alatalo-haastattelu vuodelta 1974. Uusintajulkaisu on saanut taakseen Levykauppa Äxän, joka näki albumin historiallisesti merkittävänä teoksena suomalaisen musiikin kentällä.
Mikko Alatalon Maalaispojasta 50 vuotta ‑kiertue tulee olemaan ikimuistoinen matka paitsi hänen omaan uraansa, myös suomalaisen musiikin ja kulttuurin historiaan. Paikallisesti se tarjoaa erityisen merkittävän hetken, kun Kiimingin oma poika palaa sinne, mistä kaikki alkoi.
TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.