Luu­kas-pas­sio esi­te­tään Kiimingissä

Kii­min­ki­läi­sen kirk­ko­musii­kin leh­to­ri Ris­to Aina­lin Luu­kas-pas­sio esi­te­tään sun­nun­tai­na 6.4. kel­lo 18 Kii­min­gin seu­ra­kun­ta­kes­kuk­ses­sa ja sun­nun­tai­na 13.4. Pyhä­joen kir­kos­sa. Kii­min­gin kon­ser­tis­sa ovat solis­tei­na Tuo­mo Rah­ko, teno­ri (evan­ke­lis­ta), Jark­ko Met­sän­hei­mo, bas­so­ba­ri­to­ni (Jee­sus), Juha­na Luok­ka­nen (Pie­ta­ri), Jan­ne Kaja­va (Pon­tius Pila­tus), Johan­na Sep­pä­nen (Maria), Mar­kus Ala­kärp­pä (katu­va pahan­te­ki­jä) sekä usei­ta mui­ta solis­te­ja. Kii­min­gin seu­ra­kun­nan Kai­kuos-kuo­roa joh­taa Jark­ko Met­sän­hei­mo ja jousior­kes­te­rin kon­sert­ti­mes­ta­ri­na on Sinik­ka Ala-Lep­pi­lampi, urku­ja soit­taa sävel­tä­jä Ris­to Aina­li ja oboe­ta Eeme­li Neva­lai­nen.

Ris­to Aina­lin Luu­kas-Pas­sio on syn­ty­nyt pit­kän ajan kulues­sa vuo­si­na 1996–98. Pas­sion syn­tyyn vai­kut­ti aja­tus hel­pom­min toteu­tet­ta­vas­ta pas­sios­ta, teok­ses­ta, jon­ka aivan taval­li­nen kes­ki­ta­son ama­töö­ri­kuo­ro voi­si toteuttaa. 

– Baro­kin­ajan suu­ret pas­siot ovat taval­li­sil­le kuo­roil­le lii­an suo­ri­töi­siä. Aja­tuk­se­na oli myös, että aivan taval­li­nen suo­ma­lai­nen kan­san­mies ja ‑nai­nen voi­si­vat pit­käs­ty­mät­tä kuun­nel­la ja kokea Kris­tuk­sen kär­si­myk­sen tapah­tu­mat musii­kin kei­noin, Aina­li kertoo.

Pas­sio on sävel­let­ty Ris­to Aina­lin joh­ta­mal­le Tou­ko­met­ti­set-kuo­rol­le taval­laan mittatilaustyönä.Luukas-Passion sisäl­lön kak­si kan­ta­vaa pila­ria ovat Luuk­kaan evan­ke­liu­min kuvaus Kris­tuk­sen kär­si­mys­ties­tä ja Sii­onin Mat­ka­lau­lu­jen kär­si­my­sa­jan laulut. 

– Mat­ka­lau­luis­sa juu­ri ker­ro­taan syväs­ti ris­til­lä haa­voi­te­tus­ta veri­ses­tä Vapah­ta­jas­ta, joka syyt­tö­mä­nä kär­sii ja kuo­lee mei­dät pelas­tak­seen. Luuk­kaan kär­si­mys­ker­to­mus on synop­ti­sis­ta ainoas­taan suo­ma­lai­ses­ta Raa­ma­tus­ta. Mat­ka­lau­lu­jen runot ovat nykyi­sin käy­te­tään hen­gel­li­sis­sä lau­luis­sa run­saas­ti, Aina­li luonnehtii.

Aina­lin omien tee­mo­jen ja sävel­mien lisäk­si muka­na on myös joi­ta­kin sak­sa­lai­sia van­ho­ja koraa­le­ja ja joi­den­kin suo­ma­lais­ten ja ruot­sa­lais­ten lau­lun­te­ki­jöi­den lähei­sik­si tul­lei­ta tun­net­tu­ja sävel­miä. Teok­sen soin­nu­tuk­ses­sa ei ole läh­det­ty kokei­le­maan uusia moder­ne­ja tuu­lia vaan on sävel­tä­jän­sä mukaan pitäy­dyt­ty van­has­sa hyvin soi­vas­sa harmoniassa.

– Säes­tyk­sen idea löy­tyi van­has­ta baro­kin pas­sio­pe­rin­tees­tä, jos­sa orkes­te­ri säes­tää kuo­ron ja Jee­suk­sen, Iurun ker­to­jan osat. Täs­sä teok­ses­sa urku­jen muka­na ei ole sel­loa eikä kont­ra­bas­soa kuten van­ho­jen pas­sioi­den con­ti­nuos­sa. Luu­kas-Pas­sion orkes­te­ri koos­tuu jousi­ryh­mäs­tä täy­den­net­ty­nä hui­lul­la ja oboe damo­rel­la, sanoo Ainali.