Kiiminkiläisen kansanedustajan ja kansanedustajaehdokkaan Pekka Aittakummun vaalikampanjointi on jatkunut aktiivisena jo viikkoja. Mies ryhmineen on kulkenut laajaa vaalipiiriä läpi järjestäen erilaisia tilaisuuksia monenlaisissa ympäristöissä.
Viime viikon tiistaina Aittakumpu oli vaalipäällikkönsä Esa Kurkelan kanssa kotiutunut Kajaanista vasta myöhään illalla ja jo keskiviikkona aamupäivällä starttasi uusi päivä tavanomaisten kaupan edustoilla järjestettyjen tapahtumien muodossa. Iltapäivällä kolmen aikaan vuorossa oli päivän ensimmäinen tupailta, joka järjestettiin Ylikiimingin Vesalassa Keijo Wathénin kotona. Samana iltana järjestettiin vielä pari tupailtaa lisää, toinen Ylikiimingissä ja toinen Oulussa.
Wathénin tuvassa on laitettu pöytä koreaksi, arpoja ja ehdokkaan pamfletteja myydään, vaalituotteita jaetaan, kyläläisiä on kokoontunut kahvittelemaan ja kuulemaan ensimmäisen kauden kansanedustajan terveiset eduskunnasta ja ajatuksia mahdolliselle tulevalle kaudelle. Tupailta antaa äänestäjälle mahdollisuuden seurata ehdokasta rauhassa läheltä, muodostaa mielipidettä henkilöstä. Tunnelma tavoittelee tavallista kahvihetkeä kyläläisten kesken.
Ylikiimingissä keskustelu ryöpsähtää työllisyysongelmiin ja siihen, onko sosiaaliturva Suomessa liiankin hyvä. Miten ihmiset saataisiin kortistosta töihin? Miten nuoria kannustettaisiin aktiivisuuteen? Tarvitaanko ulkomaista työvoimaa, entä maahanmuuttoa? Onko hyvinvoinnin tavoittelulla loppupistettä vai hamuaako ihminen aina vain lisää hyvää kantamatta itse vastuuta mistään? Voitaisiinko olla vähempään tyytyväisiä ja onnellisia siitä, mitä meillä jo on? Aittakumpu löytää jokaiselle vastauksen, vastaukset kumpuavat keskustalaisesta, jopa alkiolaisesta maailmankuvasta ja siitä, että jokaista ihmistä pitää kannatella ja auttaa selviytymään myös itse tukiverkkojensa avulla.
Aittakumpu haluaa vaalia vakautta, muistaa positiiviset asiat ja kiinnittää huomiota epäkohtiin. Hän puhuu Pohjoisen kasvun ohjelmasta, jossa pohjoisen eri toimijat tuovat esille, että pohjoisen Suomen etu on koko maan etu. Puhe kumpuilee perheissä, nuorissa, työikäisissä, mutta myös ikääntyneissä, jotka ansaitsevat turvallisen vanhuuden. Sijansa tämän vuoden vaalikiertueella keskusteluissa saavat myös pellot ja metsät, maatalous sekä kohonneet kustannukset.
Vastuun syrjäisempien alueiden, kuten Ylikiimingin ja Yli-Iin elinvoiman palauttamiseksi tai ylläpitämiseksi Aittakumpu nakkaa vastauksessaan kunnille ja kaupungeille.
– Oulun kaupungin kaavoituksellaan pystyy aika paljon ohjaamaan sitä, mistä ihmiset pystyy hankkimaan kotipaikan. Kun perhe miettii asuinpaikkansa valintaa, palvelut, kuten koulut, terveyskeskukset ja kaupat ratkaisevat.
Aittakumpu toteaa olevansa jyrkästi sitä mieltä, että jos kyläkoulussa on kohtuullisesti oppilaita, sitä ei missään tapauksessa pidä lakkauttaa, sillä se tulee kaupungille kalliiksi.
– Jos kaikki keskitetään, se tulee jo kaupunkirakenteellekin kalliiksi.
Aittakumpu puhuu mielellään Norjan-mallista, jossa ihmisiä tuetaan rahallisesti muuttamaan syrjäseuduille. Samassa yhteydessä hän mainitsee opintolainanhyvityksen, jota keskusta ajoi, jotta vastavalmistuneita saataisiin muuttamaan syrjemmälle. Asia jäi toteutumatta kiireellisempien päätösten rynniessä edelle.
Aittakumpu kertoo, että tällä vaalikiertueella keskustelua on syntynyt runsaasti ja tunnelma on ollut keskustalaisesta vinkkelistä katsottuna positiivisempi, kuin median kirjoittelusta ja puolueen kannatuksen laskusta voisi äkkiseltään päätellä. Ehdokkaan katse käy kellossa, on aika arpoa hedelmäkori ja siirtyä eteenpäin.
TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ