Kuu­kau­den esi­ne: Vete­raa­nin sota­muis­to 1808–1809

Kan­sal­lis­ta vete­raa­ni­päi­vää vie­te­tään vuo­sit­tain huh­ti­kuun 27. päi­vä­nä Suo­men sota­ve­te­raa­nien kun­niak­si ja muis­tok­si sodan päät­ty­mi­ses­tä ja rau­han alka­mi­ses­ta. Lapin sota päät­tyi tuo­na päi­vä­nä vuon­na 1945.

Nyt esi­tel­tä­vä esi­ne liit­tyy sotaan, joka päät­tyi yli kak­si­sa­taa vuot­ta sit­ten. Kysees­sä on ruo­tuso­ta­mies Matin sota­saa­lis, venä­läi­nen pii­luk­ko­ki­vää­ri, vuo­si­mal­li 1798. Jal­ka­vä­ki­mal­lia, kalii­pe­ri noin 8 lin­jaa eli 21 mm, val­mis­tet­tu toden­nä­köi­ses­ti Tulas­sa. Pii­pus­sa vasem­mal­la puo­lel­la kyril­li­sin kir­jai­min ”HP”. H=Asetarkastajan suku­ni­men ensim­mäi­nen kir­jain. P=Priomnaja=hyväksytty. ”EP”=Asemestarin nimi­kir­jai­met. Lii­pa­si­men­kaa­ren edes­sä on Kak­si­päi­nen kot­ka, jol­la kruu­nu päässä=Valtion leima.

Esit­te­ly­ku­vas­sa kuu­kau­den esi­ne on ”Vete­raa­nin” pol­vel­la. Oikeas­sa kädes­sä on Suo­men sodas­sa pal­vel­lut pis­ti­mel­lä varus­tet­tu ruot­sa­lai­nen pii­luk­ko­ki­vää­ri, vm 1775. Lapik­kai­den vie­res­sä on ruo­tuso­ta­mie­hen vasi­kan­nah­kai­set rens­se­lit, joi­hin on hih­noil­la kiin­ni­tet­ty ruo­ka-astia ja huka­ri. Vii­mek­si mai­ni­tut ovat ikän­sä puo­les­ta voi­neet olla jo muka­na Suo­men sodassa.

Tuo­hon aikaan Suo­mes­sa oli palk­ka-armei­ja, jon­ka yllä­pi­dos­ta suu­rim­man osan kan­toi­vat talon­po­jat. Sota­väen yllä­pi­to oli orga­ni­soi­tu ruo­tui­hin, jois­sa 3–5 tilaa yllä­pi­ti yhtä sotamiestä.

Ala­kii­min­gin kyläs­tä läh­ti Kemin komp­pa­nian muka­na sotaan vii­si sotu­ria, jois­ta kol­me sel­vi­si hen­gis­sä. Eli hei­tä voi kut­sua Suo­men sodan veteraaneiksi.

1 Pui­tin ruo­tu: Aata­mi Matinpk, soti­las­ni­mi Adam Kiming, 49 v, soti­las­pal­ve­lus­ta 27 v.

2 Kaat­ta­rin ruo­tu: Kus­taa Mur­su, soti­las­ni­mi Gus­taf Fyhr 31 v, soti­las­pal­ve­lus­ta 5 vuotta.

3 Ukko­lan ruo­tu: Mik­ko Simonpk, soti­las­ni­mi Mic­hell Canon 47 v, sot. pal­ve­lus­ta 17 v.

Yksit­täi­siä tais­te­lui­ta voi­tet­tiin, mut­ta lop­pu­tu­lok­se­na Ruot­si hävi­si sodan ja Suo­mi lii­tet­tiin Venä­jään. Hyvä­nä onne­na voi­daan pitää sitä, että tuol­loin Venä­jää hal­lit­si valis­tusa­jan kei­sa­ri, jon­ka läh­tö­aja­tuk­se­na oli ottaa Suo­mi mah­dol­li­sim­man vähin vau­rioin. Tämä joh­ti sii­hen, että Suo­mi pää­si har­joit­te­le­maan itse­näi­syyt­tä yli sadan vuo­den ajak­si suuriruhtinaskuntana.

Ruo­tu­ti­lo­jen tuli kus­tan­taa soti­laal­le: Soti­las­torp­pa, johon raken­net­tiin n.5,5 m pit­kä ja leveä läm­mi­tet­tä­vä tupa, ait­ta sekä pie­ni navet­ta. Tor­pas­sa piti olla kaa­li­maa, puo­li tyn­ny­ri­na­laa ruis­pel­toa sekä kah­den hei­nä­kuor­man ver­ran niittyä.

Sota­mies sai ruo­dul­ta kuusi hopea­taa­le­ria pes­ti­ra­haa, leh­män, tyn­ny­ril­li­sen vil­jaa sekä puku­ker­ran, johon kuu­lui sar­ka­tak­ki, lii­vit tina­na­pein, sar­ka­housut, vil­la­su­kat, hat­tu sekä vil­la­la­pa­set. Puku­ker­ta oli tar­koi­tet­tu sivii­li­käyt­töön. Lisäk­si hän sai vasi­kan­nah­kai­sen repun.

Val­tio hank­ki aseis­tuk­sen, soti­las­pu­vun ja varus­teet. Vuo­si­palk­ka oli 30 kuparitaalaria.

Kii­min­ki-Seu­ra r.y. aloit­ti vii­me vuo­den syys­kuus­sa Ran­ta­poh­jas­sa Kuu­kau­den esi­ne ‑tee­man mukai­sen jut­tusar­jan. Kuu­kausit­tain ilmes­ty­väs­sä jutus­sa esi­tel­lään van­ho­ja esi­nei­tä ja työ­ka­lu­ja sekä ker­ro­taan nii­den käyt­tö­tar­koi­tuk­ses­ta. Syys­kuus­sa esit­te­lys­sä oli Kylän­ka­pu­la eli olter­man­nin­ka­pu­la, loka­kuus­sa Kau­laus­lau­ta ja ‑tuk­ki, mar­ras­kuus­sa enti­sa­jan teu­ras­ta­jan puuk­ko­set­ti, jou­lu­kuus­sa Poron län­get. Tämän vuo­den tam­mi­kuus­sa esi­tel­tiin Luu­luis­ti­met ja hel­mi­kuus­sa Jää­sa­ha. Nyt esit­te­lys­sä on Hir­ven­hiih­tä­jän sukset.

Kii­min­ki-Seu­ra on perus­tet­tu 1999. Yhdis­tyk­sen toi­mia­lu­ee­na on Oulun kau­pun­gin suur­alu­eet Kii­min­ki ja Jää­li, eli enti­sen Kii­min­gin kun­nan alue.

Yhdis­tyk­sen toi­min­nan tar­koi­tuk­se­na on mm. koti­seu­tu­tie­tou­den lisää­mi­nen, koti­seu­tu­hen­gen yllä­pi­tä­mi­nen ja oma­toi­mi­suu­den voi­mis­ta­mi­nen sekä koti­seu­dun kult­tuu­rien vaa­li­mi­nen ja edis­tä­mi­nen. Näi­tä asioi­ta vii­me vuo­den syys­kuus­sa aloi­tet­tu jut­tusar­ja tukee, ker­too yhdis­tyk­sen joh­to­kun­nan puheen­joh­ta­ja Mat­ti Kontio.

Jut­tusar­jan Kuu­kau­den esi­neen esit­te­lee asian har­ras­ta­ja ja joh­to­kun­nan jäsen Eino Mik­ko­nen. Kii­min­ki-Seu­ran muut joh­to­kun­nan jäse­net ovat Aila Berg, Mari­ka Hut­tu, Han­ne­le Kuti­lai­nen, Mar­ja-Tert­tu Mer­ta­nie­mi, Yrjö Runt­ti, Mar­ja-Lii­sa Ruo­ko­la ja Eeva-Lii­sa Vil­mi.

Läh­teet:

Bloms­ter Tapa­ni: Poh­jan­maan ryk­men­tin Kemin komp­pa­nia 1734–1810.

Taflor till Fän­rik Ståls säg­ner med Fins­ka armens uni­for­mer 1808–1809.

Kuu­kau­den esi­ne: Eino Mik­ko­sen yksityiskokoelma.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.