Kuu­kau­den esi­ne: Pui­nen sarvisatula

Ammoi­si­na aikoi­na, kesy­tet­ty­ään hevo­sen, ihmi­nen tote­si, että hevo­sel­la pää­see liik­ku­maan jou­tui­sas­ti kii­peä­mäl­lä sen sel­kään. Nois­ta ajois­ta läh­tien rat­sas­ta­jat ovat muka­vuuk­sien­sa vuok­si kehi­tel­leet eri­lai­sia peh­mus­tei­ta hevo­sen selkään.

Euroo­pan ensim­mäi­nen topat­tu satu­la kehi­tel­tiin Ukrai­nas­sa noin 500 eaa. Sata vuot­ta myö­hem­min satu­laan lii­tet­tiin jalus­ti­met. Kului vie­lä 700 vuot­ta ennen kuin kehi­tel­tiin ensim­mäi­nen puusa­tu­la, jos­ta muo­tou­tui vähi­tel­len etu- ja taka­kaa­ri­neen nykyis­tä käy­tös­sä ole­vaa satu­laa muistuttava.

Suo­ma­lai­sil­la rat­su­mie­hil­lä on pit­kät ja mai­neik­kaat perin­teet. Karaut­ti­vat­han suo­ma­lai­set rat­suso­ti­laat, hak­ka­pe­lii­tat, jo kol­mi­kym­men­vuo­ti­ses­sa sodas­sa 1600-luvul­la rat­sas­taen hal­ki Euroo­pan aina Pra­haan saak­ka. Jos oli­vat rat­su ja rat­sas­ta­ja tär­kei­tä sodas­sa oli­vat ne vält­tä­mät­tö­miä myös rau­han töis­sä. Enti­si­nä tiet­tö­mi­nä aikoi­na on pos­tia meil­lä kul­je­tet­tu rat­sain 1600-luvul­ta aina 1800-luvul­le saak­ka. Sil­loin ei mat­kus­tet­tu pai­kas­ta toi­seen vain kär­ryil­lä taik­ka reel­lä, vaan myös ratsastaen.

Val­ta­kun­tam­me vuo­den 1664 kes­ti­kie­va­ria­se­tuk­ses­sa sää­de­tään, että maja­ta­lois­sa tuli olla vau­nu­ja vähin­tään 2, kär­ry­jä 4, rekiä 6 ja satu­loi­ta 8. Jäl­kim­mäi­siä käy­tet­täes­sä istui mat­kus­ta­ja toi­sen ja kyy­ti­mies toi­sen hevo­sen seläs­sä. Näin teki­vät mat­kaa naisetkin.

Suo­mes­sa teh­tiin kah­den tyyp­pi­siä puusa­tu­loi­ta, sar­vi- ja pys­ty­ot­sai­sia satu­loi­ta. Pys­ty­ot­sai­set oli­vat omi­nai­sia Kar­ja­lal­le, Ete­lä-Savol­le ja itäi­sel­le Uudel­le­maal­le, sar­vi­sa­tu­lat maam­me muil­le osil­le. Pait­si sar­vea erot­ti län­ti­sen satu­lan pys­ty­ot­sai­ses­ta sekin, että sen alus­puis­sa oli aina reiät tai len­kit maha­vyö­tä var­ten ja reiät nii­tä nau­ho­ja var­ten, joil­la kiin­ni­tet­tiin alus­nah­kat tai alus­pat­jat satu­laan. Pys­ty­ot­sai­set satu­lat kiin­ni­tet­tiin hevo­sen sel­kään satu­lan yli juok­se­vil­la vöillä.

Kuu­kau­den esi­nee­nä on pui­nen nel­jäs­tä osas­ta veis­tet­ty län­tis­tä tyyp­piä ole­va satu­la. Kaa­re­vik­si muo­toil­tui­hin sel­kä­pui­hin on lovi­lii­tok­sin ja puu­ta­pein istu­tet­tu koris­tel­lut kaa­re­vat satu­la­puut. Etum­mai­nen satu­la­puu on lähes pys­ty­asen­nos­sa ja se on tuet­tu sel­kä­pui­hin rau­ta­vah­vik­kein. Molem­mat satu­la­puut puo­les­taan on yhdis­tet­ty toi­siin­sa muo­toi­luil­la rau­ta­vah­vik­keil­la. Nau­ha­mai­set puu­leik­kauk­set koris­ta­vat satu­la­kaa­ria. Etu­kaa­res­sa on kiin­ni nah­ka­ver­hous, joka on irron­nut kiin­ni­tyk­sis­tään taka­kaa­res­ta. Sel­kä­pui­den sivu­reu­nois­sa on rau­ta­len­kit maha­na­lus­rem­min ja /tai jalus­tin­kiin­ni­tyk­siä var­ten. Satu­lan äärim­mäi­sen kovas­ta käy­tös­tä todis­ta­vat kulu­neet puu­osat ja eten­kin sen lähes poik­ki hier­ty­neet rau­tao­sat. Alku­pe­räis­tä mus­taa väri­tys­tä on säi­ly­nyt hyvin kat­ve­pai­kois­sa. Satu­lan val­mis­tusai­ka ajoit­tu­nee vuo­sien 1790 ja 1890 väli­sel­le ajal­le. Tupa­ju­mit ovat väl­tel­leet kii­tet­tä­väs­ti väke­vää satulaa.

Kii­min­ki-Seu­ra r.y. aloit­ti vuo­den 2021 syys­kuus­sa Ran­ta­poh­jas­sa Kuu­kau­den esi­ne ‑tee­man mukai­sen jut­tusar­jan. Pää­sään­töi­ses­ti kuu­kausit­tain ilmes­ty­väs­sä jutus­sa esi­tel­lään van­ho­ja esi­nei­tä ja työ­ka­lu­ja sekä ker­ro­taan nii­den käyt­tö­tar­koi­tuk­ses­ta. Syys­kuus­sa 2021 esit­te­lys­sä oli Kylän­ka­pu­la eli olter­man­nin­ka­pu­la, loka­kuus­sa Kau­laus­lau­ta ja ‑tuk­ki, mar­ras­kuus­sa enti­sa­jan teu­ras­ta­jan puuk­ko­set­ti, jou­lu­kuus­sa Poron länget.

Vuo­den 2022 tam­mi­kuus­sa esi­tel­tiin Luu­luis­ti­met, hel­mi­kuus­sa Jää­sa­ha, maa­lis­kuus­sa Hir­ven­hiih­tä­jän suk­set, huh­ti­kuus­sa Vete­raa­nin sota­muis­to 1808–1809, kesä­kuus­sa Lii­tu­pii­put, hei­nä­kuus­sa Suo­suk­set ja Sii­pi­vii­ka­te, mar­ras­kuus­sa Ploo­tu­lauk­ku 1768 ja ploo­tu ja jou­lu­kuus­sa Pläkkilyhty.

Vuo­den 2023 hel­mi­kuus­sa esi­tel­tiin Tulen­kul­jet­ta­jan pak­ku­la vuo­del­ta 1716, maa­lis­kuus­sa Raken­nus­kät­kö, ”Koti­va­kuu­tus” 1850-luvun tapaan, huh­ti­kuus­sa Täi­kam­pa, tou­ko­kuus­sa Rii­mu­ka­len­te­ri­ra­sia, kesä­kuus­sa Tyn­ny­ri­sa­ha, loka­kuus­sa Tuu­las­tus­vä­li­neet 1800-luvul­ta, mar­ras­kuus­sa Ryyp­py­ku­pit 1700 ja 1800-luvuil­ta ja jou­lu­kuus­sa Kupparinkoneet.

Tämän vuo­den 2024 ensim­mäi­ses­sä esit­te­lys­sä tam­mi­kuus­sa oli Susi­ver­kon kat­kel­ma 1800-luvul­ta, hel­mi­kuus­sa Per­mi­luo­kit 1800-luvul­ta, maa­lis­kuus­sa Pari­re­ki hevos­ten aika­kau­del­ta. Nyt esit­te­lys­sä on Pui­nen sarvisatula.

Kii­min­ki-Seu­ra on perus­tet­tu 1999. Yhdis­tyk­sen toi­mia­lu­ee­na on Oulun kau­pun­gin suur­alu­eet Kii­min­ki ja Jää­li, eli enti­sen Kii­min­gin kun­nan alue.

Yhdis­tyk­sen toi­min­nan tar­koi­tuk­se­na on mm. koti­seu­tu­tie­tou­den lisää­mi­nen, koti­seu­tu­hen­gen yllä­pi­tä­mi­nen ja oma­toi­mi­suu­den voi­mis­ta­mi­nen sekä koti­seu­dun kult­tuu­rien vaa­li­mi­nen ja edis­tä­mi­nen. Näi­tä asioi­ta Kuu­kau­den esi­ne jut­tusar­ja tukee, ker­too yhdis­tyk­sen joh­to­kun­nan puheen­joh­ta­ja Mat­ti Kontio.

Yhdis­tyk­sen toi­min­nan tar­koi­tuk­se­na on mm. koti­seu­tu­tie­tou­den lisää­mi­nen, koti­seu­tu­hen­gen yllä­pi­tä­mi­nen ja oma­toi­mi­suu­den voi­mis­ta­mi­nen sekä koti­seu­dun kult­tuu­rien vaa­li­mi­nen ja edis­tä­mi­nen. Näi­tä asioi­ta Kuu­kau­den esi­ne jut­tusar­ja tukee, ker­too yhdis­tyk­sen joh­to­kun­nan puheen­joh­ta­ja Mat­ti Kon­tio.

Jut­tusar­jan kuu­kau­den esi­neen esit­te­lee asian har­ras­ta­ja ja joh­to­kun­nan jäsen Eino Mik­ko­nen. Kii­min­ki-Seu­ran muut joh­to­kun­nan jäse­net ovat Aila Berg, Eero Hut­tu­la, Han­ne­le Kuti­lai­nen, Mar­ja-Tert­tu Mer­ta­nie­mi, Mir­ja Mik­ko­nen, Mar­ja-Lii­sa Ruo­ko­la ja Eeva-Lii­sa Vil­mi. Kii­min­ki-Seu­ra viet­tää tänä vuon­na 25-vuotisjuhlavuottaan.

Läh­teet:

Sire­lius U.T.: Suo­men kan­san­omais­ta kult­tuu­ria, 1919

Suo­men kan­sal­lis­museo, Finna-hakupalvelu.

Kuu­kau­den esi­ne: Eino Mik­ko­sen yksi­tyis­ko­koelma

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.