Kuu­kau­den esi­ne: Poron län­get 1900-luvun alusta

Kah­des­ta pui­ses­ta puo­li­kaa­res­ta koos­tu­va veto­val­jai­den osa, joka pue­taan poron kau­lal­le. Län­kien ulko­puo­let on koris­te­ku­vioi­tu kai­ver­ruk­sin, joi­ta on koros­tet­tu tum­man rus­keal­la. Län­kien kes­kel­le on veis­tet­ty kak­si suo­ra­kai­teen muo­tois­ta rei­kää, joi­hin voi­tiin kiin­nit­tää nah­kai­set hih­nat eli rah­keet. Län­kien molem­mis­sa kap­pa­leis­sa on alao­sas­sa vie­rek­käin kak­si rei­kää ja ylä­osas­sa toi­ses­sa puo­lik­kaas­sa rei­kä ja toi­ses­sa lovi kiin­ni­tys­rem­me­jä varten.

Kuvan län­kien alku­pe­rä ei ole tar­kas­ti tie­dos­sa. Saa­me­lais­museo Sii­dan kokoel­mis­sa on vas­taa­val­la taval­la koris­te­ku­vioi­dut län­get ja ne on löy­det­ty Enontekiöltä.

Aiko­jen alus­ta aina 1940-luvul­le kul­ki yli-iiläis­ten tal­vi­tie Ouluun Kii­min­gin Ala­ky­län kaut­ta. Poro­kyy­ti oli tuol­loin tal­vel­la yli­mais­ta tule­vil­la suo­si­tuin kyy­ti­muo­to. Toki poik­ki­mait­se kul­kien mat­ka oli myös lyhyin ja talou­del­li­sin. Reit­ti kul­ki Yli-Iin kylil­tä Hete­jär­vel­le ja siel­tä Ter­vo­lan, Mik­ko­sen, Nur­mi­jär­ven ja Tui­ran­ho­vin kaut­ta Ouluun. Toi­nen reit­ti kul­ki Hete­jär­vel­tä Hon­ka­sen, Ris­ti­kan­kaan, Hämeen­jär­ven ja Tui­ran­ho­vin kaut­ta Ouluun. Kau­pun­ki­mat­ko­jen kes­täes­sä useam­pia päi­viä tar­vit­tiin mat­kan var­rel­ta yöpy­mis­paik­ko­ja, joi­ta tar­jo­si­vat edel­lä mai­ni­tut talot.

Ris­ti­kan­kaan Ris­ti­läs­sä yösi­jan tar­jo­si­vat Ant­ti ja Jen­ni Päk­ki­lä. Vie­lä 1950- ja 60-luvun tait­tees­sa Päk­ki­län van­han tal­lin sei­näl­lä oli­vat tal­les­sa Jen­nin aset­ta­ma­na kyl­tit, jois­sa annet­tiin ohjei­ta yöpy­jil­le sekä hin­nas­tot rehuis­ta ja yösijoista.

His­to­rian kir­jat ker­to­vat, että viral­li­sis­sa kie­va­reis­sa vuon­na 1892 ”Yhden hen­gen yö-sia” mak­soi 60 pen­niä ja ”Tal­li-sia hevo­sel­le yök­si” 25 pen­niä, vuon­na 1916 tak­sat oli­vat kolminkertaiset.

Muis­to­na yli-iiläis­ten kau­pun­ki­mat­kois­ta jäi Van­han Mik­ko­sen talon yli­sil­le täy­si sar­ja poron veto­val­jai­ta ja poro­hä­rän sar­vet. Tämä on täy­ty­nyt tapah­tua jo ennen sotia 1930-luvul­la, jon­ne ei enää tämän päi­vän muis­te­li­joi­den aatos yllä. Lie­nee­kö ajo­hä­rän koh­ta­lok­si tul­lut teloa sork­kan­sa tal­vi­hä­mä­räs­sä piik­ki­lan­ka-aitaan ja sen myö­tä jou­tua Mik­ko­sen Annan ja Matin pataan.

Poron veto­val­jai­den osat:

Pui­set län­get, peh­mus­tei­na poron­kar­val­la täy­te­tyt nahkatyynyt.

Täy­si­nah­kai­set rah­keet, kiin­ni­tys rem­min­ja­ka­jal­la vats­a­puu­hun ja selkävyöhön.

Leveä sel­kä­vyö, ala­puo­li nah­kaa ja pääl­li­nen usein punas­ta ja vih­re­ää huopakangasta.

Täy­si­nah­kai­nen vuot­to­raip­pa eli veto­hih­naa, jon­ka pääs­sä lenk­ki, kiin­ni­tys vatsapuuhun.

Vats­a­puu eli luokki.

Kii­min­ki-Seu­ra r.y. aloit­ti syys­kuus­sa Ran­ta­poh­jas­sa Kuu­kau­den esi­ne ‑tee­man mukai­sen jut­tusar­jan. Kuu­kausit­tain ilmes­ty­väs­sä jutus­sa esi­tel­lään van­ho­ja esi­nei­tä ja työ­ka­lu­ja sekä ker­ro­taan nii­den käyt­tö­tar­koi­tuk­ses­ta. Syys­kuus­sa esit­te­lys­sä oli Kylän­ka­pu­la eli olter­man­nin­ka­pu­la, loka­kuus­sa Kau­laus­lau­ta ja ‑tuk­ki, mar­ras­kuus­sa enti­sa­jan teu­ras­ta­jan puuk­ko­set­ti. Nyt esit­te­lys­sä on Poron länget.

Kii­min­ki-Seu­ra on perus­tet­tu 1999. Yhdis­tyk­sen toi­mia­lu­ee­na on Oulun kau­pun­gin suur­alu­eet Kii­min­ki ja Jää­li, eli enti­sen Kii­min­gin kun­nan alue.

Yhdis­tyk­sen toi­min­nan tar­koi­tuk­se­na on koti­seu­tu­tie­tou­den lisää­mi­nen, koti­seu­tu­hen­gen yllä­pi­tä­mi­nen ja oma­toi­mi­suu­den voi­mis­ta­mi­nen sekä koti­seu­dun kult­tuu­rien vaa­li­mi­nen ja edis­tä­mi­nen. Näi­tä asioi­ta syys­kuus­sa aloi­tet­tu jut­tusar­ja tukee, ker­too yhdis­tyk­sen joh­to­kun­nan puheen­joh­ta­ja Mat­ti Kontio.

Jut­tusar­jan Kuu­kau­den esi­neen esit­te­lee asian har­ras­ta­ja ja joh­to­kun­nan jäsen Eino Mik­ko­nen. Kii­min­ki-Seu­ran muut joh­to­kun­nan jäse­net ovat Aila Berg, Mari­ka Hut­tu, Mar­ja-Tert­tu Mer­ta­nie­mi, Mir­ja Mik­ko­nen, Yrjö Runt­ti, Mar­ja-Lii­sa Ruo­ko­la ja Eeva-Lii­sa Vil­mi.

Läh­teet:

Ryt­kö­nen Rai­li: Suur-Iin historia

Saa­me­lais­museo SIIDA

Suul­li­nen perimätieto

Kuu­kau­den esi­ne: Eino Mik­ko­sen yksityiskokoelma

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.