Kiiminkipäivät juhlii tänä vuonna 50-vuotisjuhliaan. Se on varmaa, että juhlatapahtuma järjestetään. Jatko sen sijaan on epävarma. Kiimingin Yrittäjät ry kantaa tapahtuman taloudellisen vastuun yksinään, ja nyt ollaan tilanteessa, että yhdistyksen hallitus joutuu tosissaan miettimään, järjestetäänkö Kiiminkipäiviä jatkossa lainkaan.
Kiiminkipäivien kaltaisen kesätapahtuman onnistuminen on suurelta osin kiinni säästä. Jos on kylmää ja sataa, ei tule markkinamyyjiä, ei kävijöitä. Kulut on silti maksettava.
– Meillä sattuu viime vuosiin useampi huono vuosi ja yksi hyvä. Yhden hyvän vuoden tuloksella on nyt saatu katettua huonoja vuosia, mutta nyt alkaa olla puskurirahat käytettynä, kertoo Kiimingin Yrittäjien puheenjohtaja Sirpa Runtti.
Ja kun ne on käytetty, yrityksen hallituksen mieleen hiipii ajatus siitä, miten käy, jos taas sattuu huono vuosi. Lainan hakeminen pankista kulujen kattamiseen olisi ainoa mahdollisuus.
Tapahtumaa ei kevyin perustein haluta yrittäjien piirissä lakkauttaa, sillä sen jatkuminen nähdään monellakin tapaa Kiimingille ja kiiminkiläisille tärkeänä.
Kiiminkipäivien kulut lähentelevät kaikkineen noin 40 000 euroa. Kustannukset ovat viime vuosina nousseet monestakin eri syystä.
– Kaikki tarvittavat luvat maksavat yllättävän paljon. Sitten tulevat sähköt, vedet, esiintyjien palkkiot, lavarakennelmat, turvallisuuden kulut, myyntipaikat ynnä muut. Tuotto tulee lähinnä myyntipöytien vuokrista ja meidän oman ravintolamme myynnistä, kertoo Kiimingin yrittäjien hallituksen jäsen Esko Valkola.
Oulun kaupunki ei kiiminkiläisyrittäjien mukaan tue mitenkään pitkät perinteet omaavaa, alueelle hyvin tärkeätä tapahtumaa. Monenlaisia tukia on haettu, mitään ei ole saatu. Myöskään tietoa siitä, miksi avustusta ei ole saatu, ei ole tarkemmin annettu.
Entinen kaupunginjohtaja kävi tapaamassa kiiminkiläisiä yrittäjiä reilu vuosi sitten ja sanoi, että juuri tällaisia tapahtumia varten avustukset on tehty ja että Kiiminkipäivät täyttäisi kriteerit. Tuolloin heräsi usko siihen, että kaupunki avustaisi. Kiimingin yrittäjät on sen jälkeen koettanut monella tapaa lähestyä kaupunkia tämän hankalan tilanteen edessä. Kukaan ei ole vastannut heille.
– Jotenkin tuntuu, että kaikki kulttuuritapahtumille tarkoitettu rahakin uppoaa kantakaupungin alueelle ja sellaisille tekijöille, joita tuetaan vuodesta toiseen mittavilla summilla. Luulisi, että nämä alueelliset tapahtumat ovat tärkeä osa Oulua ja sen kyläkulttuuria, mutta näin ei ole. Haluavatko kaupungin virkamiehet ja päättäjät, että Kiiminkipäivät lakkautetaan, Esko Valkola kysyy.
Kiimingin Yrittäjät on viritellyt päivien ympärille yhteistyötä muiden järjestöjen, kuten Kiiminki-seuran kanssa. Taloudellisen vastuun jakaminen on kuitenkin tuntunut käytännössä hankalalta.
Oulun kaupungin edustajat vastasivat tämän jutun kirjoittajalle kaupungin viestinnän Satu Fräntin kautta. Heidän pääviestinsä oli se, että Kiiminkipäivien taloudellista vastuuta tulee laajentaa.
– Yhteistyökumppaneiden kanssa on syytä käydä keskustelu, miten tapahtuman kulut katetaan ja kustannetaan, Fränti viestitti.
Yrittäjien kysymykseen siitä, haluaako Oulu, että Kiiminkipäivät lakkautetaan, Fränti vastasi, että näin ei missään nimessä ole.
Kaupunki näkee tärkeänä sen, että tapahtuma kerää yhteen paikalliset, entiset alueella asuneet ja kauempaakin tulleet nauttimaan päivien ohjelmasta. Kiiminkipäivillä on suuri alueellinen merkitys, se on hieno tapahtuma perinteiden ja yhteenkuuluvuuden lujittamisessa.
Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut tukee vuosittain avustuksilla taiteen ja kulttuurin toimijoita sekä taiteen ammattilaisia ja heidän muodostamiaan ryhmiä. Fräntin mukaan avustushakemuksia tuli kaikkiaan 277, joista avustusta myönnettiin 158 hakijalle.
– Avustusta myönnettiin hakijoille kokonaisarvioinnin perusteella lautakunnan määrittämien periaatteiden mukaisesti. Valitettavasti avustusmäärärahat eivät riitä tukemaan kaikkia tapahtumia.
Oulun kulttuurisäätiö eli kulttuuripääkaupunkihanketta organisoiva säätiö ei jaa jatkuvia toiminta-avustuksia.
– Ensi syksynä kuitenkin avautuu säätiössä ohjelmahaku “Me olemme kulttuuria”, johon toivomme laajaa osallistumista myös alueellisten tapahtumien osalta, säätiön ohjelmajohtaja Samu Forsblom vastaa.
Miten Kiiminkipäivien sitten 50-vuotisjuhlansa jälkeen käy? Vastaus selviää sen jälkeen, miten ensi elokuun 9.–10. järjestettävä tapahtuma menee. Suosivatko säät? Saadaanko kulut katettua? Löytyykö yhteistyökumppaneita tuleville vuosille?
– Toivottavasti. Kukaan ei ilomielin mieti tällaisen tapahtuman lakkauttamista. Tuntuu erikoiselta, että kaupunki ei oikeasti avusta meitä lainkaan, Sirpa Runtti sanoo.
TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.